Onko kukaan lukenut tuota että oliko siinä mitään erikoista kun on maksumuurin takana?
Tuossa IS:n artikkeli aiheesta ilman maksumuuria:
Yritystoimintaan liittyy yrittäjäriski, ja nyt se riski realisoitui.
K-Marketiksi firman liikevaihto on kehittynyt ihan hyvin, liikevaihdon koko on marketiksi ihan kelvollinen ja tulostakin on syntynyt. Tiedä sitten mitä on lopputuloksen taustalla.
Eiköhän tuosta artikkelista käynyt ilmi… Kulut nousseet enemmän kuin toiminnasta saadaan irti. LIsäksi yrittäjä joutunut irtisanomaan porukkaa ja paikkaamaan näitä irtisanomisia painamalla pitkää päivää… Eikä varmasti tuo uusi K-market lisää myyntiä… Eli pillit pussiin ennenkuin burnout ja myynti sakkaa lopullisesti.
“Hakemuksessa todetaan, että yrityksen varojen määrä on noin 529 000 euroa ja velkojen määrä noin 409 650 euroa. Toiminta on kääntynyt tappiolliseksi, eikä hakija kykene maksamaan velkoja niiden erääntyessä”.
Rahmani remontoi omistamaansa K-Market Huhtatorin kiinteistöä reilut kaksi vuotta sitten. Remontissa vaihdettiin muun muassa kaikki kylmäkalusteet. Rahaa tähän kului reilut 100 000 euroa.
”Yrityksen rahalla tein nämä investoinnit. Meillä ei ole enää pääomaa, jotta saisimme toimintaa pyöritettyä kunnolla, vaan olemme joutuneet ottamaan velkaa.”
FR Kauppakonsernilla on jäänyt maksuja rästiin ja yritys on saanut myös trattoja. Keskon kanssa hän on neuvotellut tilanteestaan.
”Ketjutasolla on yritetty neuvotella asiasta, mutta ei ole oikein päästy sopuun.”
Kaiken lisäksi Kesko aikoo rakentaa Huhtatorin K-Marketin lähelle uuden Supermarketin.
Kotimaiset kaupan alan toimijat taitavat olla nyt niitä harvoja, jotka eivät välittömästi/suoraan kärsi uusista tariffeista. Toki jos inflaatio lähtee laukalle niin voittajia ei ole.
Tulevina päivinä varmasti kaupan alankin kurssit menevät pesuveden mukana, ostopaikkoja on varmasti tarjolla.
Edit. Yllättävän hyvin on osake pitänyt hintansa, onko sitten Euriborien laskulla oma lisämausteensa. Tänään Euriboreissa taas nykäisy alaspäin.
Viime viikolta kuluttajien luottamusdataa maaliskuulta. Ei vielä ennakoi (rauta) kauppaan merkittävää muutosta parempaan.
Voinee myös ennakoida, että huhtikuun kauppasodan myötä kuluttajien luottamus ei anna parasta lähtöä Q2 alkuun…
Rakennusteollisuudelta tuli tänään kevään suhdannekatsaus Suomen rakentamisen markkinasta, jonka kasvuennusteissa ei ensisilmäyksellä tapahtunut muutoksia. Markkinaennusteet on suurin piirtein meidän Keskon RT-kaupan ennusteiden mukaiset, mutta suurin riski liittynee tuohon H2:lla ennustettavaan markkinan heräämiseen huomioiden esim. mahdollisen kauppasodan epäsuorat vaikutukset talouteen. Alkuvuoden perusteella RT-kauppa on edennyt ennusteiden mukaisesti, ja kasvunäkymän pitäisi olla ainakin Rautakaupan osalta hyvät. Ensi viikolla tuleekin maaliskuun myyntiluvut, jonka jälkeen taas ennakkopäivitystä luvassa.
Toimialasta kiinnostuneille, Mäkkäri julkaisi vuosittaisen Euroopan päivittäistavarakauppa -katsauksensa. Mielenkiintoisina teemoina mm. markkinan matala volyymikasvu, omat tuotemerkit, markkinan konsolidaatio, digitalisaatio ja retail media.
Olisi mielenkiintoista kuulla Inderesin näkemys rakentamisen kehityksestä Tanskassa, joka on nyt varsin tärkeä alue Keskolle ja myös miten Puolassa asiat menevät. Käsittääkseni näillä alueilla rakentaminen on piristynyt varsin hyvin.
Kummastakaan maasta en tähän päivään mennessä ole löytänyt suoraa tilastoa rautakaupan (tai vastaavan vähittäis-/tukkumyynnin) kehitykselle. Rakentamisen markkinasta löytyy kyllä tilastoja. Tanskassa infrarakentamisen markkina veti läpi vuoden 2024 kasvussa, mutta Davidsenille ehkä tärkeämpi indikaattori rakentamisen markkina kääntyi H2’24:n aikana takaisin kasvuun. Davidsenin orgaaninen myynnin kasvu oli helmikuussa jopa +10 % vaikka toimituspäiviä oli yksi vähemmän. Eli kehitys on ollut vahvaa.
Puolassa puolestaan infrarakentamisen markkina heräsi vasta 2025 tammikuussa nousuun. Myös asuntorakentamisen markkina on ollut nousussa tammi-helmikuussa. Keskon hyvä kehitys Puolassa Q4:llä lienee ennakoinut tätä rakentamisen käännettä. Eli molempien maiden osalta rakentamisen markkinan kehitys näyttää menevän oikeaan suuntaan ja hieman Suomea nopeammin. Mikäli trendi siis pysyy, on maiden orgaanisella kasvulla hyvät edellytykset jatkua. Suomi on kuitenkin puolet RT-kaupan liikevaihdosta, joten sen kehitys on koko konsernin kannalta erityisen tärkeää.
Davidsenin kannalta olennaista on se, että yritysostojen myötä sen markkinaosuus kasvaa maassa noin 20 %:iin, ja sitä kautta yhtiön pitäisi saavuttaa parempia ostoehtoja suurempien volyymien ansiosta. Nähtäväksi jää löytääkö Kesko sopivan kumppanin/ostokohteen, jonka kautta se laajentuisi Tanskan markkinalla myös tekniseen tukkukauppaan. Muistaakseni Puolan osalta oltiin kommentoitu, että rautakauppamarkkina ei siellä kiinnosta.
Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta. Tämä luo mukavaa pohjaa Keskon menestykselle, kun vihdoin rakentaminen herää koomasta Suomessa. Se, että asuntokaupassa käydään lähinnä vanhoilla asunnoilla kauppaa kuvittelisi synnyttävän ainakin jonkinmoisen tarpeen sisustamiseen ja pintaremontteihin. Tosin kysyntä tuntuu juuri nyt olevan “muuttovalmiissa” asunnoissa, jolloin keittiö- ja kylpyhuoneremontteja ei tarvitse tehdä. Toisaalta erityisesti tälläisiä perheasuntoja on välittäjien mukaan erittäin niukasti saatavilla. Tämä johtanee vääjäämättä siihen, että myös “remonttipommi” perheasunnot alkavat käydä kaupaksi, jolloin syntyy patoutunutta kysyntää remonttitarpeille laajemmin.
S-ryhmän markettikaupan Q1:n myynti vertailukauden tasolla. S:n näkemys on se, että he voittivat markkinaa periodilla. Jos Keskon PT-kauppa mielii samalle tasolle, vaatisi se noin 2 %:n kasvua maaliskuussa nopeiden laskelmieni mukaan. Huomionarvoista on se, että pääsiäisen vaikutus ajoittuu tänä vuonna Q2:lle, joten tuo 2 %:n kasvu vaatii oikein hyvää suoritusta.