En tuossa näe ongelmaa. Opiskelijat usein tarvitsevat työharjoittelujakson ja tuommoiset paikat vain harvemmin ovat erikseen esillä vaan menevät kyselijöille ja puskaradion kautta.
Positiivisena näköjään myös palkkaavat lisää asiakaspalveluhenkilöstöä. Siitä onkin ollut puutetta…
Onko muka tyypillistä että korkeakouluopiskelijat käy jossain palkattomissa työharjoitteluissa? Ei ainakaan omalla alalla ole. Ei tossa toki suoraan vaadita että on korkeakouluopiskelija, mutta sanotaan “Työharjoittelu sopii hyvin esimerkiksi korkeakouluopiskelijalle”. Helsingin yliopiston ohjeista:
Helsingin yliopiston suositus harjoittelijan vähimmäispalkaksi on Kelan vuotuisen työssäoloehdon vähimmäispalkan mukainen palkka (1 236 €/kk vuonna 2020). Harjoittelijalle voidaan maksaa myös tätä vähimmäissuositusta korkeampaa palkkaa. Palkattoman harjoittelun tekemistä ei suositella.
Minusta on todella kyseenalaista, että haetaan ylipäätään minkään koulutustason harjoittelijaa tehtävään, joka on käytännössä palkkatyön korvaamista palkattomalla. Tämä on ihan samaa kaavaa kuin muillakin palkatonta työvoimaa hyväksikäyttävillä firmoilla. Tarjotaan hienoja mahdollisuuksia, luetellaaan vaatimuksia ja palkaksi työnnetään muutama lounasseteli kouraan. Niillä on kiva sitten innostaa suomalaisia vaurustumaan. Jos tuosta ilmoituksesta poistettaisiin harjoittelu ja palkattomuus niin se olisi ihan normaali työpaikkailmoitus.
Oman käsitykseni mukaan talousalalla palkaton harjoittelu on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Voi niitä aikoja kun opiskelin sairaanhoitajaksi ja kaikki harjoittelut oli palkattomia - samalla kun katsoin sivusta kavereita ketkä opiskelivat insinööreiksi ja repivät rahat irti joka harjoittelusta 
Ainakin omalla alallani on hyvinkin tyypillistä. Tiedekunnan ohjeistus harjoitteluista on jopa semmoinen että palkkaa ei periaatteessa saisi ottaa vastaan vaikka sitä maksettaisiin…
Sotketaanko tässä nyt pari eri asiaa
Harjoittelu osana opintoja, jolloin saat opintotukea ja opintopisteitä - ei palkkaa välttämättä (toki sitäkin voi saada). Edit: Tähän kategoriaan toki menee myös työllistämisprojektit ja vastaavat uudelleenkoulutukset
Harjoittelu muuten, josta usein maksetaan työpanoksen oikeuttama korvaus. Tai sitten ei makseta, jos työnantaja haluaa ilmaisduunareita tekemään työt, johon muuten palkattaisiin joku.
Omasta mielestä on ihan ok tarjota palkatonta harjoittelupaikkaa. Eri asia on se, että minkälaisia markkinoinnin ammattilaisia palkattomiin töihin lopulta hakee.
Jos markkinointitiimi koostuu palkattomista harjoittelijoista, voi olla, että tuloksena on agressiivinen markkinointi kuluttoman ETF säästämisen verukkeella, kunnes keksitään palvelumaksut.
Aiva sama täällä.
Ainakaan Turun kauppiksesta ei suositella menemään palkattomaan harjoitteluun. Taitaa kuitenkin harjoittelupaikkaan olla tungosta, koska se on Nordnet.
Minua häiritsee pahasti palkaton harjoittelu. Nordnetin palkattomaan työharjoittelijan vaatimuksiin kuuluu mm. “kykyä tuottaa mielenkiintoista tekstiä ja sisältöä”. Kyllähän tuo vahvasti viittaa tuottavan työn tekemiseen. Omassa firmassani on aina maksettu opiskelijoille ammattiliiton suosituspalkka. Älkää hyvät opiskelijat suostuko palkattomaan harjoitteluun.
Orjafirma
Eihän vaatimatonta 59 prosentin liikevoittoa tekevällä firmalla voi mitenkään olla varaa tarjota harjoittelijalle lounasetua kummempaa korvausta tuottavan työn tekemisestä.
Ei tässä tuollaisia sotketa. Palkattomalla työllä on monta nimeä eikä minkään niistä käyttäminen tee siitä millään tavalla hyväksyttävämpää. Varsinkaan kun kyseinen harjoittelija ei ole tehtävien ja vaatimusten perusteella mikään harjoittelija vaan ihan normaali työläinen, jolle pitäisi kirjoittaa määräaikainen työsopimus.
Minä olin esimerkiksi Lehto Groupilla palkattomassa rekrykoulutuksessa. Siinä oli mukava fiilis kun samaa työtä teki vuokrafirman työntekijä, palkaton kaveri ja suoraan firmalle palkattu. Kahdella muulla oli keskenään jo iso palkkaero (vuokrafirman miehelle yllättäen parempi) ja kolmas sai työttömyyskorvausta saman seinän tekemisestä. Näillä riistofirmoilla, joilla on työntekijärintamasta lähtien kaikki aivan sekaisin, on monesti paljon muitakin ongelmia. Lehto on tästä tietysti äärimmäinen esimerkki, mutta eipä yllätä, että myös johtoportaassa hommat menee aivan mullin mallin ja pörssikäyrä on sen mukainen.
ETF-touhu ja tämä harjoittelijailmoitus kertoo ainakin minulle, että Nordnet välittää työntekijöistään yhtä paljon kuin asiakkaistaan. Veikkaanpa, että ahneus iskee jossain vaiheessa kynsille. Mikähän juttu tulee seuraavaksi… Noh, se tästä aiheesta (ja aiheen ohi menevästä) minun osalta.
Tarkennan sen verran, että en puolustanut Nordnetia vaan arvelin, että osa “meidän alalla ainakin yleistä” -kommenteista viittasi luultavasti vaihtoehtoon 1, kun taas Nordnet haiskahti vaihtoehdolle 2.
Ketjun aiheeseen sen verran, että itselläkin vielä Nordnet OP:n rinnalla käytössä ainakin jonkun aikaa. Nordnetin iOS sovellukseen liittyen, onko muilla ollut ongelmia sen mobiilivarmenteen kanssa kirjautuessa? Välillä se varmenneviesti tulee ihan normaalisti läpi ja sen kuittaan, mutta tuo pirun sovellus päättää jäädä jumiin eikä etene siitä mihinkään ja/tai heittää takaisin siihen, missä pitää taas uudelleen valita millä tavalla kirjautuisi. Ei tunnu liittyvän palvelun kuormaan (voi sattua vaikka mihin aikaan ja seuraava yritys voi taas toimia ihan ok).
Tuo käyttäjätunnus+salasana ilman vahvempaa tunnistusta on jostain viime vuosituhannelta (en siis aio käyttää), ja tuon mobiilivarmenteen kanssa kirjautuminen on suht.koht epävarmaa. Ainakin tällä sektorilla peruspankkien sovellukset on melkoisesti edellä…
Koskiko Nordean 1% palkkio alle 800e kaupoissa myös jenkkipörssiä?
Kyllä
Degiro tietäjille kysymys.
Voiko Degiron luoton allokaation lisätä jälkikäteen summalle jolle on jo hyödyntänyt luottoa?
Jos esimerkiksi tekisin nyt kaupan dollareissa ja tuosta summasta lähtisi juoksemaan 4%:n vuotuinen korko, ja allokoisin saman summan dollareita joka astuu voimaan kuun vaihteessa? Muuttuuko tämän luotollisen summan osuus kuun vaihteessa allokoidun lainan mukaiselle korolle vai jatkuuko ilman allokaatiota tehdyn oston neljän prosentin korko ja päälle lähtee juoksemaan uusi allokoidun summan korko?
Melko epäselvästi ilmaistu, mutta toivottavasti tuosta ottaa selvän mitä ajoin takaa.
Lähinnä siis allokaation hakeminen etukäteen on hieman hankalan oloinen käytäntö…tuo vajaalta kuukaudelta juokseva suurempi korko ei niinkään olisi ongelma.
Näkisin että kyllä, koska allokaatio tehdään jokaiselle kuukaudelle erikseen. Vain tilin saldolla on merkitystä eikä sillä milloin olet vetänyt sen miinukselle. Eli tilanteen pitäisi “korjautua” oman kokemuksenikin perusteella.
