Me Uprightissa (www.uprightproject.com) rakennetaan mallia yritysten nettoarvonluonnin arvioimiseksi talouteen, ympäristöön, terveyteen, yhteiskuntaan ja tiedonluontiin. Matka on vasta alussa, ja tällä hetkellä malliamme käyttävät lähinnä pohjoismaiset institutionaaliset sijoittajat voidakseen arvioida, mitä heidän sijoituksensa saavat aikaan ja mitä riskejä vaikutuksista aiheutuu.
Keskitymme siis lähinnä instikoihin, mutta viime aikoina ollaan alettu käydä Inderesin kanssa avointa keskustelua siitä, kiinnostaako suomalaisia osakesijoittajia yritysten vaikutuksiin liittyvä data ja jos kiinnostaa, mitä pitäisi olla tarjolla ja miksi.
Tähän liittyen kiinnostaisi kysyä: käytättekö jo jotain vaikutuksiin liittyvää dataa ja kiinnostaako sijoitustenne vaikutukset ylipäätään, joko riskinhallintamielessä tai muuten?
Metsäteollisuuteen sijoittaneena ja metsätilallisena olen seurannut metsäyhtiöiden vaikutuksia. Henkilökohtaisesti olen aikalailla tyytynyt yhtiöiden omaan viestintään. Metsäyhtiöillä on varmasti jonkinlainen rooli mm. muovin käytön vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Metsä Group on mielestäni ollut tällä rintamalla vakuuttavin ja olen sen huomioinut myös sijoituskäyttäytymisessäni. Tällä tavoin koen itsekin tukevani kestävää ja ympäristönsä huomioivaa liiketoimintaa.
lolz, nykyajan iilimadot, eli pankit on ihan huippupuljuja, mutta esim. Wärtsilä ja Metso, jotka oikeasti luo jotain, innovoi, tarjoaa työpaikkoja sun muuta sakkaa kuin Boeing 737 max. I would most highly like to disagree.
Nordea lunastaa talon, isukki hyppää jojoon, mutsi alkaa ryyppäämään, muksut päätyy ties minne ja Nordealla on ainoastaan positiivisa sosiaalisia infrastruktaali-vaikutuksia maailmaan? Luovat rahaa tyhjästä ja lainaavat sitä jengille (ei nyt ihan hirmu) korolla (parhaillaan), innovoivat subrime-lainoja ja kaikkea muuta jännittävää, yrittäen kaikin keinoin tuhota koko maailmanjärjestyksen… Yritykset edes saa sieltä enää pahemmin lainaa luodakseen jotain uutta…
Minulle itselleni on tärkeää sijoittaa vain yhtiöihin, joiden toiminnan katson edistävän hyviä päämääriä maailmassa. Toisaalta ne arvot mitä pidän tärkeinä voi erota muiden tärkeinä pitämistä arvoista. Välillä tärkeätkin arvot voivat olla ristiriidassa ja niiden välillä pitää tehdä valintoja. Hyväksymmekö päätöksen, jolla on +0,1 asteen ilmaston lämpenemisvaikutus, jos päätöksen seurauksena ihmiset saavat töitä ja yhteiskunnan vakaus paranee? Tähän ei taida olla mitään objektiivisesti oikeaa vastausta.
Riskinä taitaa olla, että malliin valitaan sellaisia muuttujia, joita mallin tekijä pitää itse tärkeinä. Toinen ongelma on haittojen mittaaminen ja erinäisten ulkoisvaikutusten oikea arviointi. Onko meidän human conditionin kannalta hyvä asia, että olemme kaikki kännyköiden kautta jatkuvasti tavoitettavissa? Entä voiko vaikeita ja monitahoisia eettisiä valintoja ylipäätään redusoida johonkin yhteen numeroon? Kunnianhimoa projektista ei ainakaan puutu.
Uprightin mallissa kiinnostavaa on se, ettei se pohjaudu mallin tekijän arvoihin tai eettisiin näkemyksiin, vaan malli rakentuu 130 miljoonasta tieteellisestä artikkelista johdettuihin syy-seuraus-suhteisiin. Eli mennään tieteellä eikä tunteella… @Annu_Nieminen voi kertoa tarkemmin
Kiinnostaa paljonkin jos raportin tekijä on riippumaton. Yrityksen vastuullisuusraportin yleensä vaan kirjoittaa toimija joka saa palkan siitä mitä kauniimman tarinan hän kirjoittaa yrityksen näkökulmasta.
Tällä hetkellä käytän omaa mutua. En esimerkiksi sijoittaisi Foodoran tai Woltin kaltaisiin yrityksiin, jotka riistävät “työntekijöitään”. Todennäköisesti salkusta lähtisi myös sellaiset yritykset, jotka veivaisivat työntekijöitään riistotyöehtosopimuksiin voittoa tavoitellakseen. Fortumia en osta, koska en pidä sen Uniper-diilin rahastusmekaniikasta, joka mutulleni näyttäytyy hiilivoiman alasajolla rahastuksena (oikeudenkäynnit ja valtiontuet) ja toisaalta lisähiilivoimasta vielä viime rippeet imevänä. Toisin sanoen tulkitsen, että Fortumia ei kiinnosta aidosti pätkääkään ilmastonmuutoksen hillintä, ainoastaan keinot rahastaa ilmastomuutoksen hillinnällä, vaikka se olisikin haitallista ilmastolle. FellowFinance on ulkona, koska pikavipit nyt vaan ovat rinnastettavissa veikkauksen rahapeliautomaattien köyhien alueille sijoitteluun.
Eli jo vain kiinnostaa. Kuitenkin niin, että pelkkien lukujen tms sijasta pitää päästä katsomaan, miten ja mistä elementeistä ne luvut on juontuneet. Harvoin luen yritysten omia vastuullisuusjargoneita, ne lähinnä ärsyttää, kun tulee mieleen omat yliopistotenttivastaukset, joissa kiitettävään riitti, että pyörittelee oikeita käsitteitä oikealla tavalla tarkoittamatta käytännössä asialla yhtään mitään.
Eri osioita voi raottaa enemmän, mitä alakomponentteja niissä on. Ongelma mm. on, että noita pisteitä on vaikea tulkita itsessään ja palvelu vaatii perehtymistä, miten se mitäkin mittaa.
Kiitos tästä. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ehdin vasta vähän selata, mutta Fortumin kohdalla heti pisti silmään se, että “tax” vaikutus on positiivinen. Jonnin verran kyseenalaistaisin, ottaen huomioon, että Fortum käyttää Irlantia veroparatiisina ja Suomen valtio menettää verotettavaa tuloa satoja miljoonia sen tähden. Fortumin verotettava tulos oli vuonna 2017 Irlannissa 80 miljoonaa euroa. Suomessa yhtiön verotettava tulo oli samana aikana viisi miljoonaa euroa pienempi. Fortumin kolmen pesukoneen osoitteet ovat Shannon Airport House, toimistohotelli Dublinin lentokentän lähellä. Kustannustehokasta pyykinpesua. Hmm… Tällaista veropesua ei pitäisi päästää sormien läpi vastuullisuusarvioinneissa.
Ja nimenomaan tämänkaltaista verovälttelyä toivoisin voivani jonkin palvelun avulla helposti haarukoida sijoittaessani ja kuluttaessani.
Nyt löytyy impaktidataa inderes.fi -palvelusta Premium-jäsenille.
Muistutan, että tämä Uprightin palvelu kehittyy koko ajan joten valmis se ei ole koskaan. Tätä työkalua käyttää mm. instikkasijoittajat. Käsittääkseni tämä on siis suht uniikkipalvelu yksityssijoittajille, jotka voivat nyt arvioida oman salkkunsa yhtiöiden nettoimpaktia maailmaan kuten ammattilaisetkin tekee.
