Konecranesin osalta mielenkiintoinen tilanne, yhtiöllä ei ole varsinaista toimitusjohtajaa (vaikka Ottola on minusta erinomainen ainakin vt. roolissa) ollut hetkeen ja nyt aloitetaan uuden etsiminen.
On muutenkin tj vaihtunut tiuhaan, toivottavasti löydetään pysyvyyttä. Myös henkilöstöjohtaja vaihtui fuusioprojektin yhteydessä, Karkovirta ei välttämättä ole paras siihen rooliin.
”Olemme tehneet kaiken mahdollisen sulautumisen toteuttamiseksi ja olemme pettyneitä, että sulautumissuunnitelmista oli luovuttava”, sanoo Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin tiedotteessa.
Herlinin mukaan sulautuminen olisi luonut huomattavaa arvoa sekä koko teollisuudenalalle että osakkeenomistajille parantamalla kestävää materiaalivirtaa.
”Yhdistyminen olisi luonut vahvan eurooppalaisen yhtiön nopeuttamalla yhteistä innovaatiokykyä kilpailua haittaamatta”, sanoo Herlin.
Olemme pitkään olleet isosti mukana Konecranesissa mutta Cargotecissa emme juuri ollenkaan.
Miksi?
Koska mielestämme Konecranesilla on millä tahansa mittarilla paremmat näytöt siitä että bisnestä kehitetään pitkäjänteisesti ja liiketoiminta sujuu näinkin syklisten yhtiöiden sarjassa vuodesta toiseen kohtuullisen vakaan laadukkaasti.
Syksyn 2020 fuusioehdotus ei antanut minkäänlaista painoarvoa näytöille. Kaikki perustui tietynlaiseen näkemykseen siitä millainen tulevaisuus on, irrallaan siitä mitä oli tapahtunut 2005–2020 (tai 2002–2020 jos lasketaan Koneen Partek-ostosta alkaen).
Fuusiouutinen pilasi minulta sen päivän totaalisesti ja on sen jälkeen aika ajoin nostanut ärtymystä pintaan.
Minulla ei ole sen kummempaa viisautta synergioista ja tulevaisuudesta. Mutta ihan periaatesyistä mielestäni on hienoa että tahallisesti tai tahattomasti historiatiedoton, Cargotecin omistajia suosinut, fuusio kaatui.
Itsekin pidän fuusion epäonnistumista positiivisena uutisena, ainakin näin konecranesin osakkeenomistajana.
Konecranesin kannalta tämä on takaisku, erityisesti teollisuusnostimien liiketoiminnan tulevaisuus ei ole kovin kaksinen ja niiden myyntivolyymit laskevat (ainoastaan huoltoliiketoiminta pitää sen edes kannattavana). Tähän syynä kiinalainen teknologinen ylivoima, laatu ja suorituskyky on kiinalaisilla kilpailijoilla noussut jo tietyissä komponenteissa ohi läntisten kilpailijoiden sekä kustannustaso on vähintään -50% edullisempi, kiitos Kiinan tiettyjen kaupunkien, jotka on keskittyneet valmistamaan pelkästään (satama- ja teollisuuden) nostimien komponentteja ylläpitämään strategisen toimialan huoltovarmuutta.
Satamaliiketoiminnassa taas KC ei kykene mitenkään yksin kilpailemaan kiinalaisen globaalin markkinajohtajan kanssa, koska ZPMC:n ei edes tarvitse huolehtia kannattavuudesta, sillä sen omistaa Kiinan valtio, jonka tärkein tehtävä on turvata Kiinalaisten satamien toimintakyky kaikissa tilanteissa.
Olisiko Inderesiltä nyt selkeää näkemystä ja tilannekuvaa niin Konecraneiin kuin Cargoteciin, kun fuusio on kuopattu?
Moro MattiTos ja muut, koske olemme koko ajan lähteneet ennusteissamme ja suosituksissamme kahdesta erillisestä yhtiöstä, ei tilannekuva fuusion kariutumisen myötä juuri muutu. Konecranes piti äsken peruuntumista koskevan tiedotustilaisuuden, jossa ei ilmennyt mitään sellaista uutta joka johtaisi näkemyksen tarkistamiseen. Vuodelta 2021 maksettavan osingon mahdolliseen päivittämiseen ei tietenkään otettu vielä kantaa. Konecranes myös sanoi, että yhtiö ei ole yhdistymishankkeen vuoksi pantannut tai jättänyt tekemättä mitään sellaista oleellista joka olisi muutoin tapahtunut. Operatiiviset toiminnan haasteet kuten komponenttien ja osaavan työvoiman saatavuus ovat ennallaan. Strategiassa ei ole muutoksia ja Venäjän vaikutuksista kehotan silmäilemään 22.3. yhtiöpäivitystämme. Cargotecin suhteen tilanne on mielestäni pitkälti sama, mutta palaamme asiaan huomenna klo 10 pidettävän tiedotustilaisuuden jälkeen. Terv. Eki
Moro fasupala, kiitos kommenteista. Pari ajatusta: 1) on totta, että Konecranesin Teollisuuslaitteet-liiketoiminnan tilausvolyymit ovat olleet muutamia vuosia paikoillaan, mutta varsinaisesta myyntivolyymien laskusta en puhuisi; 2) kommenttisi kiinalaisten teknisestä ylivoimasta ja paremmasta laadusta / suorituskyvystä vaatisi hieman lisää infoa taakseen. Perinteisesti tärkeimpänä kiinalaisena kilpailijana on pidetty Weihuaa, joka on tietenkin Kiinan markkinajohtaja mutta referenssit länsimaissa ja etenkin Euroopassa ovat vähissä. Lisäksi Weihualla ja Konecranesilla on jonkintasoista yhteistyötäkin (https://www.linkedin.com/pulse/weihua-konetwo-crane-industry-top-3-decided-cooperate-); 3) Satamaratkaisuissa ZPMC on vahvasti profiloitunut raskaaseen päähän (STS-nosturit) ja Konecranesin kanssa päällekkäisyyttä on lähinnä pukkinostureissa ja RTG/RMG:ssä. Konecranes itse väittää olevansa kaikissa Satamaratkaisujen tuotekategorioissaan globaalisti sijoilla #1…#3, joten kyennee kilpailemaan ainakin jotenkin. Yleiskäsitykseni on, että Konecranesin vahvin kilpailuetu kiinalaisiin verrattuna on huollossa ja ylläpidossa, jossa kiinalaisten osaaminen, järjestelmät ja markkinapeitto ovat pitkällä takamatkalla. Terv. Eki
Onko mahdollista, että osinko nousee nyt heti, kun jaettavaa jäi?
World Cargo News uutisoi:
…
“As Cargotec and Konecranes declined to consider alternative remedies that would have involved the sale of one of their existing container handling equipment divisions, the CMA concluded that only the prohibition of the merger could effectively address the wide-ranging concerns that have been identified.”
This last statement is unclear - presumably the CMA means " another one of their existing container handling equipment divisions…" What could that possibly be? Did the CMA ask them to add Bromma to the disposal? At the time of posting, WorldCargo News is seeking clarification from the CMA on this point.
…
By the end of 2021, Konecranes had booked €56M and Cargotec €57M of merger-related transaction and integration planning costs. The total transaction cost estimate of €125M (excluding integration planning costs) remains valid. The final transaction and integration planning costs will be reported when available.
…
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/cargotec-suunnittelee-kalmarin-raskaista-nostureista-vetaytymista-ja-valayttaa-mcgregorin-myyntia/e14119b6-b769-4314-aaea-e1d305933b38
Mites tämä, millainen ostajaehdokas Konecranes on jompaan kumpaan?
Nuo raskaat nosturit ovat olleet Konecranesin ydintuotteita, joten ihan vain konsolidaation näkökulmasta voisi olla hyvä ostaja?
MacGregor taas olisi uutta liiketoimintaa, jolle lienee melko vähän synergiaa - eli olisi päinvastainen ratkaisu kuin mitä Cargotec juuri nyt on tekemässä.
Moro kaikki, Cargotec kertoi juuri että heidän EBIT-marginaalinsa raskaissa satamanostureissa (ml. STS, RTG, RMG) oli viime vuonna suunnilleen -21 %. Syitä olivat ”tyhmän” teräksen iso osuus laitteiden hinnassa, vahvat keskittyneet asiakkaat ja niiden neuvotteluvoima, tiukka kiinalaisten kilpailu sekä alhaiset volyymit. Raskaat satamanosturit on valmistettu alihankintana Kiinassa ja vähän vaikea nähdä miksi Konecranes haluaisi yrittää tämän busineksen kääntämistä kannattavaksi vaikka ostohinta olisi nolla. En myöskään näe Konecranesia ostajana MacGregorille, ei se sovi portfolioon yhtään paremmin kuin Cargotecillakaan. Terv. Eki
Tuohon pääotsikkoon eli onko nyt aika ylipäätään ostaa konepajoja? Kuulisin mielelläni ajatuksia seuraavaan hypoteesiin:
Korona-aikana ihmiset ostivat enemmän tuotteita kuin palveluita. Palvelupuolella on siis patoutunutta kysyntää sekä b2b että b2c puolella. Kaiken valmistaminen tulee kokoajan kalliimmaksi raaka-aine-inflaation vuoksi. Tämä iskee marginaaleihin ja jollain aika välillä myös kysyntään. Logistiikkaketjut menevät Ukrainan seurauksena entistä enemmän sekaisin. Komponenttien saatavuuspuutteet ovat arvaamattomia. Näin ollen konepajat, joilla korkea huollon osuus voivat olla hyviä sijoituksia mutta mitä suurempi osuus fyysisiä toimituksia niin tulospettymyksiä on tulossa. Ainoa konepaja, joka vähän houkuttaa tällä hetkellä on Kone, koska hissien huolto.
Oliko Goldmanilla jotain uutta tavoitehintaa Kraanalle? Nyt voi olla vähän huono hetki olla konepajojen omistajana.
Hei, taitaa Vara Research sivulla olla Inderesin tiedot väärin, kun on “Current: Sell”.
Moro the_tourist, kiitos huomiosta. Laitetaan Varalle noottia. T. Eki
Ostin Konecranesia tasoilta 25-27. Tuntui, että nyt on turvamarginaalia. Onhan konepajat olleet nyt paineessa viime aikoina, mutta pidän itse Konecranesia suhteellisen laadukkaana konepajana. Kannattavuus on terveellä tasolla eikä Ukrainan kriisillä ole merkittäviä suoria vaikutuksia toimintaan. Onko jollain kommentteja/näkyvyyttä muiden pankkien/analyytikoiden ennusteisiin/analyyseihin?
Toki fuusio kariutui, mutta ei se mielestäni ainakaan Konecranesin kannalta pelkästään huono asia ole.
Varmaan moni nyt odottelee Konecranesilta ulostuloa, että milloin on yhtiökokous ja paljonko osinko, epätietoisuus ei ole mukavaa 
Varan konsensus on samaa suuntaa kuin Indereskin:
Target Prices Summary (Median)
Konecranes: 74,3 %
Cargotec: 66,4 %
Wärtsilä: 57,6 %
Metso Outotec: 55,8 %
Valmet: 45,4 %
Kone: 25,1 %
Tähän osinkoasiaan liittyen tyhmä kysymys:
Onko nyt liian myöhäistä ostaa lisää Konecranesia kevään osingon perässä, vai muuttuuko osingon irtoamispäivät myös, kuten ehkä omien päätelmien mukaan tapahtuu? Aluksi olin käsittänyt, että osinko on jo ns. irronnut, mutta ei kai näin voi olla, kun yhtiökokouspäivääkään ei ole tiedossa.
Kiitos vastauksesta/vastauksista etukäteen.