Fixed viitannee kiinteäkorkoiseen ja FRN vaihtuvakorkoiseen velkakirjaan.
Lopultahan lyhyt bondi toimii korkojen laskiessa tismalleen samalla lailla kuin pitkä. Sen arvo nousee/laskee suunnilleen korkomuutos x duraatio. Duraatio on vain paljon pienempi. Jos duraatio on lyhyessä portfoliossa vaikka 0,2, niin sen arvo nousee korkojen laskiessa 1% n. 0,2%, eli hyvin vähän. Tämä siksi että lyhyt portfolio hinnoittautuu hyvin nopeasti muuttuneeseen korkotasoon.
Tuo arvonmuutos tulisi huomioiduksi vain AFS (available for sale) portfoliolle jolle käyvän arvon muutokset kirjataan. HTM portfoliolle ei kirjattaisi edes tuota 0,2% nousua, vaan pelkkä korosta saatava tuotto.
Käytännössä laskevat korot laskee vaikka vuoden aikajänteellä lyhyen portfolion tuottoja, vaikka alkuun saattaa tulla pieni nousu (koska duraatio ei kuitenkan ole 0).
Toki jos kyseessä on vaikkapa pankki, joka myös rahoittaa itsensä lyhyellä rahoituksella, niin korkojen vaikutus voi olla nettona nolla korkokatteeseen. (Se mitä hävitään tuotoissa saadaan laskeneina kuluina.)
Olen tutkinnut erilaisia vaihtoehtoja lisätä korkorahastoja salkkuun. Miten tuo menee, jos yhtiö menee maksukyvyttömäksi/konkurssiin niin kirjataanko velkakirjan arvo nollaan automaattisesti? Esimerkiksi High Yield rahastossa tai Etf-rahastossa.
Miten Mandatumin Nordic High Yieldiin voi sijoittaa? Pitääkö olla varainhoidon asiakas vai pääseekö siihen käsiksi jos avaa Trader-tilin? Ilmeisesti ei ole muualla myynnissä kuin Mandatumilla
Itse olen varainhoidon asiakas. Ainakaan alkuvuoden perusteella kyseinen rahasto ei ole sen parempi kuin muutkaan, YTD-tuotto 1.65% siinä missä Ålandsbankenin rahasto on tuottanut 2,61%. Ålandsbankenin rahastoa saa ihan Nordnetista ostettua jos ei heidän asiakkaakseen halua.
LähiTapiola Pohjoinen Yrityskorko, YTD +2,58 % ja valittiin Morningstarin toimesta parhaaksi eurooppalaisiin yrityslainoihin sijoittavaksi rahastoksi. Sharpen luvulla omaa luokkaansa.
Sharpen luku huono -0,10, eli riskin huomioiden tuotto on ollut keskinkertainen. Toki jos haetaan nimenomaan mahdollisimman korkeaa tuottopotentaalia niin silloin toiminut OK. Näköjään 1% palkkiot merkinnässä ja lunastuksessa, se syö aika suuren osan riippuen tietysti pitoajasta.
Digikanavassa merkintä on 0% Aktialla. Oma sijoitus tuohon Nordic high yieldiin on 11,4% ylhäällä n. 14kk pitoajalla. Myös Aktian corporate bond on tuottanut hyvin 8,3% samalla ajalla. En vielä ole myyntiä harkinnut kummassakaan kun näissä tuntuu vielä olevan mahdollisuus kohtuulliseen tuottoon.
Kertokaa missä kohti logiikkani pettää.
Uskon että Euroopassa korkotaso on 10 vuoden päästä lähempänä 1%, kuin reilussa 2% missä sen (käsittääkseni) uskotaan olevan. Täten minusta on lähes varma veto siirtää kalliista osakkeista painoa +25 euro valtioiden bondeihin.
Tässä vielä muutama perustelu miksi Euroopan korkotaso tulee laskemaan odotettua enemmän
-Ukrainen jälleenrakennuksen tarvitsemat varat rahoitetaan varmasti velalla
-Jo ennen sotaa Eurooppalaiset valtiot oli ylivelkaantuneita, jatkossa kehitys tulee vain voimistumaan. Lopulta ECB pitää alkaa manipuloimaan korkoja alaspäin kuten Japaninen keskuspankki jo tekeekin.
Ikääntyvä väestö
-Megateknojen puuttuminen, talouskasvun hiipuminen
-Vahva Kiina riippuvuus, joka tulee ajamaan vahvoja euromaita (kuten Saksan) aikanaa vähintään laampumaan.
Kertokaa missä kohti logiikkani pettää, sillä jos se ei pettäisi kaikkihan ostaisivat hulluina pitkän maturiteetin bondeja.-
Inflaatiohan tuon kaiken voipi kataa ja on pirullisen hankala ennustettava.
Onko ikääntyminen inflatorista vai ei kun eläkeläiset alkaa purkaa varallisuuttaan ja tekijöitä (tuotanto) on vähemmän ?
Globalisaation ”takapakki” - mitä jos geopoliittisen tilanteen takia tuotantoa siirretään pois halpamaista joka lienee ollut yksi vakaiden ja halpenevien hintojen ajuri ? Tai tariffit sun muut. Saattaa olla inflatorista.
Ilmastonmuutos ja ongelmat esim. ruoan tuotannossa - inflatorista ?
Tuossa vain muutama minusta epävarma seikka. Itsekin kallistuisin matalampaan korkotasoon Euroopassa mutta isolla epävarmuudella.
Tavallisesti kyse on samasta salkusta, jota hallinnoidaan erilaisilla säännöillä (eri osuussarjat). Tyypillisiä eroja ovat minimisijoituksen suuruus (A piensijoittajille ja I instituutioille), kulujen suuruus (instituutioilla halvempi) sekä tuotonmaksu (ei ilmeisesti näissä eroa). Ensiksi mainittua en itse Nodealta löydä mutta osuuden arvon perusteella arvelen kyseessä olevan Nordea Corporate Bond I korkosuojattu (alla IDH), jossa nimensä mukaisesti on mukana korkosuojaus. Tuottoeroja näistä selittävät kulut ja korkosuojaus.
Nordean rahstoesitteessä (löytyy linkkinä jokaisen rahaston tiedoista) on neljä corporate bond -osuussarjaa:
Ensimmäinen lukusarake on hallinnointipalkkio (% p.a.), seuraava hallinnointikulut (% p.a.) ja prosenttiluku on kiertonopeus. Viimeisessä sarakkeessa minimimerkintä
Tähdellä merkitty rahasto on tarkoitettu täyden valtakirjan varainhoidon asiakkaille.
Running Yield in %, käytännössä kertoo yieldin suhteessa bondien markkina-arvoihin. Effective Yield in % olettaa kuponkikorkojen uudelleensijoittamisen. Voi varmaan myös sisältää jotain lunastuspalkkioita. Tähän ainakin viittaisi Year To First Call, mikä on yleensä sidoksissa hybrilainoihin ennen korko-reset:ä.
Miten tuo vuosittainen hallinnointipalkkio peritään?
Haluaisin keventää Nordean High Yield-rahastoni puoleen ja sijoittaa Evlin Investment Grade-yrityslainaan.
Olen omistanut tuota rahastoa n. kuukauden verran ja se on pikkusen plussalla.
Nordealla on myös toinen vaihtoehto vaihtaa rahastojen välillä. Mieluummin kuitenkin suosisin Evliä parempien tunnuslukujen tarjonnan vuoksi.
Jos merkintä- ja lunastuskulut ovat 0%, niin noita korkorahastoja voi varmaan vaihdella vapaasti?
Hajautan osan High Yieldiä Investment Grade-rahastoon.
