Pitkän koron rahastoon. Nyt aletaan lappamaan kassiin sellaista korkoa, joka tuottaa pitkään hyvin ja korkojen aikanaan laskiessa niiden omistamien paperien arvo nousee. Mutta rahastolla on nyt eduksi olla paljon korkopapereita, jotka erääntyvät pian eli lainan ottaja maksaa lainan takaisin ja saadaan uusi laina mahdollisimman hyvällä korolla. Kun korkoa aletaan laskea niiden ei enää haluta erääntyvän. Eli unelma korkorahasto olisi joku 20 vuoden rahasto, jolla olisi nyt 2 vuoden keskimääräinen maturiteetti.
13 tykkäystä
Olisiko tästä joitain esimerkkejä?
Korkorahastoissa tärkeä luku katsoa on duraatio, joka kertoo korkoherkkyydestä. Käytännössä rahaston arvon voi ajatella muuttuvan -1*duraatio prosenteissa kun korot muuttuvat prosentin (+ tai-) verran.
Eli jos duraatio on 10 ja korot laskevat -1%, arvo nousisi 10%. Duraatio on käytännössä sidoksissa bondien pituuteen (jos ne ovat kiinteäkorkoisia).
Eli jos odottaa korkojen laskevan, kannatta olla mahdollisimman paljon duraatiota ja jos nousevan, mahdollisimman pientä duraatiota (rahamarkkinarahasto).
Pieni nyanssi asiaan on myös se, että kun puhutaan keskuspankkien korkojen muutoksesta, puhutaan lyhyistä koroista. Em. laskelma odottaa koko korkoköyrän liikkuvan saman verran. Jos ekp laskee ohjauskorkoa -1%, ei 10v korko välttämättä laske saman verran jolloin em. laskelma ei täysin päde. Yleensä muutokset ovat kuitenkin samansuuntaisia.
12 tykkäystä
Ei, kyseessä unelmarahasto ja sellaisen olemassaolo on käytännössä mahdotonta, koska 20 vuoden rahastossa maturiteetti pitäisi olla lähellä 20 vuotta.
Edellä kerrottiin aika hyvin miksi pitkä duraatio kannattaa valita, jos korot laskevat, mutta jos ne nousevat niin käy toisinpäin. Mielestäni nyt alkaa olla aika sellaiselle korkosijoitukselle, jolla ei ole määritettyä duraatiota vaan eri pituisia sijoituksia. Kotimaisista indeksirahasoista esimerkkinä Seligson Euro Obligaatio ja Euro Corporate Bond. Kannattaa huomata, että tämä on vain mielipide. Joku voi perustella lyhyttä duraatiota, jotta sijoitukset rullavat nopeasti korkeampiin korkoihin. Tässä toinen esimerkki:
Sijoituksen duraatio on 20 vuotta ja hinta 1000€. Korko 3%. (Korkotuotto on siis 30€ vuosi). Korko nousee 1%. Sijoituksen hinta tipahtaa 20% eli 800€. konsta sijoitukseen pettynyt ja alkaa myymään. Minä ostan, koska: 30€/800€*100%= 3,75% korkotuotto. Lisäksi, kun pidän lappua maturiteettiin(loppuun asti) niin lainan antaja maksaa minulle alkuperäisen hinnan 1000€ eli käytännössä saan 200€ bonuksen, joka huomattava normaaliin korkotuottoon. Tämä kiitoksena siitä, että jaksan pitää lappua.
Nyt tuollaista “bonus tavaraa” on tarjolla runsaasti 3-10 vuoden korkopapereille. Kuponkikorko voi olla esimerkkinä 2%, mutta markkina hinnalla siitä saa 2,5% ja sitten bonus päälle. Sitten saa vielä option, että korot laskevat ja lapun arvo nousee. Mutta optio on olemassa, että korot on vaikkapa 11% viiden vuoden päästä, jos inflaatio jatkuu. 5% on historiallisesti joka tapauksessa aika korkea korkotaso Fedille. EKP:lle taso samoin historiassa aika korkea, mutta ollaan siellä 5% oltu aiemmin, joten nousuvaraa mielestäni vielä löytyy ajatellen vaikkapa 5 v aika jännettä. (Korot voivat laskea välissä ja nousta uudelleen.) Kannattaa lisäksi huomata, että korkopaperit uusiutuvat nopeammin korkeaan korkoon 5% tasolla. Jos rahastolla on esimerkkinä 100 000€ korko paperi ja korko tulee rahastolle niin:
2% korolla voidaan ostaa 2000€ uutta 5% korkotuoton lainaa, josta sitten saadaan 100€ korkoa.
4% korolla voidaan ostaa 4000€ uutta 5% korkotuoton lainaa, josta sitten saadaan 200€ korkoa.
Edellä mainitun esimerkin jojhdosta mielestäni esimerkkinä mainituista Seligsonin rahastoista Euro Corporate Bond on tällä hetkellä parempi, koska yrityslainojen korot on vähän korkeampia. Niitä toki pidetään riskisempinä. Mutta ottamalla sitten rahastojen toiseksi suurin sijoitus niin Euro Obligaatiossa se Italian laina ja Euro Corporate Bondissa Volkwagenin laina. Kumman joutumista maksuvaikeuksiin pidät todennäköisempänä? Minusta on ainakin hankala asettaa Italiaa vähemmän riskiseksi.
13 tykkäystä
Jep. Toinen tärkeä luku korkosijoittajalle on juurikin yield, tai juokseva tuotto. Se kertoo käytännössä tuotto-odotuksen bondin/rahaston pituudelle.
Kuten yllä olikin, on hyvä erottaa korko ja yield/juokseva tuotto toisistaan. Jälkimmäinen on sijoittajalle relevantti luku, ja pitäisi löytyä rahastojen tiedoista (yield/yield to worst tms.) Sinänsä sillä mitä korkoa maksetaan suhteessa alkuperäiseen nimellissummaan ei ole juuri merkitystä. Onpa markkinoilla instrumentteja, joille korkoa ei makseta ollenkaan, vaan tuotto tulee pelkästään ostohetken diskontosta.
Esimerkkinä: jos yritys laskee nyt miljoonan velkakirjan liikkeelle vuodeksi 3% korolla ja huomenna vuoden korko nousee 2%-yksikköä viiteen prosenttiin, ei kukaan enää ostaisi tuota 3% bondia miljoonalla → sen arvo laskee sen verran että “yield” on 5%, joka vastaa korkotasoa (1M → 980k). Muuten olisi riskivapaan arbitraasin mahdollisuus shorttaamalla vanhaa bondia miljoonalla ja ostamalla uutta, ottaen taskuun tuon 2%. Tällaisia ei käytännössä nykymarkkinoilla ole.
5 tykkäystä
Itse olen yleensä makuuttanut osaa rahojani osakesijoitusten lisäksi määräaikaistalletuksissa ja nyt hieman myös Seligsonin rahamarkkinarahastossa. Korkorahastojen säännöt ja käsitteet ovat minulle vielä hieman vieraita.
Onko niin, että joidenkin rahastojen säännöt edellyttävät duraation pitämistä aina tietyllä vaihteluvälillä ja mainitsemissasi Seligsonin rahastoissa duraatio elää sen perusteella kuinka paljon rahastoon tehdään merkintöjä ja lunastuksia?
Euro corporate bondin duraatio näyttäisi olevan tällä hetkellä 4,92 ja Euro obilikaation 7,15.
Juuri näin, että osassa rahastoja duraatio on määritelty. Seligson Euro Obligaatio on “keskimääräinen otos” Euroopan obligaatio markkinasta ts, indeksin mukainen ja Euro Corporate Bond puolestaan Invesment grade luokituksen yhtiöistä. Duraatio ei elä lunastusten mukaan vaan sen mukaan miten haetaan lainaa. Täsäs on yksi krittikin kohde, että velkaisemmat korostuvat näissä indeksisijoituksissa. Toisaalta, jos esimerkkinä Italia pukkaa paljon velkakirjaa myyntiin niiden korot tahtovat nousta korkeaksi, jopa “ylikorkeaksi” ja antavat sitten hyvän riskituottosuhteen.
3 tykkäystä
Korkosijoittajille löytyy siis ihan näissä perustuottessakin paljon eri vaihtoehtoja vaikka rajaisi kiinnostuksen vain esim investment grade lainoihin.
Suorien lainojen korkojakin Mandatum Traderista koitin kaivella. Eurooppalaisien autotehtaiden rahoitusyhtiöiden ja joidenkin muiden suurien yhtiöiden papereille saisi päivän kurssille 3-4% korkoja, esim. Romanialle 6%. Usasta dollaripohjaisista korkopapereista löytyy paljon valinnanvaraa 5,5-6% luokassa, yhtiöinä esim. isoja tupakkafirmoja ja muita perinteisiä SP500 yhtiöitä. Näistä pyrin haarukoimaan lainoja joilla juoksuaikaa jäljellä muutama vuosi ja osuuden arvo max kymppitonnin.
Mandatumin kautta kaupankäyntikulu näyttäisi olevan 80€, eli kovin pienillä summilla ei kannata alkaa veivailemaan eikä hajauttamaaan muutaman tonnin erissä. Jos haluaisi hajauttaa rahojaan dollareihin niin esim. 10k$ / 5,5% / 5 vuotta yhdistelmällä 80€ kaupankäyntikulu ei olisi enää paha. Muuttuvina tekijöinä mahdolliset yhtiön maksuvaikeudet ja mahdollisuus myydä paperi kovempaan hintaan kesken juoksuajan jos korot laskevat.
Tällä hetkellä olen taalapohjaisiin korkopapereissa kiinni baby bondien kautta. Investment grade yhtiöiden baby bondien tuotot tällä hetkellä samaa luokkaa kuin noiden isompienkin lainojen ja kaupankäyntikulut yhtä pienet kuin osakekaupassakin, joten hajauttaminen edullista. Konkurssitilanteessa nämä ovat jossakin “isojen lainojen” ja osakkeiden välimaastossa, kyseessä kuitenkin käsittääkseni korkopaperi mille koron maksamatta jättämisestä tulisi maksuhäiriömerkintä.
5 tykkäystä
Miten tuo Mandatumin kautta toimii, siis ostatko siinä ihan oikeasti suoraan jotain joukkolainaa vai onko kyseessä Mandatumin omistama bondi, josta ostat esim. 10.000 euron osuuden? Kysyn siksi, että aika usein bondien litterakoko on 100.000 euroa/taalaa, joka jo lähtökohtaisesti rajoittaa aika paljon suorien sijoitusten tekemistä.
Jos tuo on joku Mandatumin kuoren sisällä oleva järjestely, niin kuluja on taatusti enemmänkin kuin 80€ kaupankäyntikulu. Anyway, vaikka yksittäisten bondien poiminta olisikin teknisesti mahdollista, kulut on sen verran kovat että muutamilla tonneilla tai kymppitonneilla ei sellaisia kannata tehdä. Ihan yhtä hyvin voi ostaa jotain yrityslainarahastoa, hallinnointipalkkio niissä toki on, mutta ei merkintä/lunastuspalkkioita (tai en ainakaan maksaisi).
Hyvää infoa muuten korkosijoittamisesta tuossa aiemmin Warren_Fyffet ja Con4n. Korkorahastojen osalta löytyy Suomestakin kymmeniä vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimmat korko- ja luottoriskin suhteen.
Nyt kun korkojen nostot oli kaiketi aika lailla tässä ainakin Euroopassa, tai näin ainakin itse arvelen, olen katsellut viime aikoina mihin hieman pidemmän duraation korkosijoitukseen laittaisin rahani. Nyt siis olen lähinnä vain ostellut Evli Likvidi B:tä, jossa pieni duraatio luokkaa 0,5. Haen nyt ehkä semmoista n. vitosen duraatiota rahastolta, eli vähän enemmän riskiä korkojen vaihteluun, mutta en lähde kyllä mitään +25v bondeja ostelemaan tai ottamaan USD valuuttariskiä. Myöskään euroalueen valtionlainat ei hirveästi itseäni kiinnostele (ei ole hirveästi luottoa esim. Italiaan, Kreikkaan jne.), joten yrityslainat jäänee vaihtoehdoksi.
Näillä spekseillä päädyin lopulta siihen, että tulen todennäköisesti ensi viikolla aloittamaan Nordnetissa ostot tähän ETF:ään: Xtrackers II EUR Corporate Bond UCITS ETF 1C (D5BG, ISIN LU0478205379), joka on melko suosittu ETF Nordnetin sijoittajien keskuudessa (löytyy TOP 15 Nordnet omistajien korko ETF:istä). En tule siis likvidoimaan sijoituksiani Evli Likvidi B:hen, vaan jätän nykyiset sijoitukseni sinne rauhaan niin kauan kuin tuotto on ok, mutta kaiken muun ylimääräisen nyt ja jatkossa lähitulevaisuudessa tungen tuohon D5BG ETF:ään. D5BG on siis käsittääkseni käytännössä melko lailla samanlainen kuin Seligson Euro Corporate bond eli sisältää euroalueen yrityslainoja. Seligsonin vastaavaakin harkitsin, mutta mielestäni tuo ETF on kaikin puolin parempi. Alla tunnuslukuja (31.8.2023 tilastojen mukaan):
Xtrackers II EUR Corporate Bond UCITS ETF 1C (D5BG) (ks. tuoreimmat luvut DWSn sivulta PDF-tiedostona ja salkun bondien korkojakaumat Mornigstarista):
- Juokseva tuotto (YTM): 4,34 %
- Duraatio: 4,50
- Rahaston koko: 3,52 miljardia euroa
- Suurin yksittäinen omistus: 0,15 % salkusta
- Juoksevat kulut: 0,12 %
- Muut kulut: Nordnetissa menee normaali 0,30 % kulu tämän saksalaisen ETF:n ostamisesta ja myymisestä, tosin itselläni kulu vain 0,08 % Private Banking hinnastolla
Seligson Euro Corporate bond (ks. Seligsonin sivut):
- Juokseva tuotto (YTM): 3,59 %
- Duraatio: 4,92
- Rahaston koko: 56,4 miljoonaa euroa
- Suurin yksittäinen omistus: 1,30 % salkusta
- Juoksevat kulut: 0,34 %
- Muut kulut: lunastuksesta menee 0,20 % palkkio, jos sijoitusaika pienempi kuin 3kk
Molemmissa näytti olevan aika lailla sama luottoluokitusjakauma, eli kumpikaan ei mitään roskalainoja sisällä vaan bondit on investment grade kamaa: molemmissa aika lailla 50% B-BBB luokkaa ja loput A-AAA luokkaa.
Vaikka Seligsonin tuotteita arvostankin ja pidän käteistä heidän rahamarkkinarahastossa, en näe oikein mitään järkevää syytä sijoittaa Seligsonin Euro Corporate bondiin vs. D5BG ETF, jos sijoitan n. 10 000 eur kerralla ja käytössä Private banking hinnasto. Ihan Nordnetin perus-hinnastolla tuo on vähän siinä ja siinä kannattaako ostaa, koska Nordetin palkkio + juoksevat kulut on hivenen isompi kuin Seligsonin juoksevat kulut, tosin jos pidät tätä vaikka 5v, kokonaiskulut ovat kaiketi silti pienemmät kuin Seligsonilla. Seligsoniin sijoittamalla saat isommilla juoksevilla kuluilla lähes saman duraation, pienemmän juoksevan tuoton ja vähemmän hajautetun korkosalkun: eli jos jokin noista salkun firmoista menee nurin ja ei maksakaan lainaa takaisin, Seligsonin rahasto voi menettää 1,3 % salkusta kun taas D5BG isompana ja paremmin hajautettuna menettää vain murusia (0,15 %).
EDIT: Parempi ETF onkin Vanguard EUR Corporate Bond UCITS ETF - (EUR) Acc (VECA), ks. seuraava viesti.
18 tykkäystä
Onko kenelläkään mielipidettä tästä ETF:stä?
2 tykkäystä
Sekoitus aivan kaikkea. En ymmärrä mihin tilanteeseen tuo olisi oikea valinta. Tuota harkitessa oikea valinta on varmaan osakkeet tai risk parity portfolio.
Osakkeissa kannattaa ottaa sekoitus kaikkea, koska tuotot ei ole normaalijakautuneita. Osakkeissa index eli keskiarvo tuottaa paremmin kuin indexin keskimääräinen osake ( = mediaani
eli se osake jonka alapuolella ja yläpuolella on 50% osakkeista kun osakkeet järjestetään tuoton mukaan). Bondeissa se paraskaan korkopaperi ei koskaan tuota 100% vuodessa (jos jätetään pahimmat junk bondit pois jota tuossa ETFssä ei ole). Osakkeissa on ihan normaalia että joku lappuu ottaa 100% tai 200% vuodessa. Todellisuudessa hyvin harva ottaa, mutta varmasti joku lappu joka ainoana vuonna tuottaa 100% tai enemmän.
4 tykkäystä
Minusta jos tavoitteena on ottaa bondeja pitkään salkuun tuo Vanguardin rahasto on oikein hyvä - saa koko valtion & IG bondimarkkinat edullisessa paketissa. Yield sivujen mukaan 4,2% ja 6,9 duraatio. Toinen hieman samankaltainen olisi AGGH iSharesilta.
Toimii hajauttaminen bondeissakin ja tuo on valuuttasuojattu EUR, joka omasta mielestäni sijoittajalle tärkeä ominaisuus velkakirjoissa, että ne ovat omassa valuutassa.
Se toki riippuu miten bondit näkee osana portfoliota, mutta itse ajattelen, että ne on se riskiä laskeva omaisuusluokka, jolla on matala korrelaatio osakkeisiin. Valuuttasuojaus pienentää huomattavasti volatiliteettia.
Toki jos hakee ennemmin parkkipaikka-tyyppistä ratkaisua lyhyeksi ajaksi niin kannattanee valita lyhyemmän duraation rahasto, esimerkiksi rahamarkkinarahasto tai vastaava.
6 tykkäystä
Bondit ei ole riskiä laskeva omaisuusluokka. Ei yksinään. Riskiä laskee hajautus eli risk parity portfolio, missä on ei korreloivia elementtejä. Se on se mitä haet. Mutta miten monet ton tulkitsee on että bondeissa ei ole riskejä → Virhe.
Bondit on itsessään hyvin riskisiä ja riskit on juuri realisoituneet. TLT eli jenkkilän pitkä korkorahasto 9/2020 165$ nyt 93$ diviä irronnut ehkä 10$. Myös lyhyen korot jutut on riskisiä. Ben Felix
Ei ole olemassa mitään riskitöntä omaisuusluokkaa. Tämän kun sisäistää niin on jo pitkällä.
6 tykkäystä
Totta että jos ajattelee riskiä tuoton kautta, niin iso mahdollisuus hävitä inflaatiolle ja reaalituotot ovat bondeilla olleet pitkällä aikavälillä usein selvästi huonompia kuin osakkeilla.
Portfolion volatiliteettia ne kuitenkin laskevat. Tämä voi olla toivottavaa jos esimerkiksi on siinä pisteessä että realisoi varojaan ja kuluttaa portfoliosta. Ja kuten sanoit, bondi/osake allokaatiota voi vivuttaa takaisin esim. osakkeiden volaan - tällainen risk parity tyyppinen lähestymistapa kai tuottanut jopa osakkeita paremmin.
Lähinnä täysin riskitöntä instrumenttia olisi kai inflaatiosuojattu (oman) valtion velkakirja 
4 tykkäystä
Löysinkin vieläkin paremman korko ETF:n kuin tuo D5BG. Eli tämä parempi vaihtoehto on Vanguard EUR Corporate Bond UCITS ETF - (EUR) Acc (VECA). Tämä on lähes täysin vastaava kuin D5BG, mutta kuluiltaan hivenen halvempi. Alla uudestaan Seligson Corporate Bond vs D5BG lisättynä VECA:lla 31.8.2023 lukujen mukaan:
Vanguard EUR Corporate Bond UCITS ETF - (EUR) Acc (VECA) (ks. tuoreimmat luvut Vanguardin sivuilta):
- Juokseva tuotto (YTM): 4,24 %
- Duraatio: 4,50
- Rahaston koko: 1,68 miljardia euroa
- Suurin yksittäinen omistus: 0,18 % salkusta
- Juoksevat kulut: 0,09 %
- Muut kulut: Nordnetissa menee normaali 0,30 % kulu tämän saksalaisen ETF:n ostamisesta ja myymisestä, tosin itselläni kulu vain 0,08 % Private Banking hinnastolla
Xtrackers II EUR Corporate Bond UCITS ETF 1C (D5BG) (ks. tuoreimmat luvut DWSn sivulta PDF-tiedostona ja salkun bondien korkojakaumat Mornigstarista):
- Juokseva tuotto (YTM): 4,34 %
- Duraatio: 4,50
- Rahaston koko: 3,52 miljardia euroa
- Suurin yksittäinen omistus: 0,15 % salkusta
- Juoksevat kulut: 0,12 %
- Muut kulut: Nordnetissa menee normaali 0,30 % kulu tämän saksalaisen ETF:n ostamisesta ja myymisestä, tosin itselläni kulu vain 0,08 % Private Banking hinnastolla
Seligson Euro Corporate bond (ks. Seligsonin sivut):
- Juokseva tuotto (YTM): 3,59 %
- Duraatio: 4,92
- Rahaston koko: 56,4 miljoonaa euroa
- Suurin yksittäinen omistus: 1,30 % salkusta
- Juoksevat kulut: 0,34 %
- Muut kulut: lunastuksesta menee 0,20 % palkkio, jos sijoitusaika pienempi kuin 3kk
Sekä VECA että D5BG seuraavat täsmälleen samaa blomman indeksiä, jota kutsutaan nimillä “Bloomberg Euro Corporate Bond Index” tai “Bloomberg Euro Aggregate: Corporates Index” (LECPTREU / I02002EU). Pikaisesti katsottuna sekä VECA että D5BG sisältävät melko lailla samanlaisia bondeja mikä on loogista, koska sama indeksi käytössä. VECA on hieman pienempi rahasto kuin D5BG, mutta selittyy sillä, että VECA perustettu myöhemmin vuonna 2019, kummatkin silti miljardiluokkaa, joten hyvä hajautus on mahdollista molemmissa. YTM on VECAssa ihan hivenen pienempi, mutta ei merkittävästi ja voinee johtua ihan sattumasta/ajoituksista.
En näe mitään syytä itse asiassa, miksi sijoittaisin D5BG:hen. VECA:ssa saat melko lailla saman salkun, samoilla riskeillä, mutta hieman pienemmillä kuluilla. Vanguardin sivuilla myös tiedot on mielestäni paremmin avoimemmin esillä, sanoisin jopa esimerkillisesti esillä, esim. koko salkun bondit saa vietyä exceliin sisältäen niiden kuponkikorot kun muista näitä tietoja saa kaivaa ties mistä. Taidankin ensi viikolla siis laittaa sittenkin euroni tähän Vanguardin VECA rahastoon - tuskin enää mistään pienemmillä kuluilla löytyy vastaavaa.
16 tykkäystä
Jos haluaa hajauttaa osakemarkkina riskiä bondeihin, niin eikö yrityslainat korreloi osakemarkkinan kanssa enemmän kuin valtionlainat?
Eli jos haluaisi laskea portfolion riskillisyyttä kokonaisuutena niin ennemmin valtionlainoja salkkuun kuin yrityslainoja?
Tämä velkakirjamarkkina on vähän musta aukko itselle. Pitää alkaa opiskella kun näistäkin jotain tuottoa alkaa jo saada.
6 tykkäystä
Kyllä, valtionlainoissa matalin korrelaatio osakkeisiin. Tosin myös IG bondien korrelaatio on edelleen melko alhainen, niiden luottoriski on hyvin pientä.
Mutta sitten jos mennään high yield, niin korrelaatiot kasvavat selvästi ja hajautushyöty pienenee.
Minusta HY korkosijoituksia vaikeampi perustella, jos ei ole mitään rajoitteita, että olisi pakko sijoittaa bondeihin, joita yksityishenkilöllä ei toki ole. Saman saa yhdistämällä osakkeita ja valtio/IG bondeja.
Ellei toki sitten näe että HY markkina jotenkin hinnoiteltu erittäin houkuttelevasti.
6 tykkäystä
Term premium pitkissä koroissa edelleen alhaalla. Eli bondien tukkapölly voi edelleen jatkua
Ai mikä term premium
5 tykkäystä