Tarkistin oman kirjanpidon ja oli 8,2e
2 tykkäystä
Hallituksen näkemys taitaa olla hieman erilainen, ainakin sen perusteella, mitä tietoa tihkuu kehysriihen valmistelusta: IS:n tiedot hallituksen kehysriihestä: Perusväylänpitoon tulossa leikkauksia, ammattikoulujen opettajille löytymässä rahoitusta - Politiikka - Ilta-Sanomat
Tekstissä mainittujen leikkausten suuruusluokka ei kokonaismarkkinassa merkittävää lovea tee.
En tiedä koskeeko tuollainen perusväylänpito paljonkaan Kreatea, vai onko se enemmän Lemminkäisen, NCC:n ym. asfalttifirmojen puuhia. Toki uusiakin projekteja varmasti nyt lykätään ja se voi osua myös Kreateen.
Nähdäkseni Kreatella on silti vaativan infran rakentajana etua esim. siltatyömaista. Esimerkkinä vaikkapa tässä vieressä oleva Kirjalansalmen sillan rakentaminen. Vanha silta on käyttöikänsä päässä ja uusi on rakennettava, oli tilanne mikä tahansa. Jos tuo silta tipahtaa pois käytöstä ei Paraisille pääse enää mistään tietä pitkin.
Turun Sanomissa myös juttua rakentamisen lykkääntymisestä kohonneiden hintojen takia.
Heikkinen painottaa, että tärkeintä on toteuttaa ne investoinnit, joiden merkitys Turun palveluille on kriittinen. Kaupungilla on siltoja kunnostettava ja myös runsaasti huonokuntoisia kouluja ja päiväkoteja
Mutuilen siis, että markkina on varmasti haastava, mutta Kreatella on mahdollisuuksia voittaa projekteja jotka on välttämättömiä saada tehdyksi.
5 tykkäystä
Viimeisimpien tietojen mukaan 17milj. euron leikkaus perusväylänpidosta olisi peruttu, ja nuo varat tingittäisiin ensi syksyn budjettiriihestä.
Kreatella ei oikeastaan ole mitään perusväylänpitoon liittyvää toimintaa. Destia ja YIT pääosin hallitsevat tätä kenttää ja ratapuolella sitten Destia ja GRK ja NRC. Päällystystoimintaa hallitsevat Asfalttikallio, Skanska ja Peab. Lemminkäistä ei ole enää lainkaan olemassa ja NCC on lopettanut kaiken infratoiminnan.
Jonkin verran alaa tuntevana nuo kohonneet hinnat vaikuttavat tällä hetkellä kaikkeen rakentamiseen voimakkaasti. Oli sitten kyseessä materiaalit tai polttoaineet kaivinkoneisiin yms laitteisiin. Infran projektikatteet eivät muutenkaan ole kovin korkeita niin niitä syödään nyt reilusti.
5 tykkäystä
Minkä takia Kreate on ottanut maksamansa osingon takaisin?
11.04.2022 maksettu, 21.04.2022 otettu pois.
Huomenta kohtalotoveri! Kirjoitin eilen samasta asiasta Keskustelua välittäjistä-ketjussa. Olin myös yhteydessä omaan pankkiini ( Nordea ) ja lupasivat selvitellä asiaa tänään.
2 tykkäystä
Sama juttu myös minulla, ja Nordea. Ipa65, ilmoittelehan jos saat Nordealta jotain lisätietoa 
Kiitos! Odotellaan siis että palautuvat takaisin tilille.
Ja Inderesin odotukset ensi keskiviikolle.
Erittäin vahvaa tekemistä edelleen Q1 lukujen perusteella. Tulevaisuuden suhteen on vain ääni kellossa muuttunut kun aikaisemmin oltiin vielä sitä mieltä että Sota ei vaikuta Kreaten toimintaan. Lisäksi tuo toimintaympäristö 2022 kertomus on suoraan kuin kauhuelokuvasta, näinköhän tällä säikäytetään sijoittajat.
7 tykkäystä
Vahvaa tekemistä Q1:llä. Kysymys oikeastaan onkin, että kantaako Kreaten vahva tilauskanta yli vaikeiden aikojen. Itse näin uskon ja siksi Kreate onkin osakesalkun suurin yksittäinen sijoitus.
Voihan se olla, että toimintaympäristökatsauksella säikäytetään sijoittajat, mutta itse pidän Kreaten sijoittajaviestinnässä siitä, että ennusteet ja näkemykset ovat ennemminkin varovaisia kuin yltiöpositiivisia. Se tehdään mitä luvataan ja hieman ylikin.
7 tykkäystä
Kreatelle tarttunut juuri suht iso Väyläviraston urakka (5,2 milj. euroa) —> Oulu–Kontiomäki uudet liikennepaikat -hanke siirtyi kolmanteen vaiheeseen – Kreate Rata toteuttaa junien kohtaamispaikat Niskassa ja Utajärvellä - Kreate
Pikainen rykäisy, molemmat liikennepaikat oltava valmiit tämän vuoden syksyllä/alkutalvesta.
6 tykkäystä
Lukujen valossa ihan ok Q1. Pidän erittäin positiivisena että ohjeistukseen ei tehty muutoksia, johdolla näyttäisi olevan luottoa tähän vuoteen toimintaympäristöstä huolimatta:
Ohjeistus ennallaan: liikevaihto ja EBITA kasvavat vuoteen 2021 verrattuna
Toimintaympäristön osalta johdon arvio taas on todella synkkä: sota päällä, luottamusindikaattorit laskeneet, kustannukset nousussa ja muuta kauheaa.
Näennäisesti tuossa on ristiriitaisuutta kun ohjeistus on positiivinen ja toimintaympäristö mitä on. Oma tulkintani rapsasta on se, että johdon näkemys on yleisesti ottaen positiivinen (kts. ohjeistus), mutta riskit tiedostetaan ja ass–covering hoidetaan listaamalla isot uhkakuvat toimintaympäristöön.
Pysyn omistajana koska ala on defensiivinen ja Kreatella hyvä (vaikkakin lyhyt) träkki. Kertoimetkin ovat huokeita nykyennusteilla ja toteutuneilla tuloksilla.
Tällaisia härkämäisiä ajatuksia pörssiryminän keskellä 
9 tykkäystä
Tässä Ollin kommentit aamuisesta tuloksesta niin kirjoitetussa muodossa kuin tekstinäkin:
5 tykkäystä
Tässä hieman kohokohtia Q1 katsauksesta.
En Kreatesta oikein negatiivisia asioita löydä, kaikki nekin ovat yrityksestä itsestään riippumattomia tekijöitä.
+Edelleen ennätyksellinen tilauskanta 209 milj. (Yli 100 milj. siltaprojekti kehitysvaiheessa H2)
+Liikevaihdon kasvu Q1 aikana yli 30%
+Nettovelka pysynyt samalla tasolla, kuitenkin alle tavoitetason
+Ei projekteja, ei työvoimaa Venäjällä
+Projektien kannattavuustaso pysynyt samalla tasolla
+Ratarakentamisen panostukset suomessa josta Kreate saa oman osuutensa
+“Pienet” voitetut projektit (merkittävät rataprojektit)
+Käynnistetty vastuullisuuden kehittämisohjelma
+mm. Helsinki Vantaa lentokentän laajennus projekti valmistunut etuajassa
+Ammattitaitoinen henkilöstö (12kk tapaturmataajuus 7,4 Vs alan keskiarvo ~20)
+Omistusjakauma (yli 20% omistuksesta henkilöstön hallussa, vahva luotto yritykseen)
+Näkymiä ei laskettu vaikka maailmantaloudessa merkittäviä riskitekijöitä
+Toimari Timo Vikström on huumoriveikko
-Valtion infrabudjettia supistettu tälle vuodelle noin 100 milj. eurolla
-Negatiivinen kassavirta Q1 (Alkuvuoden investoinnit)
-Materiaalihintojen nousu sekä materiaalien huono saatavuus
16 tykkäystä
Kuuntelin itsekin Q1/22-infoa ja @James_Bondi kattavaan listaan vielä pari lisähuomiota:
- Kilpailutuksissa tarkkaan arvioidaan, mihin osallistutaan. Kun Kreatellakin on muutamia jättihankkeita (+100 MEUR), tulee väistämättä mieleen SRV ja sen strategiset valinnat ja sitä kautta riskit. VIkströmin kommentointi antaa luottamusta, että näissä isoissakin projekteissa riskit on hyvin hanskassa ja SRV:n Kalasataman tai Tampereen Kannen kaltaiset isojen hankkeiden kaltaiset riskit on minimoitu.
- Riskienhallintaprosessit on kunnossa. Nyt Q1:lläkin kassavirta on heikompi sen takia, että on varauduttu materiaalien saatavuushaasteisiin hankkimalla materiaalit aiemmin. Näin varmistetaan hankkeiden toteutus aikataulussa.
- Vikström viittaisi pariin otteeseen talorakentamisen ja infrarakentamisen eroihin mm. markkinoiden tasaisuudessa että hankintaprosessien ja siitä syntyvän ennustettavuuden muodossa.
Kreate on laiskan, tyhmän ja yllätyksiä välttelevän ihmisen sijoituskohde
10 tykkäystä
Q1 katsauksesta jäi kohtalaisen luottavainen mieli Kreaten tulevaisuudesta. Jonkin verran työn puolesta päässyt (vaikkakin hyvin etäältä) seuraamaan suurten infraurakoitsijoiden työtä. Kreate on ainakin taitorakennepuolella (lähinnä sillat) maineeltaan laadukas ja luotettava tekijä. Tähän kun lisätään, että ollaan alan kannattavimpien yritysten joukossa, ainekset on hyvät.
Vikströmin haastattelu Kauppalehdessä viime vuoden lopulta - poimintoja:
Hän korostaa alansa ”erittäin stabiilia ja ennustettavaa” luonnetta.
”Alan näkyvyys eteenpäin on hyvä, eikä riesanamme ole talonrakentamista vaivaava syklisyys. Kaksikymmentä viime vuotta infra on kasvanut keskimäärin noin prosentin vuosivauhtia, ja uskon saman tahdin jatkuvan”, kertoo yli 30 vuotta rakennusalalla ollut Vikström.
”Ala on käsittämättömän stabiili, mutta me olemme kasvaneet neljä vuotta keskimäärin yli kymmenen prosentin vauhtia. Tähän ei ole tulossa muutosta.”
Kreaten tilauskannasta puuttui ilmeisesti vielä siis Paraisten siltojen projekti +100 milj. Vastaava allianssikilpailutus käytiin tänä vuonna Hailuodon maayhteyden rakentamisesta (98 milj), jossa GRK valikoitui urakoitsijaksi ja Kreate jäi kolmossijalle. Näissähän voi olla kyse myös siitä ettei urakkaa yksinkertaisesti haluta riskillä ottaa, jos ei omat resurssit riitä toteuttamaan. Julkinen kilpailutus taitaa vaatia, että tarjoajia on riittävä määrä, joten näihin on tapana osallistua (?). Kreatella on Kruunusillat ja Paraisten sillat työn alla. Ja näitä hankkeita tulee lisää roppakaupalla. Ratahankkeista äkkiseltään tulee mieleen pääkaupunkiseudulla Espoon kaupunkirata ja Turun tunnin juna, jossa sitten mahdollisesti toteutuessaan tekemistä riittää.
Vaikkakin eletään epävarmuuden aikaa, en usko että valtiolla on intressejä alkaa huomattavasti lykkäämään infrahankkeita. Nyt laadittu 100 miljoonan säästö Vikströmin sanojen mukaan oli osa 7 miljardin infrakenttää. Infraa nyt vain on pidettävä yllä. Taloudelliset vaikutukset kokonaisuudessaan huomioiden se infran rakentaminen saattaa jopa kannattaa epävarmuudenkin aikana.
Kruunusiltojen tarjoushintaa pohdittiin ketjussa aiemmin, että onko hinta liian alhainen. En ole tarkemmin perehtynyt tarjousasiakirjoihin, saatika ei riitä asiantuntevuus löytämään niitä äkkiseltään. Ei ole tietoa minkälaisen indeksiluvun mukaan hinta on laskettu, mutta aiemmasta artikkelista mieltä huojentava tieto hankkeeseen liittyen:
”Osa sopimuksistamme on sidottu kustannusmuutosten vaikutukset eliminoivaan indeksiin. Kustannusten nousuun vastaavat temput eivät ole vaikeita, mutta ne pitää osata.”
Vikströmin mukaan kustannusnousut huomioon ottava indeksi koskee myös suurta Kruunusillat-projektia. Sen hintalappu voi siis matkalla nousta.
Asiantuntijuutta tuntuu löytyvän Kreaten taitorakennepuolella. Top 6 osakkeenomistaja on palkittu RIL toimesta 2019: vuoden rakennusalan diplomi-insinööri - tämä tietysti tarkistamaton tieto onko kyseessä sama henkilö, mutta sopisi osaksi omistusjakaumaa (yli 20% henkilöstön hallussa)
7 tykkäystä
Hieman nämä sisäpiirin/johtoryhmän myynnit mietityttävät itseäni samaan aikaan, kun Q1/2022 katsauksessa tuotiin esille positiivista näkymää yhtiön tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Nyt nopeiden laskujen mukaan 5 johtoryhmäläistä, mukaan lukien toimitusjohtaja on myynyt osakkeita kevään aikana. Tokihan nyt on ymmärrettävä, että listauksen tuomat myyntirajoitteet ovat poistuneet, mutta jo aikoinaan Seppo Saario ohjeisti myymään sisäpiirin myydessä oli syy sitten mikä tahansa.
9 tykkäystä
Näyttäisi olevan suhteellisesti noin 15% ja 30% kevennykset kahdella hallituksen jäsenellä ketkä myyneet toukokuun puolella jos vertaa huhtikuun lopun tilastoihin.
Myynneillä ei tietenkään ole positiivista signaaliarvoa mutta ei tuossa sentään koko possaa ole lyöty laitaan.
1 tykkäys