Kreate - Suomalainen Infrarakentaja

Webinaarin katselun perusteella muutama havaintoa: 1) talousjohtaja pyörittele hermostuneen näköisesti sormia vastatessaan kysymykseen yrityksen velkaisuuden kasvusta, 2) webinaari päättyi klo 19.20 kun Nordnetissa sen kesto oli merkitty klo 20.00 ja 3) sitä kautta kaikki esittämäni kysymykset jäi vastaamatta.

Omat kysymykseni olisi ollut:

  1. Miten olette onnistuneet yhdistämään korkean asiakastyytyväisyyden ja sen että nostatte urakan katetta lisä- ja muutostyötarjouksien avulla? Nämä oli mainittu esityksessä.
  2. Kuinka iso osa liikevaihdosta tulee pk-seudulta vs. muualta Suomesta?
  3. Minkä liiketoiminta-alueen kannattavuus on heikointa ja miten sitä aiotaan kehittää?

Esityksessä eivät maininneet kilpailijoitaan, mutta ainakin GRK Infra Oy toiminut samalla mallilla menestyksellisesti eli eivät ole pelkkä projektinjohto-organisaatio vaan heillä on paljon omaa kalustoa ja työmiehiä.

Tässä Rakennuslehdestä lainattuna vuoden 2016 tilastot:

9 tykkäystä

Tuli katsottua webinaari. Toimari esiintyi mielestäni vakuuttavasti. Alana tämä ei ole mikään oma suosikki eikä kasvua todennäköisesti tulla näkemään millään raketoivalla tahdilla mutta oikeastaan minua kiinnostaa tässä tuo huokea arvostus. P/E:n asettuessa tuonne kasin tuntumaan tämän vuoden tuloksella tätä ei ole hinnalla pilattu. Nähdäkseni tuo erikoisosaaminen vaativissa kohteissa voisi oikeasti olla Kreaten kilpailuetu jolla he voivat voittaa projekteja vaikka eivät olisikaan halvimmasta päästä. Hieman tuo velkaisuus häiritsee, mutta muuten omaan silmääni kokonaisuus vaikuttaa hyvältä. Tuli juteltua myös kaverin kanssa joka on rakennusalalla ja hänen sanojensa mukaan Kreate on ainakin työntekijän puolesta haluttu työpaikka.

4 tykkäystä

Viimeisin urakka, minkä Kreate on voittanut (mistä löytyi tieto) on Lillholmenin läppäsillan korvaaminen uudella.

Sillan rakennussuunnittelun aikainen kustannusarvio on 7,5 miljoonaa euroa, mistä urakoitsijan töiden osuus on noin 6,4 miljoonaa euroa. Jälkimmäinen summa on siis verrannollinen alla esitettyyn urakkasopimushintaan. Lähde: 1.5t Kustannusarvio - Suunnitelmat - Väylävirasto

Kreate voittanut urakan noin 8 miljoonan euron tarjouksella: Lillholmenin uusi silta helpottaa veneilyä – läpällisten siltojen rakentamista harvoin tarjolla - Kreate

Yksi mahdollinen syy suurehkoon eroon on, että läppäsillan rakentamisen uskoisin vaativaksi työksi. Tämä vähentänee kilpailua. Ainakin Lillholmenin silta on surullisen kuuluisa siitä, että sinä on ollut paljon toiminallisia häiriöitä läpi sen historian. Esimerkiksi: Paraisten Lillholmenin silta saatu kuntoon - Uutiset - Turun Sanomat

Kreate on myös korjannut hiljattain Lauttasaaren sillan, missä läppä on poistettu käytöstä sillan kunnostamisen aikana: Lauttasaaressa mittava sillan peruskorjausurakka - Kreate

Näistä kahdesta tulee liikevaihtoa jo 26.5 miljoonaa euroa (+urakan aikaiset lisä- ja muutostyöt). Lillholmenin sillan rakentaminen toki vielä aloittamatta.

Tästä johtopäätöksenä on, että Kreaten tulevien osakkeenomistajien syytä toivoa maan kaikkien läppäsiltojen menevän lähiaikoina remonttiin.

3 tykkäystä

Osakkeiden ylimerkintään reagoidaan kauttaaltaan käsittämättömän hitaasti, joka on alkeellista listautumiskulttuuria. Muutamien osakkeiden jämäerät eivät lämmitä mieltä, koska niistä jää paha pettymyksen maku suuhun. Sääntelyä tarvittaisiin lisää yleisöanteihin.

Onhan ne muutakin voinut tarjota tuohon projektiin kuin pelkän rakentamisen

Tuskin nyt läppäsillan rakentaminen niin monimutkaista on, ettei YIT, GRK tai Destia sitä osaisi tehdä. Kaikki kunnia Kreaten kyvykkyydelle vaativissa projekteissa, mutta tuskin edellä mainitut kilpailijat sen heikompia niissä on.

Siinä Karon artikkelissa mainittiin, että Kreate on ykkönen erikoispohjarakentamisessa, joka ilmeisesti liittyy vahvasti siltojen rakentamiseen :man_shrugging:

Jotakin ne pystyy jossain välissä tekemään kilpailijoitaan paremmin kun ovat kerran siltojen rakentamisessakin ykkösiä

edit: Vai voisiko olla jopa, että esim YIT ei pysty ollenkaan tarjoamaan jotakin osuutta urakoista?

1 tykkäys

Kustannuksia hankkeen valmistelussa on laskettu näille osuuksille:
image

Jos hankkeessa olisi mukana kunnossapitoa yms. niin siitä on tapana erikseen mainita. Suunnittelu- ja rakennuttamisen kulut menee tyypillisesti hankkeen tilaajalle:
image

En epäile yhtään etteikö muut urakoitsijat osaisi noita tehdä yhtä lailla, mutta kun niitä on tehnyt useamman putkeen niin toki siitä osaamista kertyy ja erityisesti osaavat urakkalaskennan hoitaa jatkossa hyvin.

1 tykkäys

Muita pääasiassa siltaurakoihin erikoistuneita yrityksiä ovat mm. Oteran ja MPV-Infrarakenne. Ovat kyllä hyvin pieniä yrityksiä Kreateen verrattuna, joten Väylän hankkeissa voi liikevaihto- tai referenssivaatimukset sulkea näitä pois suuremmista siltaurakoista. Julkisissa hankinnoissa ”ylimääräisen” tarjoaminen johtaa tarjouskilpailusta poissulkemiseen, joten ero kustannusarviossa selittyy todennäköisesti sillä että urakoitsija(t) on tai ovat arvioineet kohteen haastavammaksi kuin suunnittelijoiden FOREsta tai ROLAsta tms. heitetyt kustannusarviot.

Pääkaupunkiseudulla tuli 2018 oltua toteuttamassa yhtä isohkoa hanketta, jossa oli Kreatekin mukana. En normaalisti kyseisellä alueella tai kyseisenlaisia projekteja ole ollut toteuttamassa. Kreate oli minulle silloin uusi tuttavuus. Nimi jäi mieleen, mutta niin työmiehetkin. Tuntui, että siellä oli enempi tulkkeja, kuin suomalaisia halaariosaston porukkaa suhteessa virolaisiin. Saattaa jopa olla yleisempää kyseisellä alalla pääkaupunkiseudulla, kuin tiedänkään. Laadusta en osaa sanoa. Jotenkin miellän vaan ajatuksena tuohon katepuoleen. Business on kuitenkin businesstä

Tätä itsekkin pitäisin todennäköisenä :brain:

Suunnittelupöydällä ei vielä voi tarkkaan tietää, millainen pohja täytyy rakentaa ennen kuin asiaa on kunnolla tutkittu. Kaiken lisäksi sillat luultavasti tehdään todella varman päälle, joten hyvillä asiantuntijoilla on helppo myydä lisätyötä urakalle. :thinking:

Käsittääkseni nykyään raksapuoli on yksi kansainvälisimpiä aloja. Duunareita ramppaa pitkin Eurooppaa tekemässä pieniäkin urakoita :man_shrugging:

Tämän tiedän kyllä. Pääkaupunkiseudun yhteydet Viroon, mahdollinen projektien paljous/työntekijä pula. Mahdollisia syitähän voi olla monia. Ajattelinkin enemmän sitä, että Vivutetaanko toimintaa pääkaupunkiseudulla tuota ilmiöitä hyödyntäen, kun se voisi loogisesti olla kaikki kireiten kilpailtualue. Sain meinaan oikeesti ensikäsityksen, että kyseessä ei olisi edes ollut kotimainen yritys.

Aikaisemmin mainitsemani kilpailijat YIT, GRK ja Destia taitava osata sillanrakentamisen aivan yhtä hyvin, kuin Kreate. Julkisissa hankkeissa tarjoukseen ei mitään ekstraa voi laittaa ja halvin hinta taitaa useimmiten voittaa.

1 tykkäys

Kuten aiemmin todettu, vuoden 2020 tuloksella ja 2019 tuloksella arvostus on omastakin mielestäni edullinen. Olennainen kysymys onkin, kuinka paljon vaikeampi vuodesta 2021 tulee ja mihin suunta sen jälkeen. Liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys:

2019: 221m liikevaihto, EBITA 11,7m (5,3%), EPS 1,0e
2020 (ennakkotiedot): 235m liikevaihto, EBITA 10,5m (4,5%)

2021 ennuste: 111m liikevaihtoa odotetaan realisoituvan vuonna 2021 nykyisestä tilauskannasta, sekä yrityksen mukaan “Viimeisen kolmen vuoden aikana Kreate on tuottanut tilikauden aikana keskimäärin 107 miljoonaa euroa liikevaihtoa tilikauden alussa olleen tilauskannan lisäksi. Kreate arvioi, että 31.12.2020 tilauskannan odotettu kannattavuus oli normaalilla tasolla.”

Jos arvioidaan, että tilikauden alussa olleen tilauskannan lisäksi realisoituu liikevaihtoa vähän vähemmän kuin edellisenä 3 vuonna (esim. 100m), 2021 liikevaihto olisi 211 miljoonaa. “Normaalin tason kannattavuus” voisi tarkoittaa vaikka samaa 4,5 prosentin tasoa kuin vuonna 2020. Tällä perusteella EBITA-arvio vuodelle 2021: ~9,5M.

Ei edelleenkään kallis, mutta ei enää ihan niin edullinenkaan. Toki koronan voi katsoa olevan väliaikainen kuoppa, ja ennen koronaa yritys näytti olevan hyvin matkalla kohti taloudellisia tavoitteita (300m liikevaihto 2024 mennessä/yli 5% EBITA-marginaali).

Osingosta: 2019 EPS oli tasan euron. Osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään puolet vuosittaisesta nettotuloksesta huomioiden Kreaten taloudellinen asema, rahavirrat sekä kasvumahdollisuudet. Jos osinkoa olisi maksettu vuodelta 2019 50 senttiä, listautumishinnalle 8,2e se olisi tehnyt 6% osinkotuottoa. Kreatella on siis ihan potentiaalinen mahdollisuus muodostua myös hyväksi osingomaksajaksi.

Johtopäätös: merkitsen osakkeita. Yleisöannin pieni koko huomioiden oletan, että käytännössä pelkkä minimi 100kpl tulee kaikille.

15 tykkäystä

GRK ja Kreate tosiaan hyvin samankaltaisia yhtiöitä ja ehkä kovimpia kilpailijoita keskenään. En tiedä minkä verran Kreatella nykyään omaa kalustoa ja työmiehiä, GRK:lla on jonkin verran mutta ei missään nimessä paljon. Trendi isoilla firmoilla on että mennään projektijohtomalliin ja koneet ja työmiehet enemmissä määrin aliurakoitsijoilta.

1 tykkäys

Kun Kreate luotiin siihen yhdistyi Kesälahden maansiirto ja Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Kesälahden maansiirolla ja varsinkin Insinööritoimisto Seppo Rantalalla olivat Suomen ykkössillanrakentajia, ja niiden vastuuhenkilöt edelleen mukana Kreatessa, eli kyllä Kreate siltoja osaa rakentaa. Finn Seula tuli mukana myös joka oli keskittynyt pohjarakentamiseen. Tekevät pohjarakentamista, eli perustuksia, pontituksia, ankkurointeja yms. KFS Finland on muistaakseni myös jotenki mukana Kreate konsernissa, ne tekevät pilaristabilointeja yms. Infrahankkeiden lisäksi noita työllistää paljon asuin- ja toimitilarakentaminen, sillä sektorilla tosin lähitulevaisuus voi olla vähän hiljaisempaa.

5 tykkäystä

Oteran ja MPV tekevät Väylälle paljon sillankorjauksia ja välillä myös pienempiä uudissiltoja. Niissä ovat kovia kilpailijoita Kreatellekin. Suuriin hankkeisiin eivät pääse mukaan, juurikin pienen koonsa vuoksi.

Samaa mieltä oikeastaan kaikesta. Erittäinkin houkuttelevan näköinen vuoden 2020 luvuilla, mutta 2021 on iso kysymys, ja heikentää edullisuutta.

Suhteellisen kannattavuuden voi materiaalien perusteella arvioida pysyvän nykyisellä tasolla, joten jos tähän luottaa, kysymys on lähinnä kuinka paljon liikevaihto putoaa.

Omassa ennusteessani otin myös vähän konservatiivisemman lähestymisen tavoiteltuun kasvuun; tuo Kreaten julkistama tavoite (lv 300 mEUR v. 2024 mennessä) on varmasti tehtävissä, mutta hieman huolestuttaa se että markkina ei yrityksen itsensäkään mukaan kasva merkittävästi tulevina vuosina. Orgaanisen kasvun tekeminen kannattavasti voi olla helpommin sanottu kuin tehty.

Taseen puolella isoja ongelmia ei näyttäisi olevan, annista saadaan mukavasti lisää equityä ja leveraatio paranee.

Eli, kyllähän tämä selvästi paremmalta näyttäisi ilman kuluvan vuoden epävarmuutta, hieman mukavampi olo olisi myös jos listautumisvaiheessa olisi tilinpäätös valmis. Arvostus on silti mielestäni edelleen joten kuten edullinen, joten itsekin ajattelin tuolla hinnalla osallistua, vaikka eihän tuolta isoa määrää ole luvassa. Jos kurssi lähtee annin jälkeen kovaan nousuun, ei välttämättä tarvitse paljon lisää ostellakaan, riippuen tietysti siitä miltä kuluva vuosi alkaa näyttää.

2 tykkäystä

Kirjoittelin näistä jo Sijoitustiedon puolelle, joten tässä ainoastaan hyödyllisiksi kokemani linkit:

  1. Infrakentamisen tilastoja (mm. suhdannevaihtelut ja tilauskannat): Infrarakentaminen - Rakennusteollisuus RT ry

  2. Vuoden 2009 tutkimus infrakentamisen kannattavuudesta sivulta 25 alkaen: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2009/VTT-R-01623-09.pdf

2 tykkäystä