Sopivampi vertailukohta olisi facebook tai muut vastaavat massiiviset ohjelmistokerroksen päälle rakentuvat sovellusinfrastruktuurit.
Itse uskon että pankit ja muut rahoituslaitokset lähtee avaamaan nopeasti omia kryptopörssejä ja palveluita. Se on vaan liian suuri bisnes sivuutettavaksi. Markkina pyörii 24/7 ja on vain ajan kysymys milloin real world assetit tulee lohkoketjuihin, mm. Kiinteistöt ja osakkeet.
Kun näin käy ja alustat mm. Coinbase ja crypto. com voi nousta perinteisten finanssilaitosten ohi jos heillä ei ole omia pörssejä siihen mennessä.
Coinbasen päivän vaihto pelkillä kryptoilla on ollut yli 8 miljardia viimeisen 24 h aikana. crypto. com on esimerkiksi ilmoittanut avaavansa pankkipalvelut ja osakekaupan ensivuoden aikana. Tämä jos onnistuu niin yhtiö tulee olemaan kansainvälinen finanssijätti tulevaisuudessa.
Uskon myös ettei sääntely ole ainakaan Yhdysvalloissa enää pitkään ongelma, kryptopörsseillä on niin paljon käytettävissä rahaa lobbaukseen ja monen poliitikon vaalirahoitus tulee tulevaisuudessa heiltä.
Toi lumipallo lähtee hyvin nopeasti pyörimään sen jälkeen kun yksi iso pankki alkaa toimiin. Kryptosijoittajien määrä kasvaa kaikissa länsimaissa niin nopeaa tahtia, että toi joukko populaatio on muutaman vuoden päästä aivan liian iso ohitettavaksi.
ChatGPT:n mukaan Suomessa ylitettiin 300.000 osakesijoittajan raja vuonna 2017, ja miljoona meni rikki vuonna 2023. Nyt Suomessa on about 300.000 kryptosijoittajaa. Voisi arvailla, että miljoona menee rikki vuoden 2030 paikkeilla? Luulisi tuossa kohtaa kryptojen näkyvän pikkuhiljaa myös Suomen politiikassa.
Vuonna 2000 oli 750 000 osakesijoittajaa, sitten vaihdellu, mutta 800 000 voidaan pitää normaalina 2000-luvulla, nykyisin tuo miljoona. 2020 tuli Osakesäästötili, joka osaltaan selittää ainakin osan noususta, korona varmasti vaikutti myös.
Osakesijoittajien määrän kehitys vuodesta 2000 - Pörssisäätiö
Riippuu näkökulmasta.
Esimerkiksi stablecoinien markkina-arvo on yli 200 miljardia. Näiden kolikkojen reserveistä merkittävä osa on esimerkiksi Yhdysvaltojen velkakirjoissa. Eli voisi sanoa kryptot ja fiat talous on jo tänä päivänä liitoksissa toisiinsa.
Olen myös itse ottanut defi palvelusta lainaa koska se oli helpompaa ja paljon halvempaa kuin perinteisistä pankeista/rahoitus laitoksista. Korkokulut on luokkaa 0.5-1% .
Jos joku haluaa tutustua tähän aiheeseen tarkemmin, kannattaa tutustua Chainlinkiin. Tästä voi aloittaa: x.com
Monia muitakin projekteja on, mutta Chainlink on varmasti paras esimerkki blockchain- ja pankkimaailman integraatiosta.
Stablecoinit elävät rinnakkain normaalin FIATin kanssa, ja niitä koskee kaikki normaalin FIATin säännökset. Kyseessä ei siis ole krypto, vaan vaihdon väline. Onhan normaalit dollaritkin kiinni velkakirjoissa.
Lainan ottaminen protokollalta jota ei koske mikään säätely, ja joka ei ole vastuussa mistään ei tule koskaan yleistymään. Tarvitset lainaan myös collateralia.
Crypto ponzin vanhin temppu onkin protokollat kuten AAVE, johon valaat yleensä laittavat Bitcoinit kiinni kun arvonnousulle tulee raja sillä hetkellä vastaan. Valaat ottavat lainaa ja alkavat pumppaamaan shitcoineja. Vrt. Justin Sun, Do Kwon, Alameda Research, a16z, Wintermute, Su Zhu (3 Arrows Capital vastasi käytännössä yhden syklin likviditeetistä) Bankman Fried jne. Nämä kannattaa olla vahtilistalla kun haistellaan koska on muiden vuoro. Yleensä Aaveeseen kiinnitetty pääoma alkaa nousemaan rajusti ennen altseasonia. Altit nousevat aina vivulla.
Defillamasta voi seurailla yleisesti Defiin kiinnitettyjä rahoja.
Altcoinit ovat pääosin pump&dump kusetuksia joissa kannattaa olla hereillä. Niissäkin etsitään vain likviditeettiä jotta muutamat valaat pystyvät myymään niin ettei koko korttitalo hajoa.
Link on ihan kiva. Harmi että token itsessään ei tee yhtään mitään. Pyth on toinen oiva oraakkeli. Mutta sitäkään on turha ostaa fundamenttien puolesta.
Enkä nyt halua kuulostaa negatiiviselta. Kryptot myyvät pääosin toivoa, ja mahdollisuuksia tehdä normimarkkinoiden vuosituotto päivässä on lukuisia. Mutta ne pitää muistaa myös myydä. Päivän päätteeksi jäljelle jää aina vain BTC, sitä onkin järkevää omistaa pitkässä salkussa.
Stablecoin tarvitsee jonkun lohkoketjun, esimerkiksi ethereumin missä siitä pidetään kirjaa. Ethereumia taas pyöritetään ether kryptovaluutalla. Normaaleissa lainoissakin tarvitaan yleensä vakuus, mikä on mielestäsi tervettä. Vakuudettoman kulutusluotonkin vakuudeksi laitat ainakin omat luottotiedot.
Viimeinen viestini lohkoketjujen tekniikasta tai väittelystä että onko niillä tulevaisuutta
Itse en näe ponzia esimerkiksi tuossa ottamassani defi lainassa. Lainatut rahat muunsin fiat euroiksi ja siirsin Nordea pankkiin. Mistä ne meni lopulliseen kohteeseen.
Hienoa. Niinhän se toimii. Otin ethereumia vastaan samanlaisen lainan aikanaan. Tosin romahdus likvidoi koko position, mutta minkäs sille voi. En menettänyt paljoa. Eikä defissä ole ponzia, mutta se on pohjimmiltaan p2p laina. Annat pantin, saat rahaa. Jos et maksa takaisin, protokolla pitää positiosi.
Lohkoketjujen tekniikasta taloudessa ja finanssimaailmassa tulee aina puhe kuplan huipulla. Jännästi, äänet hiljenevät kun tulee iso pullback, ja yritykset vetäytyvät hiljaa projekteista. Näitäkin virityksiä on ollut paljon, yksikään ei koskaan nähnyt päivänvaloa. Lukuunottamatta Fiatia, Starbucksia ja joitakin muita yrityksiä jotka kauppailivat NFT:ta kantiskorttien sijasta. Edes Coinbase tai Binance eivät ole omaksuneet lohkoketjuja alustojensa infraksi. Vaikka Binance taitaa olla rakennettu Cosmos SDK:n avulla.
Jos pankit omaksuvat tämän tekniikan, se tulee olemaan suljettu järjestelmä joka ei ole treidattavissa. Varmaankin perustuen zk prooffiin ja rolluppeihin. Niin kuin Deutsche tuossa linkissä. Mutta kyseessä on roskapankki, en laittaisi sille paljoa painoa.
Omassa lainassa likvidointimaksu 0,5 % . Protokolla palauttaa loput minulle.
Ranskalainen 35 miljoonan asiakkaan pankki aloittaa tarjoamaan kryptokaupankäyntiä asiakkailleen tytäryhtiö Hexarq:in kautta.
Hexarq on erikoistunut kryptokaupankäyntiin ja real world assetteihin.
https://cointelegraph.com/news/bpce-hexarq-casp-authorization-amf-crypto-services
hyviä nostoja täällä esillä, ite ihan keltanokka näitten kryptojen kanssa mutta lähtenyt sellasee wisdomtree altcoins etphen mukaan “pienellä” etten nyt jää näittenki junasta😄
https://cointelegraph.com/news/nokia-digital-asset-encryption-patent-cnipa-china
“Nokia haki patenttia digitaalisen omaisuuden salauslaitteelle ja -ohjelmalle”
Mielenkiintoinen uutinen. Pitääpä lukea tarkemmin tietoa tästä.
Itse tykkään ostaa näitä ihmisten likvidoituvia positioita huutokaupasta. Monesti saa todella isolla alennuksella kolikkoja, jotka voi halutessaan heti myydä voitolla jos ei halua altistusta.
Kryptomarkkinat tekevät historiaa ETF-puolellakin
https://x.com/KobeissiLetter/status/1873873451431453091
Toivottavasti Suomessa säädettäisi alalle hyviä lakeja tulevaisuudessa. Tämä on kasvava ala
Yopaki on tuomassa bitcoinia Meksikoon pankkinsa kautta.
"Yopaki will enable its Mexican users to begin investing in traditional assets in the coming year and, starting next month, it will offer users a bitcoin exchange, as well.
What is more, it will issue its users debit cards that they can use to spend their pesos, dollars or bitcoin. And Chavarria says it plans to offer sats back rewards when users purchase either traditional assets or bitcoin via the app."
https://bitcoinmagazine.com/business/neobank-yopaki-aims-to-make-every-mexican-a-bitcoiner
Uuden tutkimuksen mukaan (lähde: x.com) maailmassa olisi nyt 653 miljoonaa kryptosijoittajaa.
Tuo lukema voi hyvinkin olla suurin piirtein kohdallaan. Vertailun vuoksi, maailman suurimmalla kryptopörssillä (Binance) on jo yli 250 miljoonaa asiakasta. Ja vuoden 2021 lopulla kryptosijoittajien määrän arvioitiin olevan 300 miljoonan luokkaa.
Kryptosijoittajien määrän on ennustettu rikkovan miljardin henkilön rajan tämän syklin aikana.
Suomi mainittu! Hex-kryptovaluutan perustajana tunnettu Richard “Heart” Schueler on taas otsikoissa. Yle uutisoi eilen, että Suomen poliisi on takavarikoinut Schuelerin omaisuutta. Haltuun on otettu mm. useamman miljoonan euron arvosta Rolex-kelloja.
Schueler oli Suomen 24. eniten tienannut vuonna 2022 yli 15 miljoonan euron pääomatuloilla. Poliisi kuitenkin epäilee, että maksamatta olisi jopa satoja miljoonia euroja.