Kryptovaluutat ja -maailma

4 tykkäystä

Ja täältä voi kurkata miltä tilalta maito on tullut ja mitä reittiä se on kulkenut kaupan hyllylle:

1 tykkäys

Huoh, viitsitkö vastata muutenkin kuin linkittämällä?

Kyllä viitsin :slight_smile:

Parhaita ominaisuuksia lohkoketjuteknologiassa mielestäni on avoimuus. Kaikki pääsevät tarkastelemaan tietoja ja toiminta on läpinäkyvää. Ei vaan ollut hirveästi lisättävää noihin juttuihin. Mielestäni ongelmana ei ole lohkoketjuteknologian vastaisuus vain tiedon puute. Keskustelu on mediassa pyörinyt liikaa bitcoinin, koirakolikoiden ja Muskin ympärillä. Itse teknologia ja sen mahdollisuudet jääneet todella vähälle huomiolle.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on näköjään kurssikin aiheesta:
Lohkoketjuteknologia päivittäisessä liiketoiminnassa

2 tykkäystä

Mikä estää luomasta samaa avoimuutta ilman lohkoketjuja toimiviin järjestelmiin? Ei mikään. Lohkoketjuihinkin voidaan syöttää virheellistä informaatiota, joten se ei ole automaattisesti aina luotettavaa dataa. Todellinen kysymys tässä on siinä, että voidaanko lohkoketjuilla pyörittää järjestelmää energia- ja kustannustehokkaammin kuin perinteisillä tietokannoilla ja servereillä, jotka on optimoitu tehokkuus edellä.

5 tykkäystä

Minusta nämä ei asiat ei kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Nykyisin vaikka loppukäyttäjälle saatta näyttää että järjestelmät pyörivät hyvin on vielä paljon manuaalista työtä. Esimerkiksi hoitajat kirjoittavat edelleen paljon tietoa manuaalisesti järjestelmästä toiseen koska tiedot ei siirry itsestään. Samaa kömpelyyttä esiintyy myös pankkimaailmassa kun vanhojen järjestelmien päälle on luotu uutta tai fuusiossa missä monta erillistä järjestelmää yritetään laittaa yhteen. Rahansiirtokin on minusta vielä aika kömpelöä pankkien välillä siirto ajat voivat olla todella pitkiä. Lohkoketjuteknologiassa kukaan ei omista verkkoa vaan se on hajautettu. Tämä on se pääpointti monesti tässä.

2 tykkäystä

Kävin tuon kurssin, eikä sitä kyllä voi oikeastaan suositella. Lähinnä lohkoketjun alkeet + paljon puhuttiin bitcoinista ja muista kryptovaluutoista. “Haastatteluja” joltain Coinmotionin palkolliselta. Kovin teoreettista eikä oikeastaan käytännön sovellutuksia kuin sivuttu ihan muutamalla lauseella.

Eipä siis oikeastaan mitään tekemistä käytännön tai liiketoiminnan kanssa. Tuo Arlan maitocase mainittiin myös. Mitenköhän mahtaa toimia esim kenialaisen kahvin seurannassa, jos viljelijä pystyy juuri ja juuri elättämään perheensä. Onko hän valmis investoimaan tietojärjestelmiin ja kouluttautumaan? Vai keskittyykö hän mielummin kehittämään viljelytoimintaansa?

Kenialaisista aikuisista 15% ei osaa YK:n tilaston* mukaan lukea ja kirjoittaa edes paperille yksinkertaisia lauseita.

Omasta mielestä tuo lohkoketjujen avoimuus on huono peruste yleistymiselle. Yrityksillä on valtavasti tietoa, joka voisi olla lohkoketjussa hyödynnettävissä, mutta ei sitä haluta julkiseksi. Toki on käyttökohteita, jossa julkisuus olisi hyvinkin suotavaa, kuten esim. auton digitaalinen huoltokirja jne.

Mutta haluaisitteko, että potilastietojärjestelmästä voisi kuka tahansa lukea esimerkiksi Mambon käyneen sukupuolitautitestissä tai DarkRoastin kolonoskopian videon. Puhumattakaan, että DarkRoastin jokaviikkoinen perjantaipullon haku voisi olla luettavissa SP:n lohkoketjusta.

Ylen artikkelissa haikaillaan maailmaan, jossa käyttäjä omistaisi tietonsa ja voisi jakaa niitä esimerkiksi Facebookille maksua vastaan. Moniko olisi valmis maksamaan Instagramin käytöstä, johon tälläinen muutos väistämättä johtaisi? Entäpä Gmailin? Pitäisi olla äärimmäisen pitkälle kehitetty palvelu, jotta tavan kansalainen tuollaista edes harkitsisi. Kuulostaa monimutkaiselta omaan korvaani.

Ja miten internet ei muka ole demokraattinen? Kuka tahansa voi perustaa oman web-sivunsa ja jakaa sitä internetissä varsin helposti. Jos Netflix ei omistaisi dataa käyttäjän katselutottumuksista, miksi se kehittäisi alati parempaa algoritmia, jos algoritmin hyödyt valuisivat ulos yhtiöstä?

Kolmas pohdinnan aiheeni on käytön helppous. Artikkelissa verrataan Siaa, johon käyttäjä voi tallentaa tiedostoja samoin kuin Dropboxiin. Mutta moniko käyttäjä jaksaa säätää kymmenien eri lohkoketjujen valuuttojen kanssa eri palveluissa, kun vaihtoehtona on antaa Dropboxille luottokortin numero, josta veloitus tapahtuu tästä tulevaisuuteen automaattisesti?

On myös hauskaa, miten artikkelissa spekuloidaan sähköautojen lataamisesta “ilman välikäsiä”. Todellisuudessahan tuo lohkoketju on kuitenkin se välikäsi. Antaisitko käyttötietosi mielummin jollekin yritykselle/palvelulle, jota sitoo GDPR vai julkiselle lohkoketjulle? Yrityksen kate vastaa esim Ethreumin transaction feetä, sillä tiedon validoijille täytyy edelleen maksaa.

Omasta mielestä sille on selkeät syyt, että maailmassa tapahtuva arvonluonti keskittyy, ja se on ihmisten laiskuus ja mukavuudenhalu.

*Kenia

12 tykkäystä

Seurataan tilannetta ja katsotaan mihin kehitys johtaa. 5 vuoden sisällä olemme jo paljon viisaampia.

Nämä yhtiöt käyttävät jo lohkoketjuteknologiaa:
1.Maersk

  1. FedEx

  2. . IBM Food Trust(Walmart, Dole, Nestle, Tyson, GSF, Unilever, McCormick, Kroger, Driscoll’s and McLane)

4.UPS

  1. Kuehne + Nagel

  2. British Airways

  3. Travelport

  4. Vinturas

9.DHL

Tuossa vielä vähän lisää yhtiöitä jotka käyttää lohkoketjuteknologiaa:List of Top 50 Companies Using Blockchain Technology - 101 Blockchains

Listalla mm.
SEB, FORD, MetLife…

2 tykkäystä

Miten nopeasti teillä on siirtynyt Sepa-maksut binanceen? (pankki OP)

Tänään aamulla laitoin tilisiirron, vielä ei ainakaan näy rahoja Binancen tilillä…

Arkisin on mennyt siirrosta noin 6h, niin on näkynyt Binancessa.

Edit: ja siirto OP:sta.

4 tykkäystä

Case ETH TA:n näkökulmasta: vahva laskutrendi jatkuu ja 12H/1D-kynttilöillä voi nähdä bear flagia toisen perään. Rekyylit jääneet parissa viime LL:ssä aika pieniksi, joten trendi vaikuttaisi jatkuvan.

Volyymien näkökulmasta tukitasoja pitänee hakea alla olevan kuvan ulkopuolelta. Viikkotasolla on vuoden takaa 300-500USD -tasoilla pientä tukea, mutta isompaa vastusta vasta 150-300USD -tasoilla. Fibo-tasoista voi löytyä tukea vielä 1500USD:n päältä, ja toki trendi voi vaihtua aiemminkin, mutta tähän mennessä lasku on tullut verraten pienellä volalla.

Investing.com ei näytä kryptokynttilöiden häntiä oikein, mutta toivon mukaan volyymit kuitenkin pitävät paikkansa :sweat_smile:

6 tykkäystä

Extreme Fear :scream:

7 tykkäystä

14 tykkäystä

En oikein saa kiinni, mitä ajat takaa? Et luota blockchain-pohjaisten sovellusten toimintaan? Blockchain itsessään on vain tietoturvallinen (ei muutettavissa oleva) kirjanpitojärjestelmä, jossa oleva tieto on vapaasti kaikkien saatavilla. Joko sitä tulkkaavan sovelluksen kautta tai ihan tekstieditorilla, itse ketjua tulkiten. Se ei ole mikään kaiken ratkaiseva tai kaikkeen parhaiten soveltuva sovellusalusta. Mutta sen päälle voidaan rakentaa älykkäitä sovelluksia, jotka automatisoi palvelun vaatimia toimintoja.
Kahvipapu - sen tuottaja saa hyödyn siitä, että sen ostaja voi aukottomasti varmistaa alkuperän. Tiedon syöttäminen ei vaadi mitään maailman laajuista kallista järjestelmää - jos muuta ei tarvita. Eikö tällä ole jo arvo sinänsä? Tottakai sinne voi syöttää puppua, mutta sen päällä oleva sovellus ei lue kuin autorisoitujen tuottajien dataa. Jos autorisoitu tuottaja syöttää puppua, se on lähinnä sen ongelma.

WHAT IS A SMART CONTRACT?

A “smart contract” is simply a program that runs on the Ethereum blockchain. It’s a collection of code (its functions) and data (its state) that resides at a specific address on the Ethereum blockchain.

Smart contracts are a type of Ethereum account. This means they have a balance and they can send transactions over the network. However they’re not controlled by a user, instead they are deployed to the network and run as programmed. User accounts can then interact with a smart contract by submitting transactions that execute a function defined on the smart contract. Smart contracts can define rules, like a regular contract, and automatically enforce them via the code.

10 tykkäystä

Vaikka lohkoketjuille olisikin käyttöä joissakin yllä mainituissa kohteissa, niin minun mielestä se ei lisää yhtään mahdollisuutta, että joku lohkoketjupohjainen krypto löisi itsensä läpi.

Sekä fiat, etttä kaikki kryptot lopulta saman kysymyksen edessä, onko luottoa? Ei kummankaan takana lopulta muuta löydy. Nyt vaikuttaa kryptojen omistajilla luotto horjuvan.

3 tykkäystä

Pointtina tuossa on se, että lohkoketjun käytöstä maksetaan kryptolla, kuten ethereumilla. Jollain tavalla se lohkoketjun ylläpitäminen on kustannettava.

1 tykkäys

Luotan minä! Epäilen vain maalattuja unelmia esimerkiksi juuri kenialaisista kahvin viljelijöistä. Jos osaa hädin tuskin lukea, elää kädestä suuhun niin viljelijä ei todellakaan investoi tietokoneeseen, internetyhteyteen jne vain jotta hipsteri voi juoda kahvinsa muka omatunto puhtaana. Hän keskittyy kehittämään viljelyään, jotta kuivuus tai hyönteiset eivät mahdollisesti tuhoaisi hänen satoaan. Länsimaalainen kuluttaja on todella kaukana afrikkalaisen viljelijän arjesta. Kenialaisen keskitulo on maailmanpankin mukaan vaivaiset 1750USD/vuosi. Ei siitä rahasta osteta edes satasen läppäriä. Mobiililaajakaista maksaa helposti sen 120usd/vuosi, jos yhteyttä on edes saatavilla.

Lohkoketju sopii hyvin länsimaisten korkean arvon tuotteiden seurantaan kuten laivakonttien, autojen huoltokirjojen ja vaikka luksuslaukkujen seurantaan. Kehittyvissä maissa ollaan vielä toistaiseksi todella kaukana perässä. Tarkoituksenani on tuoda perspektiiviä, siihen miten hitaasti maailma muuttuu. Toinen esimerkki on maksukortit. Visa ja Mastercard lanseerattiin jo 1970-luvulla ja silti käteinen, shekit ynnä muut ovat yhä miljardien ihmisten päivittäisessä käytössä.

Kryptojen markkina-arvo on noin 1.5-2Trillion USD. Samaa suuruusluokkaa kuin FAAMGit, jotka ovat muuttaneet maailmaa merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Lohkoketjut ovat toistaiseksi pelkkiä lupauksia ja kauniita sanoja. Moniko kryptoprojekteista lyö todella läpi myös muuten kuin spekulaation välineenä? Vaikea sanoa. Todennäköisesti huomattavasti harvempi kuin hinta antaa olettaa.

Osaako kukaan antaa esimerkkejä näistä älysopimuksista? Tunnen toki Nick Szabon juoma-automaattiesimerkin, mutta se toimii ilman lohkoketjua. Ja korostetaan nyt loppuun etten todellakaan ole näissä ketjuissa vain v*ttuilemassa, vaan haluan todella ymmärtää onko näillä jotain käytännön sovellutusta. Paljon olen tutkinut ja kokoajan herää enemmän kysymyksiä.

11 tykkäystä

Eiköhän siellä Keniassakin löydy palvelun tarjoajia, joilla ne tietokoneet on. Sehän on koko Kenian yhteiskunnan etu, että pääsevät mukaan tämän päivän kehitykseen. Jos he joutuisivat jonkun muun softan kautta tekemään saman, se olisi todennäköisesti paljon kalliimpaa = ei toteutuisi. Mutta tämä oli aika hypoteettinen esimerkki, en todellisuudessa tunne kehitysmaiden liiketoimintaa. Kommentoin yleisellä tasolla.

Sanoisin näin, ettei kannata kryptomarkkinoita käsitellä kokonaisuutena, varsinkaan tuon marketcapin kautta. Siinä on todellinen kupla olemassa. Sieltä pitää osata poimia ne parhaat hedelmät puista. Niiden osalta ollaan vielä jonkun matkan päässä siitä, että esim. smart contractit on kaikilta osin kelvollisia. Tästähän on foorumillakin aikaisemmin kommentoitu. Pitää katsoa vähän pidemmälle ja olla vielä varovainen sijoituksissa tai odotella vähän pidemmälle.

Mitä enemmän tutkit ja perehdyt, sitä enemmän opit huomaamaan, mihin kehitys on menossa. Kryptot on tulleet jäädäkseen, siitä on turha väitellä. Kyse on vain siitä, milloin se läpimurto tapahtuu enkä puhu nyt Bitcoinista.

10 tykkäystä

metlife plans to disrupt 2.7-trillion life insurance industry using ethereum blockchain

Mielenkiintoinen juttu henkivakuutuksen automatisoinnista lohkoketjua hyödyntäen.

Itse uskon että esim. Tuo kenialainen viljelijä pääsee käsiksi tohon teknologiaan esimerkiksi. 50$ maksavalla älypuhelimella jolle esim.IBM on tehnyt Dapin(Decentralized application). Millä viljelijä skanna esim. Qr-koodin ja tieto menee sen jälkeen lohkoketjuun.

Lueskelinkin IBM sivuilta noista käyttökohteista ja asiakkaista. Ekana osu silmään Nordea :slight_smile:

2 tykkäystä