Hyvä kysymys. Itse uskon, ettei uutisilla ole suurta vaikutusta isossa kuvassa, vaan uutisten vaikutukset ovat yleensä hyvin lyhytaikaisia (päivistä viikkoihin). Kulta nousi viime vuonna noin 22% euroissa mitattuna ja tänäkin vuonna nousua on ollut jo yli 7%, mikä on melko hyvin omasta mielestäni. JOS corona aiheuttaa kansainvälisen taloustaantuman, voi sillä tällöin olla pitempiaikaisia vaikutuksia kullan hintaan, mutta tällöinkin rahapolitiikka toimii todellisena ajurina kullan hinnalla IMHO
1 tykkäys
Olen jokseenkin eri mieltä osakkeiden tarjoamalta systemaattisen riskin suojalta. Esimerkkejä löytyy paljonkin historiasta. Yleensä osakkeet ovat toimineet melko hyvin inflaation alkumetreillä, mutta loppua kohden (varsinkin, jos päädytään hyperinflaatioon asti) osakkeet ovat jääneet pahasti inflaation jälkeen, jolloin reaalituotto on voinut olla merkittävästi negatiivinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli 1970-luvulla inflaatiokriisi, joka ei eskaloitunut hyperinflaatioksi. Yhdysvalloissa osakkeet nousivat 1970-luvulla yhteensä noin 34% siinä missä kullan (ja monen kuluttajatuotteen) hinta nousi 1755%
Myös usein hyperinflaation aikana, osakkeet eivät tarjoa hyvää suojaa.
Lisäksi maissa, joissa ei ole arvopaperirekisteriä (eli melkein kaikkialla muualla kuin Suomessa), osakkeiden omistuksen siirtämiseen tarvitaan välittäjä eli tuo sokeriesimerkki ei aivan pidä paikkansa.
Pitää muistaa, että kulta poikkeaa merkittävästi monista muista raaka-aineista siinä, että uutta kultaa tulee markkinalle noin 1,6% kierrossa olevasta kullasta, siinä missä pehmeissä raaka-aineissa ja monissa teollisuusraaka-aineissa koko markkinalla olevan raaka-aineen kierto voi olla useampi sata prosenttia vuodessa. Monet raaka-aineet ovat siis erittäin riippuvaisia tuotannosta, siinä missä kulta on melkein immuuni kullan tuotannon vaihtelulle. Kulta onkin ainoita raaka-aineita, joka voi tästä syytä toimia tehokkaasti valuuttana, sillä kysyntää ohjaa talouden kasvu (valuutan kysyntä transaktioihin), eikä tuotanto. Muun muassa tästä syystä kultaa, eikä esim. rautaa, on käytetty tuhansia vuosia valuuttana ja keskuspankit ovat edelleen kullan suurimpia omistajia.
World Gold Council (WGC) teki tutkimuksen kullan korrelaatiosta ja tuli siihen lopputulemaan, että kulta ei todellisuudessa korreloi vahvasti minkään omaisuusluokan kanssa. Kun S&P500 volatiliteetti on pientä, kullalla on vain marginaalinen negatiivinen korrelaatio S&P500 kanssa, mutta kun S&P500 hinta nousee voimakkaasti, kullalla on todellisuudessa positiivinen korrelaatio S&P500 kanssa. Tämä korrelaatio kääntyy päinvastaiseksi kun S&P laskee voimakkaasti. Tutkimuksessa oli käytetty dataa 1971-2018 eli melko kattava otanta. Linkki: https://www.gold.org/goldhub/research/relevance-of-gold-as-a-strategic-asset-2019
Siinä olet oikeassa, että tavallisessa taantumassa, kullan tuotto ei välttämättä ole kummoinen ja tavallisessa taantumassa käteinen on yleensä parhaiten “tuottava” omaisuusluokka. Kulta on yleensä tuottanut hyvin Yhdysvaltojen taantumien jälkeen.
2 tykkäystä
Mua aina hämää kun sanotaan että kulta “tuottaa”… Mielestäni parempi olisi sanoa vaan että “kullan hinta nousi”
8 tykkäystä
Hyvä pointti!
2 tykkäystä
Rahalla on aina vaihtoehtoiskustannuksensa. Jos ostan esimerkiksi osakkeita, ajattelen, että osake on arvokkaampi kuin rahasumma jonka niistä maksan ja että sijoitus tulee olemaan kannattava sinä aikana jona sitä pidän. Hylkään siis vaihtoehdon, että käyttäisin rahat jollain muulla tavalla.
Osakkeet ovat siinä mielessä kiinnostava sijoituskohde, että niillä on sijoittajien spekuloinnista riippumaton arvo, eli yrityksen tuottamat kassavirrat. Osakkeen arvoa voi yrittää haarukoida arvailemalla tulevia kassavirtoja, mutta riski on siinä että nämä arvaukset menevät pieleen. Yritykset sopeutuvat rahan tarjonnasta johtuvaan inflaatioon ja tekevät korkeampia nimellistuloksia.
Kullan vaikeus on siinä, ettei ole mitään keinoa tietää onko kultakimpale halpa vai kallis, jollet ole ammatiltasi koruseppä. Katsotaan vaikka tuota kullan hintakaaviota. Tosiaankin, kultaa kannatti ostaa syyskuussa 1970 eikä ennen sitä ja sitten myydä vuodenvaihteessa 1980, eikä pitää sen hetken ylitse. Huono tulos tuli jos osti kultaa 1990-luvun alussa - muistellen aikoja jolloin hinta oli kolminkertainen - ja piti vuosituhannen vaihteeseen.
Minkä tahansa hyödykkeen hinta voi olla mitä tahansa. Mitä mietti se tyyppi joka osti vuonna 2010 kaksi pitsaa 10000 Bitcoinilla? Kannattaako kullastakaan tehdä koruja? Jos ostat lapsillesi jonkun lelun, pidä se avaamattomana muovipakkauksessa, koska sen hinta voi olla 20 vuoden kuluttua moninkertainen. ‘Mint condition’ on se mistä keräilijät tykkää. Spekulointi on juuri näin epätarkoituksenmukaista. Minua hieman ärsyttää, että niin usein sekoitetaan sanat “hinta” ja “arvo”.
3 tykkäystä
Komppaan SamLaaksoa uutisten vaikutuksesta kultaan. Läheskään kaikki uutiset eivät vaikuta, mutta yleinen huolestuneisuus uutisissa ja somessa kyllä. Ostopäätökset tehdään viiveellä, kun tarpeeksi huolta on tarttunut takkiin - mikäli huomioni on oikean suuntainen.
Mutta kuinka helposti esim kultasertifikaateista tai fyysisestä kullasta luovutaan? Itse en ole muuta kuin pitänyt, kullastani on kovin vaikea erota :).
2 tykkäystä
Joo ei sitä myydä kuin kriisitilanteessa jolloin tasot on kymmeniä prosentteja korkeammalla
2 tykkäystä
Joko olette keränneet rikkinäiset korut ja romukullan myytäväksi tai muutettavaksi pikku harkkosiksi? Jo on alkanut näkyä kullanostoilmoituksia kuin silloin ennen!
2 tykkäystä
kylläpäs nousee ja laskee arvo
1 tykkäys
Joo erikoinen romahdus viikon päätteeksi.
Kaikki omaisuusluokat laskeneet nyt, en tiedä tosin millaisella volyymillä…
Maailmassa riittää ainakin käteistä nyt.
1 tykkäys
Kiinan ja Iranin (tms) keskuspankit myymässä isosti kultaa? Ihan arvaus, tietääkö joku?
1 tykkäys
3 tykkäystä
Joo siis nyt on varmaan tajuttomat määrät käteistä lojumassa, voi nykäistä kovaa sitten kun lähtee taas ylös
2 tykkäystä
Kiinassa ilmeisesti ainakin osa kullan käteistyksestä tarvitaan tuottamaa riihikuivaa helikopterirahaa, jota jaetaan virus-elvytyksenä kansalaisille.
Olisikohan niin, että kullastakin irrotettu raha on kyttäämässä osakeostopaikkoja - osakkeista kun voi saada humausvoittoja, kulta vaatii aikaa. Omaa kultaani en myy 
En, vaikka sen kurssi käyttäytyy nyt irrationaalisesti.
2 tykkäystä
Aika hyvin palauduttiin tuosta parin päivän kuopasta. Sieltä nappasin vähän nordnetin virtuaalikultaa sertifikaatilla. Näin se minunkin takki kääntyi.
Saattais olla, että kulta-etf:t sulkee tänään jenkeissä korkeimpaan sulkuhintaan ikinä eikä ath:kaan ole kaukana.
E: jaa ath on vielä matkaa, mut kuitenkin hyvät paikalliset huiput.
1 tykkäys
Varmaan jo vastattukin, mutta kysynpä kuitenkin viisaammilta. Minkälaisella instrumentilla kannattaisi pitempiaikaiseen pitoon, jos longina kultaa?
1 tykkäys
Voimagoldia pitäisin ihan kustannustehokkaana vaihtoehtona fyysisen kullan hankintaan.
Halvimmat leikkikullat:
$GLD -etf
- (ei oikeaa kultaa, koska etf:n kullat on hoidossa isoilla pankeilla. Jos pankki menee konkurssiin on etf vain yksi velkoja eikä välttämättä ensisijainen)
Nordnetin warrantit
- riippuen vivusta veloitetaan isompi tai pienempi korkokustannus tuotteen hinnasta
- nämä nyt ei ole fyysistä kultaa nähneetkään
1 tykkäys
Pitkäaikaiseen, tyyliin todelliseen kriisiin varautumiseen suosisin fyysistä kultaa. Jos aiot holdata sitä itse, esim kotona, Tavex taitaa olla halvin. Jos taas haluat säilytyksen turvallisesti palveluna (esim todella suurelle määrälle kultaa), Voima Gold on kustannustehokkain kokonaispalvelu.
2 tykkäystä
Kultaharkkojen sijaan kiinnostaisi etf tuotteet ehkä eniten. Jokin kori esim kullantuottajista, junioreista tai sitten isommista pelureista.