@SamLaakso mitä mieltä olet 2020 kullan tulevaisuudesta? Olen miettinyt kullan ostoa sijoitus mielessä. Tullaanko vielä nousemaan roimasti nykyisestä? Mistä aloittaa? Tavexilla myynnissä pienellä preemiolla historiallisia kultakolikoita joita saa jo suht pienellä rahalla. Ps. todella mielenkiintoinen keskustelu.
Moi @Nevski!
Mukava kuulla, että joku sentään tykkää tämän ketjun kädenväännöstä 
Olen kullan suhteen samaa mieltä kuin vuonna 2019. Tästä 5-10 vuotta (käytännössä 2020 luvun aikana) kullan hinta on joka vuosi korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Oma tavoitehintani on minimissään 4 000 EUR per unssi eli nousunvaraa on vielä noin parisataa prosenttia 5-10 vuoden aikavälillä. Tähän perustelut löytyvät lopputyöstäni.
Jos muistan luvut oikein, miljardöörisijoittaja Thomas Kaplan on arvioinut, että länsimaiset instituutiot ovat allokoineet varoistaan noin 0,8% kultaan. Hänen mielestään nämä instituutiot tulevat vähintään tuplaamaan tuon allokaation seuraavan muutaman vuoden aikana ja tämä tuplaa myös kullan hinnan, koska kulta on suhteellisen pieni markkina verrattuna esimerkiksi velkakirjamarkkinoihin.
Se, että nouseeko kulta 3 000, 5 000 vai 10 000 dollariin unssilta riippuu siitä, nouseeko instituutioiden allokaatio kahteen, viiteen vai kymmeneen prosenttiin 2020-luvulla.
Instituutiot ovat vain yksi osa kullan sijoitusteesiä. Suosittelen lukemaan kappaleet 4.3 ja 4.4 lopputyöstäni. Niistä käy ilmi kullan hinnan tärkein ajuri eli rahapoliittinen näkökulma.
Mainos: Voimalla preemio on aina sama 
2 tykkäystä
Inhorealistinen kysymys SamLaaksolle. Jos kaduilla vallitsee Walking Dead -skenaario, mikä ja kuka määrittää, paljonko kultaa pitää harkosta vuolla, kun haluaa ostaa tai hankkia vaikkapa päivän aterian?
1 tykkäys
Löysätään vähän skragaa ja mietitään asiaa rennosti, mutta kuitenkin vakavasti.
Niin kauan kuin yksilöt muodostavat yhteiskuntarakenteita, on noilla yhteiskunnilla tarve vaihdannan välineeseen eli valuuttaan. Jotta kauppaa voidaan käydä tehokkaasti tulisi tuo valuutta olla helposti mitattavissa ja jaettavissa. Käytännössä tuon valuutan tulee olla kestävää, sekä mieluusti sellaista, jota on rajallinen määrä, jotta se voi säilyttää arvoaan pitkässä juoksussa.
Valuutta ei saisi myöskään olla pilaantuvaa eli ruoka-aineet ovat pitkässä juoksussa sopimattomia. Laajemmin ottaen tuo valuutta ei saisi myöskään olla käyttöarvoltaan lähellä valuutan vaihtoarvoa, koska muuten valuuttaa poistuisi kierrosta liian helposti eli myös luodit ja öljy ovat melko No Go pitkässä juoksussa.
Kultaa puolestaan voidaan mitata helposti vaa’alla, sitä voidaan jakaa helposti eri yksiköihin sulattamalla ja valamalla, kultaan voidaan halutessaan lyödä kuvia tai numeroita nopeuttamaan transaktioiden arvostusta, kultaa on rajallinen määrä saatavilla, eikä sitä ole helppo tuoda lisää markkinoille, mikä voisi nopeasti heikentää kullan arvoa ja lisäksi kulta on luonnossa tuhoutumatonta.
Täysin kaoottisessa everyone for themselves -tyyppisessä skenaariossa ei siinä hetkessä välttämättä kullalla ole paljon vaihtoarvoa. Vesi, ruoka, ja turva ovat todennäköisesti suurimman osan mielessä päällimmäisinä. Tosin, historiaa lukeneet todennäköisesti hamstraavat tuossa tilanteessa kuitenkin liki ilmaista ja “käyttökelvotonta” kultaa, koska kulta on historian saatossa aina löytänyt tiensä yleisesti tunnistetuksi rahaksi, kun yhteiskuntarakenteet ovat kehittyneet.
Ja vastauksena kysymykseen: markkinat määrittävät vuoltavan kullan määrän.
3 tykkäystä
- Kiitos,SamiLaakso, olet monipuolisesti vastaillut kaikenlaisiin kysymyksiin foorumilla, ja skragan löysäys onkin paikallaan (korkkarien vaihto lenkkareihin käynee feminiinisestä vastineesta).
- On ollut jännitävää seurata, miten helposti kulta kuumentaa tunteita täällä foorumissakin. Se ikään kuin tulee iholle, mikä kertoo kohteen erikoisesta olemuksesta ja sen vaikutuksista kautta aikojen. Sijoituskeskustelua kullasta voikin tarkastella myös filosofisesta, psykososiaalisesta ja neuroekonomistin vinkkelistä.
Liekö erilaiset kullankaivuuseen liittyvät runsaat ns. reality-ohjelmat ja vanhojen kultakuumeleffojen uusi tuleminen on sattumaa? Taisi mennä ohi aiheen, mutta syytän lenkkareiden antamaa rentoutta!
2 tykkäystä
On täällä muitakin kullasta kiinnostuneita mutta nimimerkin luonti on antanut odottaa itseään 
Eniten kultaan liittyvässä keskustelussa on kummastuttanut se että aiheessa päästään nopeasti maailmanlopun odotukseen ja siihen että joku vitsiniekka tulee suosittelemaan ammusten varastoimista ja bunkkerin rakentamista. Voi tietysti hyvin olla mahdollista että jotkut hullut lähtevät kaduille ammuskelemaan lievittääkseen omaa pahaa oloa jos osakemarkkinat romahtaa tai euro tulee tiensä päähän
Kulta-asiantuntijan kyseenalaistaminen on toinen ihmetyksen aihe, eikä samalla perusteella tulisi kyseenalaistaa Inderesin työntekijöiden lausunnot osakemarkkinasta koska he tienaavat sen ansiosta oman palkkansa?
Osaisiko @SamLaakso kertoa mitä hänen kristallipallo sanoo kullan arvon kehityksestä mahdollisen euron hajoamisen osuessa kohdalle? Entä mitä jos Kiinasta tulee maailman uusi talousmahti ja koko Aasia siirtyy kullalla taattuun yhteiseen valuuttaan? Mitä jos FIAT-valuuttaa käyttävät maat alkavat laajemmin siirtyy kullalla taattuun valuuttaan?
Kultaa dissataan osakesijoittajien keskuudessa mutta oma maalaisjärki sanoo että sitä kannattaa omistaa mahdollisen kriisin tai romahduksen sattuessa, silloin voisi olla järkevää realisoida voittoja ja käyttää niitä puoli-ilmaisiin osakkeisiin.
6 tykkäystä
Hienoa, että löytyy muitakin!
On realistisia skenaarioita ja sitten on ei niin realistisia skenaarioita. Kun kullasta puhutaan, oletetaan aina, että tarvitaan pahin mahdollinen skenaario, jotta kulta voi olla tuottava omaisuuserä. Kuitenkin pelkästään viimeisen 15 vuoden aikana kullan hinta on noussut euroissa mitattuna yli 340% - yli 11% p.a. Harvempi Helsingin pörssin osake on yltänyt vastaavaan tuottoon.
Mikäli euro hajoaa, mihin haluat verrata kullan hintaa? Tuskin siihen lähes arvottomaan euroon. Sama kysymys pätee muihin mainitsemiisi skenaarioihin. Uskon, että mikäli vastaavissa skenaarioissa kullan hintaa verrataan esimerkiksi osakkeisiin, asuntoihin tai velkakirjoihin, on kullan hinta paljon korkeammalla kuin mitä se on tällä hetkellä näihin omaisuusluokkiin verrattuna.
Mm. kun Saksan markka hajosi 1920-luvulla, saattoi unssilla kultaa ostaa Berliinistä kokonaisen korttelin. Melko hullua. Tuota Saksan hyperinflaatiota edelsi noin kymmenen vuoden ajanjakso, jolloin osakkeiden ja asuntojen hinnat nousivat huimasti, kunnes inflaatio alkoi valua sijoituksista muihin tuotteisiin. En tosin itse pidä hyperinflaatiota euroalueella kaikista todennäköisimpänä vaihtoehtona seuraavan 20 vuoden aikana, mutta siitä huolimatta Euroopan historia on mielenkiintoista luettavaa.
Perustelin tuossa lopputyössäni, miksi koen jopa todennäköiseksi sen, että Kiina ottaa käyttöön kullalla taatun valuutan 2039 mennessä. Tämä johtaisi väistämättä huomattavasti korkeampaan kullan hintaan euroissa ja dollareissa mitattuna, kun kaikki tai edes osa kierrossa olevasta valuutasta tulisi taata fyysisellä kullalla. Perustelut löytyvät kappaleesta 4.3.
Fakta on myös, että 2-10% kultaa tyypillisessä osakkeet, velkakirjat ja kiinteistöt portfoliossa on viimeisen 10 ja 20 vuoden aikana parantanut salkun riskikorjattua tuottoa ja vähentänyt salkun volatiliteettia. Ei tarvitse olla gold bug, jotta voi todeta, että parempi tuotto pienemmällä riskillä on hyvä asia
2 tykkäystä
Kyse on kullan luonteesta raaka-aineena, joka ei lisäänny eikä tuota mitään. Sen arvo voi kasvaa vain jos kysyntä lisääntyy tai tarjonta supistuu. Järkevä ihminen esittää kysymyksen, miksi kukaan haluaisi tällaiseen raaka-aineeseen sijoittaa rahojaan. Sijoittajan pitää ensinnäkin hylätä tuottavat kohteet syystä tai toisesta. Sijoittajan pitää hylätä osakkeet, korkopaperit, kiinteistöt ja private equity. Sijoittajan pitää hylätä myös käteinen ja pankkitalletukset. Mitkä ovat sellaisia reunaehtoja joissa kultasijoitus muuttuu järkeväksi? Ne ovat juuri sodat, katastofit, hyperinflaatio, pankkien ja finanssijärjestelmän romahtaminen. Silloin ja vain silloin kullalla on konkreettinen arvo vaihdannan välineenä ja arvon säilyttäjänä.
Jos taas kyse on pelkästä kullan arvolla spekuloinnista, tämä onnistuu monella tapaa. Spekuloida voi myös vaikka Nokian osakkeella, öljyllä tai DAX-indeksillä. Myös negatiivisen näkemyksen ottaminen onnistuu johdannaisten avulla. Spekulointi ei kuitenkaan ole se “tosiuskovaisten” motiivi kullassa kuten ei bitcoinissakaan.
2 tykkäystä
Olisiko täällä suositella hyviä kulta ETF:iä tai vastaavia?
Löytyykö Nordnetin kautta jotain?
EDIT: Kullan maailman markkinahintaa seuraavia siis
Minuakin kiinnostaa euromääräinen ETF/ETC fyysiselle kullalle. Euromääräinen koska eikö mene valuutanvaihtokulu jos ostaa esim GBP-pohjaisena??
Minulla on IAU:ta mutta yhtäkkiä sitä ei enää voikaan ostaa Nordean kautta…
iShares Physical Gold ETC ja IAU taitaa molemmat olla kuluiltaan 0,25% p.a.
Saksasta ostin Nordnetin kautta Xetra Gold tracker certificatea.
Siinä on fyysistä kultaa takana ja ostovaluutta euro.
ETF-kultaan en usko - asiasta on paljonkin keskustelua ja kirjoituksia myös netissä. Kaikkein paras olisi ostaa oikeaa kultaa luotettavilta myyjiltä kuten vaikkapa Rasmussen. Hieman olen hankkinut sitäkin.
2 tykkäystä
Fyysinen on hyvä pidemmän ajan strategiseen käyttöön mutta taktisempaa positiota varten tarvitsen nopeasti realisoitavaa
1 tykkäys
Ymmärrän. Silti väitän, että kultasertifikaatit , kuten esim yllä Xetra Gold DAXista, ovat varmasti likviidimpiä kultaa kuin ETF:t, varsinkin paniikkitilanteissa. Kuinkas muuten kultaa oikein hankitaankaan kuin paniikkiin häilyessä, tai hyväksi takuuksi?
Investopedian selvittelyä kullan ETF:n ja ETC:n eroista linkissä - vaikka saatatkin olla paljon ekspertimpi kuin minä:
1 tykkäys
Miks kullan hinta ei oo juuri muuttunut tai on laskenut nyt kun korona virus on ollut otsikoissa ja osakkeet tullut alas?
En ole asiantuntija, mutta yritän oman ymmärykseni avulla vastata Nevskille yllä:
Kullan hinta on hyvinkin korkealla, kun katsoo pitkää käyrää.
Toisaalta korot ovat hievahtaneet vähän ylös joillakin tärkeillä bondi- ja korkomarkkinoilla ja muutamat tarkkaan vahditut indeksit osoittavat uskoa elpyvään talouskasvuun. Eli oskaemarkkinoillakin ollaan aika positiivisia, vaikka kaikki ihmettelevät, koska ralli siellä loppuisi. Keskuspankit ovat pumpanneet elvytysrahaa markkinoille lännessä, ja Kiinassakin. Koronaa ei ole vielä julistettu pandemiaksi. Fear & Greed - viisarit ja markkinoitten sentimenttejä mittaavat analyysit eivät osoita paniikin merkkejä ainakaan vielä, katso esim. https://money.cnn.com/data/fear-and-greed/
Kiina ja Venäjä kasvattavat kyllä koko ajan kultavarantojaan. Asiasta löytyy todella paljon luettavaa.
1 tykkäys
Alkaako coronan vaikutus näkyä?
Kullan hintakäyriä kannattaa seurata. Kuvastavat markkinoiden mielialaa. 
1 tykkäys
Ketjun mukaan monet ovat ottaneet ottaneet pienet siivut kultaa keskuspankkiriskiä vastaan.
Tuli mieleen onko mihinkään muuhun omaisuuteen sijoittaminen erilaista suhteessa tähän? Esimerkiksi osakkeissa omistus on suojattu valuutan romahtamiselta, inflaatiolta ja deflaatiolta. Tosipaikan tullen osakkeetkin voin myydä kaverille vaikka sokeria vasten.
Jos ajatellaan kultaa suhteessa muihin raaka-aineisiin niin eikös niissäkin saa saman hyödyn, mutta ilman keskuspankkipolitiikan riskiä?
Toki kulta korreloi myös ainakin tiettyyn pisteeseen vastakkaisesti pörssikurssien kanssa eli samalla saa vastasyklisyyttä. Kullan mukana tulee kuitenkin myös riskejä. Esimerkiksi vedonlyönti idän keskuspankkien hamstraamisen kanssa ja muutoinkin volatiili hinta. Myöskään vastasyklisyydestä en välttämättä ole ihan vakuuttunut kaikissa tapauksissa. 2008 se oli toki rahamarkkinakriisissä luonnollinen valinta, mutta tavallisessa taantumassa en tiedä tuoko kulta mitään lisäarvoa.
3 tykkäystä
Melko absoluuttinen näkökulma. Mielestäni järkevän sijoittajan ei tarvitse “hylätä” mitään vaihtoehtoja, vaan 5-10% allokaationa kultaan on perusteltu ja järkevä valinta. Muut varat voi pitää pääasiallisissa sijoituksissa.
Kulta oli kiistatta koko 1970-luvun paras sijoituskohde ja myös välillä 2000-2007 harva sijoituskohde oli parempi. Kummallakaan aikavälillä ei ollut mainitsemiasi skenaarioita eli en käyttäisi termiä “silloin ja vain silloin”. Simply not true
2 tykkäystä
Voimalla on trade settlement kahdesti päivässä eli positioita voi avata ja sulkea saman päivän aikana Toki, välityspalkkiot ovat eri luokkaa kuin ETF:ssä, koska kohdeosuutena on fyysinen kulta, eikä ETS:issä usein käytetty velkapaperi.
1 tykkäys