Kulta sijoituskohteena

Moi,

Lueskelin tätä viestiketjua sillä silmällä että itseänikin kiinnostaisi tietää miten voisi ostettua fyysistä kultaa hieman tyynyn alle jemmaan. Tässä olisin toivonut kysyjälle hieman kattavampaa vastausta. Selkeästi foorumille on aiheen tiimoilta asiantuntevuutta joten pelkästään oman palvelun tarkat tiedot hieman haiskahtaa. Olisiko mahdollista avata hieman tarkemmin mitkä on vaihtoehdot ostaa fyysistä kultaa Suomessa ja mitä asioita tulisi ottaa huomioon? Esim vaihteleeko hinta palvelutarjojien välillä kuinka paljon.

2 tykkäystä

Itse päädyin ostamaan Jalonomilta, kun vertailin Samin mainitsemia vaihtoehtoja.

Yli 2000€ tilaus tuli parissa päivässä Matkahuollolla vakuutettuna ja toimituskuluitta pakettiautomaattiin.

Kaikki meni odotusten mukaan, luottokorttia ei kuitenkaan pystynyt käyttämään maksutapana, joten siitä jäi prosentit tulematta.

Moro!

En sinänsä halua kommentoida toisten toimijoiden hintoja tai palveluja, kun muiden hinnoittelu ei omalle lautaselle sinällään kuulu, mutta kullan ostamista voin yleisellä tasolla kommentoida.

Käytännössä fyysisen kullan ostamisessa on muutama tärkeä seikka, jotka kannattaa pitää mielessä.

1) Sijoituskultaa ostettaessa, preemio on merkitsevässä roolissa

Kun kyse on sijoituskullasta, on sijoittajan edun mukaista maksaa mahdollisimman vähän preemiota. Usein tarjolla on monia eri harkkoja ja kolikkoja, joiden preemio (hinta yli kullan markkina-arvon) vaihtelee paikoin rajustikin. Esimerkiksi American Eaglen tai Krugerrandin preemio on usein monta prosenttia korkeampi kuin mitä vastaavan kokoisen harkon preemio on.

Jotkin kultakauppiaat sanovat, että kannattaa silti ostaa se Krugerrand, koska yleensä Krugerrandista saa paremman hinnan myös myynnissä. Todellisuudessa myyntihintojen erot ovat usein pienet ja pääasiassa kolikoista ja harkoista saa maksun vain puhtaan kullan osalta.

Sijoituskultaa ostettaessa kannattaa valita matalimman preemion tuote eli se missä hinta/grammat on paras.

2) Kannattaa ostaa vain tunnetuilta välittäjiltä

Kullan hinta ja arvo tiedetään piireissä erittäin hyvin eli jos vastaan tulee tarjous ostaa sijoituskultaa alle maailmanmarkkinahinnan, jotain on pielessä. Sijoituskultaa ostettaessa kannattaakin kääntyä tunnettujen välittäjien puoleen.

Suomessa liikkuu paljon vähemmän väärennöksiä kuin mitä maailmalla. Mitä tulee sijoituskullan ostamiseen ulkomailta: yleensä sijoituskullan hinnoissa ei ole suuria maakohtaisia eroja, joten en itse lähtisi tilaamaan sijoituskultaa ulkomailta muutaman kympin säästön vuoksi vaan ostaisin kullan suosiolla Suomesta.

3) Huomioi säilytys ennen ostoa

Pienet määrät sijoituskultaa voi hyvin säilöä kotona, jos on sinut arvoesineiden säilömisen kanssa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kotivakuutus ei useimmiten kata sijoituskultaa ja yksityishenkilön on muutenkin liki mahdotonta saada vakuutusta kullalle.

Yksi vaihtoehto suurempien määrien säilömiseen on pankkien tallelokerot. Myönnettäköön että Suomessa riski siihen että pääsy pankin tallelokerolle estettäisiin on pieni, mutta koska kulta on systemaattisen riskin suoja, ei pankin tallelokero ole välttämättä paras paikka säilöä kultaa. Suomessa on muutamia pankkisektorin ulkopuolisia tallelokero-/holvioperaattoreita kuten Jalonom sekä Voima.

4 tykkäystä

Moro!

Pari käytännön kysymystä fyysisen kullan ostamisesta ja myymisestä

1.) Mainitsit aiemmin preemiosta, mikä on kultaa ostaessa hyvä preemio? Katsoin yhden toimijan hinnan, ja laskin ~2,7%, 100g harkosta. Onko tuo hyvä vai huono preemio? Kuulostaa osakesäästäjän korvaan todella korkealta hinnalta.

2.) Onko kullan myyminen vaikea prosessi? Miten myydä ja kenelle? Miten paljon myyntihinta eroaa ostohinnasta, eli paljonko myymisvaiheessa tulee kuluja? Voiko olettaa, että ostaessa maksetusta preemiosta saisi suurimman osan takaisin myydessä? Kiinostaisi tietää nämä “välitysmaksut” fyysisessä kullassa.

3 tykkäystä

Moro!

  1. Preemio on usein riippuvainen ostettavasta määrästä. 100g kohdalla 2,7% on mielestäni hyvä. Voimalla tuo preemio on 2,25% +20EUR mahd. nostokulu per harkko eli 100g kohdalla tällä hetkellä noin 2,7%

Et ole ainut, jonka mielestä muutaman prosentin komissio kuulostaa kovalta. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseessä on fyysinen esine eikä digitaalibitti kuten esimerkiksi osakkeet. Tuon 100g kultaharkon preemion taustalla on suunnilleen seuraava ketju: 1) jalostamo hankkii ison määrän kultaa markkinahinnalla tai hieman sen alle 2) jalostamo usein puhdistaa kullan markkinastandardia (99,5%) puhtaammaksi (->99,99%) 3) jalostamo valmistaa itse harkon tai kolikoiden tapauksessa toimittaa puhdistetun kultamaterian kolikkopainolle vakuutettuna turvalähetyksenä 4) valmiit harkot/kolikot toimitetaan vakuutettuna turvalähetyksenä jakelijalle eli välittäjälle (jonka on myös saatava leipänsä pöytään) Suomessa, joskus niinkin kaukaa kuin Australiasta.

Ottaen huomioon, että nykyään osakevälittäjän suurin kulu henkilöstön jälkeen on mallia serverimaksut, olisi 2,7% preemio Nokian osakkeille melko kohtuuton. Siihen nähden miten paljon työtä fyysiselle kullalle tehdään vielä sen jälkeen, kun se ostetaan Lontoon spot-markkinalta ja toimitetaan jalostamolle, on 2,7% preemio on melko edullinen.

Kun puhutaan yksityishenkilöiden kultaostoista, fyysisen kullan preemio elää. Alla oleva kuvaaja kertoo yhden maailman suosituimman kultakolikon American Eaglen preemion ja kullan hinnan. Kuten kuvaajasta voidaan nähdä, kun kullan hinta dippasi osakkeiden mukana vuonna 2008, preemio nousi aina kahdeksaan prosenttiin asti. Tämä johtuu siitä, että retail kysyntä pääasiassa nousee hinnan laskiessa. 2008 kullan markkinahinnan lasku puolestaan oli todennäköisesti melko Margin Call vetoista, koska lasku osui samoille viikoille kun osakemarkkinoidenkin lasku.

Kuvaajasta voidaan myös nähdä, että kun kullan hinta on pitkään laskutrendissä, kuten 2018 syksyllä, preemiot voivat myös laskea, jos sijoittajien kiinnostus kultaa kohtaan laskee merkittävästi ja markkinoille tulee ylitarjontaa.

  1. Ei. Suomesta löytyy lukuisia kullanostajia ja helpoin tapa päästä kullasta eroon hyvällä hinnalla on myydä se kultavälittäjille kuten Voima, Rasmussen, Tavex tai Jalonom. Voima ostaa kaiken sijoituskullan 2,25% alle spot. Toinen vaihtoehto on myydä netin kautta toimiville ostajille, kuten Verkkokulta, Nettikulta, Suomen Jalometallikierrätys tms. Lisäksi lähes jokainen korukauppias on halukas ostamaan kultaa. Hinta toki vaihtelee näillä toimijoilla melko paljon. Parhaan hinnan saa todennäköisimmin myymällä suoraan P2P toiselle yksityissijoittajalle, mutta tämä saattaa olla melko haastavaa, jos ei tiedä valmiiksi muita kultasijoittajia. Vaivattomin tapa on kääntyä välittäjän puoleen.
3 tykkäystä

Kiinassa nuorisoa ei kullan ostaminen (kaulaan tai minne sitä änkevätkin) kiinnosta kuin vanhoja polvia. Kiina taitaa olla suht merkittävä osa kokonaiskysynnästä?


Kuukausi sitten kulta oli “in” sijoittajien keskuudessa. Nyt rahat virtaa ulos turvasatama-ETF:stä. Ostot kannattanee ajoittaa tällaisiin hetkiin jos kultaa haluaa ylipäätään omistaa.

4 tykkäystä

Kiinan korupuolen kultakysyntä on erittäin merkittävä kysynnän lähde fyysiselle kullalle. Kysynnän lasku nuoremmissa ikäluokissa on melko luontevaa, sillä nämä ikäluokat eivät ole vielä eläneet sitä vaihetta, jossa valuutta menettää arvonsa siinä missä vanhemmat ikäpolvet ovat sen useampaan kertaan todistaneet varsinkin Kiinassa. Vielä 1990 luvulla Kiinan kuluttajainflaatio oli yli 20% vuodessa. Vanhat ikäluokat ovat tosin kaikista varakkain ikäluokka myös Kiinassa, joten kysynnän lasku nuorten parissa ei vaikuta kokonaiskysyntään merkittävästi ainakaan lähitulevaisuudessa, mutta toki pitkällä aikavälillä nuorten kysynnän tulee nousta, jotta Kiinan korukysyntä pysyy nykyisellä tasolla. Korukysyntä ei tosin ole kultamarkkinan pääasiallinen ajuri tällä hetkellä.

Samasta trendistä oli puhetta myös LBMA messuilla Shenzhenissä viime kuussa. Chow Tai Fookin toimitusjohtaja osallistui Kiinan innovaatiopaneeliin ja kertoi miten he ovat lähestyneet tilannetta. CTF:lle on tullut muun muassa applikaatio, jonka kautta voi tilata kustomoituja kultakoruja, jotka valmistetaan täysin automatisoidulla linjastolla ja lähetetään saman päivän aikana asiakkaalle kotiinkuljetuksena. Lisäksi CTF on palkannut satoja suunnittelijoita, joiden tehtävänä on luoda nuorisoon vetoavia malleja.

ETF flow kuvaaja +1

Jos tuohon kuvaajaan saisi vielä kullan hinnan päälle voisi huomata, että ETF virrat ovat melko hyvä kontraindikaattori.

4 tykkäystä

Vaikka olenkin jäävi sanomaan, kannattaa käydä lukemassa Voiman Insight osiosta hollantilaisen tutkijamme artikkeli kolmen viikon takaa. Tuo juttu lähti sen verran viraaliksi, että eri lähteissä sitä luettiin viikossa yli 60 000 kertaa. Aiheena eurooppalaisten keskuspankkien toimet kultamarkkinalla.

1 tykkäys

Hyvää uutta vuotta!

Onko täällä porukka muuttanut salkkujen allokaatiota viime aikoina?

Kultamyyjä sanoo Viisas Rahan artikkelissa, että kullan hinta nousee alkuvuodesta 20 prosenttia.

Ristiinnaulitkaa tai kommentoikaa :smile:

https://www.viisasraha.fi/Näkökulma/Kullalle-on-tulossa-kova-alkuvuosi

2 tykkäystä

Itse olen ehkä enemmän pohtinut miten suuren osan salkusta pidän fyysisessä kullassa, ja miten suuren osan kaivos yhtiöissä (Explorer/developer, small/mid/large kaivosyhtiöt, small/mid/large royalty etc.). Itse olen tällä hetkellä keskittynyt mid size kaivosyhtiöihin, mutta arvometallien bull markkinan vahvistuessa ajon kyllä lisätä pienempiä explorer ja kaivosyhtiöitä (kovempi beta).
Fyysisiä arvometalleja en ole vielä raaskinut ostaa salkkuun kun riskinsietokyky erittäin hyvä, niin kuin näihin sijoittaessa kuuluukin olla.

Onko muilla jotain näkemyksiä miten te allokoitte varoja arvometalleihin 2020?

2 tykkäystä

Cramer: ‘Endless buying for gold’ could signal shift to fear in the stock market

Cramerista voi olla montaa mieltä, minulle hän edustaa sitä miten kunnon punaniskat näkee markkinan ja sijoittamisen. Ehkä ”jenkkituulipuku” voisi olla hyvä metafora.

Jännä tilanne, likviditeetti taitaa estää isommat romahdukset osakkeissa ja kaikki vaan puksuttaa ylöspäin.

Ehkä tämä vuosi on kullan vuosi jos pörssit on flätit tai jopa tulee vähän alas

4 tykkäystä

Oikein kohupaljastus! Kun keskuspankit printtaa rahaa, sijoitustuotteiden hinnat nousee.
Who would have known…

Vakavasti ottaen, LBMA messuilla kiinalaisen Ping An Bankin Head of Precious Metals uhosi, että kiinalaiset instituutiot ovat alkaneet lämmetä fyysiselle kullalle. Kiinan kokonaiskysyntä on tällä hetkellä noin 4 000 tonnia vuodessa (yli 110% kullan vuosituotannosta), mutta Ping An Bankin mukaan kokonaiskysyntä voi nousta jopa 10 000 tonniin, mikäli kiinalaiset instituutiot innostuvat allokoimaan muutaman prosentin varoistaan kultaan. Ping Anilla on toki melko vahvasti oma lehmä ojassa, sillä jonkunhan se kulta on markkinoilta ostettava ja säilytettävä :smile:

Kiinnostavaa. Jos alla oleva kuvaaja on oikein (Lähde), niin tarkoittaako tämä että pelkästään Kiina voisi ostaa kaiken “uuden kullan” n. 5-10 vuoden aikana, mikäli muu maailma myös nostaisi nettopositiotaan kullassa? Kuka on nettomyyjä tällä hetkellä ‘above ground’ kullan osalta?

Tietämättä kultamarkkinoista sinänsä yhtään mitään, veikkaan Venezuelan keskuspankin omistamaa kultaa olevan runsaasti kaupan, ehkä jossain määrin pimeillä markkinoilla. Venäjän avustuksella sitä tietääkseni kuljetettiin tonnikaupalla jonnekin Persianlahden rantamille noin vuosi sitten, kun Maduron jakkara alkoi heilua.

2 tykkäystä

Tuo 190 000 tonnin arvio on yleisesti tunnettu ja tunnustettu arvio. Käytännössä vaikka kaikki muu kultakauppa maailmassa loppuisi, Kiina ostaisi nytkin jo kaiken uuden/kaivetun kullan markkinalta.

Käytännössä nettomyyjinä toimivat pitkällä aikavälillä länsimaat - sekä kuluttajat korupuolella, että sijoittajat. Länsimaat aktivoituvat ostajina yleensä vasta hinnan noustessa, siinä missä aasialaiset tykkäävät ostaa laskevaan markkinaan. Vaikkakin Aasian maat ovat netto-ostajia myös nousevassa markkinassa.

Jan Nieuwenhuijs kirjoitti mielestäni hyvän (tosin melko pitkän) artikkeli aiheesta. Voihan sitä lukea vaikka vain loppupäätelmän.

Voi olla. Tosin Venezuelalla ei taida olla kuin muutaman jaardin edestä kultaa ja kulta vaihtaa päivässä yli 100Mrd EUR.

Jännä juttu, kuulostaa niukkuudelta eli myyjän markkinalta – miksei hinta nouse aggressiivisemmin?

Nojoo, hinta nousi yli 20% euroissa mitattuna viime vuonna ja on all time high lähes kaikissa maailman valuutoissa pl. Sveitsi ja Jenkit. Kannattaa myös muistaa, että kultamarkkina on erittäin likvidi ja vaihtaa suunnilleen yhtä paljon kuin kaikki S&P500 osakkeet yhteensä.

1 tykkäys

Mmh, niin ainakin tuo markkinan koko ja likviditeetti erottaa sen esim palladiumista, joka tykittää ylöspäin ihan käsittämätöntä tahtia?

1 tykkäys

Juurikin näin. Palladiumin tuotannosta noin 98% menee teollisuuteen eli kulutukseen - pois markkinoilta. Toisin sanottuna Palladiumin tarjonta on todella epäelastinen ja eroaa merkittävästi kullan markkinamekanismista.

1 tykkäys