Olen melko samoilla linjoilla kanssasi. Tämä kullan nykytilanne on vain mielestäni paljon herkempi juuri nyt kuin pelkän fiat -valuutan aiheuttama jatkuva pitkän ajan arvonnousu. Eli suurimman raaka-ainepörssin (Lontoo) toimitukset ovat kullan suhteen jumissa ja kestävät viikkokausia. Tuskin on toimitusosoite Aasiassa tai muualla idässä, koska silloin tästä tehtäisiin poliittinen juttu ja lopputulos olisi se, että fyysistä ei toimitettaisi, vaan paperia eli fiat -rahaa.
Kuka sitten rapakon takana vaatii näitä toimituksia (ja saa myös niitä tai on saanut)? Se ei voi olla muuta kuin jokin hyvin arvovaltainen taho eli suuria instituutioita ja/tai ihan jopa valtio/keskuspankki. Viimeiset vuodet kullan hintaahan on tukenut valtioiden ja keskuspankkien ostot ja nämä suunnalta Aasia ja itä. Nyt tähän trendiin ottaa kiinni joku tai jotkut Yhdysvalloissa.
Tässä on lyhyeksi pelaajilla aika ongelmallinen tilanne. Kullan hinta voi nousta helposti kuten kahvi ja kaakao aikaisemmin. En olisi yllättynyt, jos hinta kipuisi kesään mennessä luokkaan 4000 USD per unssi. Jos mennään 1970-1980 askelmerkeillä, niin nousuvara pitäisi olla 9000 USD saakka 2025/26. Eihän kahvin ja kaakaonkaan hintoja voi enää entisillä aikasarjoilla selittää - ne vain yhtäkkiä nousivat.
Minäkin toivoisin, että länsimaissa olisi ruvettu tankkaamaan kultaa. Kullankaivajien osakkeet eivät myöskään mielestäni ole riittävällä tavalla korreloineet kullan hinnan kanssa.
Kuitenkin Kiinan keskuspankki on jatkanut kultaostojaan tammikuussa, ATH-hinnoista välittämättä. Trumpin aiheuttamat tariffihässäkät ja poliittinen epävarmuus varmaan johtaa kullan tankkailuun noin yleisesti BRICS-maissa. Unohtamatta sitä, että BRICS-maat eivät edelleenkään luota valuuttoihinsa, joka sitten johtaa kullan ostamiseen.
Suomihan ui tässä kultakiidossa vastakarvaan ja ilmoitteli joulukuulla, että myy kultaomistuksiaan. Tämä on semmoinen asia, että en ymmärrä, mutta pisteet siitä, että uskaltaa tehdä toisin kuin muut ja tosiaan nykyistä valtavirtaa vastaan.
Tämä kullan puute sijoittajien keskuussahan ei vielä näy tavallisille kansalaisille. Kolikoita ja laattoja on vieläkin avoimesti myynnissä. Mutta tosiaan nuo isommat erät ja harkot ovat kortilla. Omalla tavallaan länsimaat ovat tämän tilanteen itse aiheuttaneet. Monelta maalta on vuosien varrella takavarikoitu keskuspankin / maan valuuttavarannot (toki näihin löytyvät perusteet jne.), mutta se on nyt johtanut lopulta siihen, että maailma tietämättään palaa takaisin ikiaikaiseen rahaan eli kultaan. Tämä toki ei tapahdu yksilöiden valinnan kautta, vaan valtiot ja keskuspankit ovat nyt ajajan paikalla. Toki kansalle jää käyttöön ja mittariksi fiat.
Fyysisen kullan toimitusongelmistahan on uutisoitu ja puhuttu aina silloin tällöin viime vuosina, mutta tilanne lienee kuitenkin aina tavalla tai toisella rauhoittunut taustalla, koska mitään kriisiä ei toistaiseksi olla koettu. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö nyt tai jossain lähitulevaisuudessa fyysisen metallin puute voisi aiheuttaa todellista kriisiä, jos joku riittävän vaikutusvaltainen taho vaatii nimenomaan fyysisiä toimituksia, eikä tyydy toimitusten viivästämiseen tai muihin sopimuksiin, jolla tölkkiä voitaisiin taas hieman potkia eteenpäin.
Suomen toimet kullan suhteen taas vaikuttavat myötäilevän maan muutakin politiikkaa, eli oman maan ja kansakunnan etu on poliittisia päätöksiä tehdessä suurinpiirtein viimeinen asia, mikä vaakakupissa painaa. En ihmettelisi, vaikka Lontoon ongelmat ja Suomen pankin myynnit liittyisivät toisiinsa. On hyvin mahdollista, että Suomen Pankille on ilmoitettu, että fyysisestä on puutetta ja talkoisiin pitää osallistua, niin lopputulos on tämä.
Mielenkiitoinen näkökulma nykytilanteeseen, siis miksi on yhtäkkiä hoppu saada lisää kultaa rapakon taakse (tuo Lontoon toimitusongelma) ja miksi kehittyvät taloudet ovat ostaneet vuosikausia lisää.
Tässä mielestäni hyvä video missä selitetään, että paperikulta voi olla kriisissä. Tiesin aina, että paperikulta on kusetusta, mutta en tienny et se on ihan noin korruptoitunutta. Jos tuo kaveri on oikeassa, niin paperikullan omistajat voi olla lirissä.
Siinä on noin 6min setti 12min-18min välillä missä selitetään aika hyvin mitä on todennäköisesti meneillään.
Kukaan ei tiedä varmasti, mutta on arvioittu et jokaista oikeaa kulta unssia kohden 4-5 unssia paperikultaa. 1 oikeaa unssia on vaan lainattu eteenpäin monta kertaa. Nyt 28% kultafutuurien omistajista vaatii fyysisiä toimituksia vaikka niistä on tehty helvetin vaikeita. 90% kultamarkkinasta on paperikullan treidaamista.
En ota mitään vastuuta mun tiivistelmästä. Katsokaa video tai älkää, jos ei kiinnosta.
Ok, kiitos tiivistelmästä. Kuulostaa vähän foliolta.
Tämä on vähän ruma tapa. Musta videoilla keskustelu ei kuulu foorumille, joten joku tiivistelmä pitäisi aina laittaa. Älytöntä, jos jokaisen lukijan pitää alkaa selata jotain kymmenien minuuttien videoita löytääkseen siitä sen kirjoittajan pointin.
Itse taas olen sitä mieltä, että tänne saa aiheeseen liittyviä videoita laittaa niin paljon kun porukka haluaa. MINÄ taas päätän mitä niistä katson. Vaikea tietää mitä muut haluavat katsoa.
Lähinnä kaipasin sitä tiivistelmää siitä, miksi sinä koet että tuo video liittyy ketjun aiheeseen. Se siis alkuperäisestä viestistäsi puuttui. Kerroit että paperikulta on kriisissä, mutta et lainkaan että miten niin. Mutta tämä tästä. Onneksi joillain foorumeilla linkeillä/videoilla/kuvilla keskustelu on kokonaan kielletty.
Sanotaan heti alkuun että en ole katsonut videota, mutta kuvailtu tilanne taitaa vastata aika lailla tilanetta mikä vallitsi, kun paperiraha oli sidottu kultakantaan. Viisaammat ja historiaa paremmat tuntevat korjatkoon.
Pyydän anteeksi, että olen tänne foorumille laittanut videolinkkejä. Parannan tapani. Mutta tosiaan, nyt saatiin inflaatiolukuja Yhdysvalloista ja ne ylittivät taas ennusteet. Kulta oli laskussa, mutta päättäväisesti käänsi suunnan ja alkoi toimimaan inflaatiosuojana.
Mitä tuolla viimeisellä videolla puhuttiin tai spekuloitiin, niin oli tosiaan tämä Yhdysvaltojen rahoitusongelma ja sen yksi ratkaisu. Kiinahan on vähentänyt systemaattisesti velkakirjaostoja Yhdysvalloista vuosien ajan ja samoin on toki tehnyt moni muu (esim. nyt Venäjä, joka on poistettu koko markkinalta – ennen aika tärkeä ostaja noissa). Mutta yksi vahvuus rapakon takana on ja se on liittovaltion erittäin iso ja maailman suurin kultavarallisuus. Se kulkee kirjanpidossa ilmeisesti jollain muinaisella Rooseveltin aikaisella kultahinnalla ja sen nosto nykytasoon olisi pelkästään iso juttu (sitä vastaan voisi ottaa paljon lainaa ja/tai myydä pois – tämä toki riittäisi kuin muutamiksi kuukausiksi). Videolla myös spekuloitiin mm. toht. J. Richardsin monta kertaa esittelemää kullan yksittäistä hinnan nostoa, joka olisi luokkaa nolla perään tai kaksi (nykyhintaan). Se olisi ratkaisu moneen nykyongelmaan ja voisi olla isompien maiden intressissä, kun Kiinakin on nyt paisuttanut kultavarantoaan.
Mutta tosiaan nk. fiat -rahat menisivät sitten tässä muutoksessa pesuveden mukana. Tällä hetkellä on vain ongelmana se, että maat eivät oikein luota toisiinsa ollenkaan ja silloin jopa tahtomattaan päädytään ”kultakantaan”. Eurooppahan on ostellut rapakon takaa velkakirjoja, mutta ostaako enää, kun tämä tariffivääntö on päällä ja moni muu geopoliittinen kysymys. En tiedä. Ei tuo vastavalittu uusi presidentti varmaan huvikseen tariffeista puhu ja siitä, että heitä käytetään hyväksi. Kyllä sille on varmaan syy.
Tänään laitettiin Etelä-Koreassa uutistoimistojen mukaan fyysisen kullan myynti tauolle. Syynä ovat nämä saatavuusongelmat. Vaikka monet täällä ovat varmaan suurelta osin osakeihmisiä, niin kannattaa muistaa semmoinen asia, että aikoinaan Buffett osteli kovasti hopeaa, kunnes hänen oli ne myytävä pois (toki voitolla meni ja reilusti). Markkina on aika pieni ja jos sinne menee “osakerahoilla” touhuamaan, niin voi käydä kuin Huntin veljeksille 80-luvun alkussa.
Mielestäni videioiden linkkaus on hyvä juttu, mutta peräänkuulutettu tiivistelmä ja oma mielipide perään on tärkeä lisäarvo keskusteluun. Perusteletko vähän mitä merkitystä tällä kullan hinnan “mark-to-marketilla” olisi käytännössä? Huolimatta siitä, että linkkaamissasi videioissa tästä puhutaan, niin kertojat eivät vaikuta siltä, että ymmärtäisivät itsekään mitä sanovat.
Nähdäkseni kullan kirjanpitoarvon muutoksilla ei ole mitään merktiystä oikein mihinkään, ellei sitä käytetä jollain tavalla paperirahan vakuutena. Ja vakuudeksihan sitä ei voida ottaa, ellei printtaaminen ja jättivajeilla tapahtuva taloudenpyöritys lopu välittömästi. Jos kirjanpitoarvoa muutetaan, ja printtaaminen ja talouden hoito jatkuu nykyisellä tavalla, niin kullan kirjanpitoarvo Fedin taseessa voi olla mitä tahansa nollan ja äärettömän väliltä, eikä sillä ole käytännön vaikutusta yhtään mihinkään.
Kyse on ihan samasta ilmiiöstä toiseen suuntaan mikä Nixonin aikana tapahtui, kun haluttiin vain printata, niin oli pakko irrottaa dollari kultakannasta. Takaisin edes osittaiseen kultakantaan ei päästä jos vaihdettavuus ei tosiasiassa toteudu, ja jos nykytilanteessa tähän mentäisiin, niin Jenkkien kultavarannot kuivuisivat alta aikayksikön.
Niin onhan näitä ehdotuksia ollut ennenkin. Viime vuosikymmenellä Krugman ehdotteli biljoonan kolikkoa, jolla voisi maksaa kerralla lainoja pois, että voidaan jatkaa elämää uudestaan lainakattoa kohti (joka tuli vastaan). Tätä kolikkoa ehdoteltiin korona-aikanakin muutaman kerran, kun katot tulivat vastaan. Miksihän eivät kokeilleet (kun kuitenkin oli nobelistin idea)?
Nythän noita vajeita siellä rapakon takana yritetään leikata ihan yrittäjän johdolla. Saa nähdä, että mitä tästä tulee.
Kulta on pitkän aikavälin härkämarkkinassa, joka alkoi vuosina 2022-2033 (2022 pohjat ja 2023 break out). Tällä vuosikymmenellä kulta todennäköisesti tuplaa / triplaa vielä arvonsa. Tänä vuonna 3200$ - 3500$ on realistinen tavoite mutta ei ole aika vielä aika kuplaantumiselle.
Vanha viisaus on että kun sijoitat raaka-aineen tuottajiin olet sisällä raaka-aikeenssa vivulla. Minusta tässä on kullankaivajien osalta virhe ja saa tulla väittämään vastaan. Parempi viisaus on että kun sijoitat kaivajiin sijoitat kullan hinnan ja tuotantokustannusten erotukseen. Jos kullan hinta nousee 5% vuodessa ja kaivamisen kustannukset nousee 6% vuodessa tulee tappiota 1% vuodessa, mutta koska tappio menee suoraan yhtiön katteeseen niin kurssi ottaa osumaa helposti 10-30%.
Kullankaivajiin sijoittamista voi verrata öljynjalostajien crack spreadiin. Molemmissa tapauksissa kyse on siitä, että lopputuotteen (kulta tai jalostetut öljytuotteet) hinnan ja tuotantokustannusten välinen ero määrittää yrityksen kannattavuuden.
Kullankaivajat:
Kaivosyhtiön kannattavuus riippuu kullan hinnan ja kaivostoiminnan kustannusten suhteesta.
Jos kullan hinta nousee nopeammin kuin kaivamisen kustannukset (työvoima, energia, koneet), yhtiöiden marginaalit kasvavat.
Toisaalta, jos kaivamisen kustannukset nousevat yhtä nopeasti tai nopeammin kuin kullan hinta, kaivosyhtiöiden kannattavuus heikkenee.
Öljynjalostajat & crack spread:
Jalostajat ostavat raakaöljyä ja myyvät siitä jalostettuja tuotteita, kuten bensiiniä ja dieseliä.
Crack spread kuvaa jalostettujen tuotteiden hinnan ja raakaöljyn hinnan erotusta.
Jos jalostettujen tuotteiden hinnat nousevat nopeammin kuin raakaöljyn hinta, jalostajien marginaalit kasvavat.
Jos taas raakaöljyn hinta nousee nopeasti ilman vastaavaa nousua jalostetuissa tuotteissa, jalostajien marginaalit heikkenevät.
Ja jos yllä oleva oli liian teoreettista niin alla historia dataa. Eli pitkäikäisin kaivaja ETF vs kulta etf alkaen Q2 2006 eli viimeiset 19 vuotta. Osingot huomioitu.
Olettaen että toiminta on ollut +/-0, muutenhan tuo yhtälö ei pidä paikkansa.
Esim.
Oletus että kultaa on kaivettu 1 miljoonan edestä, kulut 500 000. Ei tuosta millään saa tappiota 1% vuodessa vaikka kullan hinta nousisi 5% + 50 000 ja kustannukset 6% + 30 000. Eikös tuossa voittoa synny 20 000 enemmän kuin ennen ?
