Itse tein sen virheen että annoin (lue: olen antamassa) oman osan valua suoraan lapsille. Täysin järkevää. Ongelmaksi vaan muodostuu se ettei se raja nähtävästi olekaan 20000e ennen kuin scheisse pitää rekisteröidä. Vaan maistraatti (siis dvv) iskee nipun holhoussontaa joka maksaa kivasti per dokumentti/päätös ja sitten pitäisi vielä joka vuosi vissiin tehdä tilinpäätös, joka tietty sekin maksaa.
Oli kyllä tarkoitus antaa lapsille kiva pesämuna 18v-päivänä, ei lihoittaa byrokratia-Suomea tuhansilla euroilla.
Ymmärrän jos holhoojana ei ole omat vanhemmat. Mutta jos omat vanhemmat antavat omaisuutta, eiköhän 95% (99%?) tapauksissa homma hoidu ihan oikein. Ja siinä yhdessä prosentissa jolloin elämäntilanteessa jotain järisyttävää tapahtuu, lapsilla on varmaan paljon kivempi olla jos vanhemmat eivät käytä turhaa aikaa raha-asioitten miettimiseen vaan perheen hyvinvointi olisi etusijalla.
Mitäköhän tapahtuu mikäli ei kaikkia ilmoituksia toimitakaan? Lasten pankkitililtä ulosmitataan varmaan kuluja . Joku varmaan tietää?
Nimimerkki “Pankki ja DVV vieläkin ratkaisematta 4 kk jälkeen”
Hallintaoikeuden testamenttaamisella on kaksi vaikutusta. Ensiksikin leskelle halutaan varmistaa esim. oikeus asua puolison kuoleman jälkeenkin yhteisessä asunnossa. Tämä tosin on sääntö ilman testamenttiakin. Hallintaoikeus siirtää kuitenkin asunnon suhteen tehtävät päätökset oikeuden saajalle. Teknisesti siis leski, joka ei normaalisti peri mitään, saa testamentilla oikeuden päättää varsinaisten perijöiden sijaan kaikesta perintöön liittyvästä. Sinä siis omistat, mutta et päätä omaisuutesi käytöstä.
Toiseksi tämä oikeuden menetys hyvitetään perinnönsaajille perintöveron määrässä. Tietyn, lesken ikään perustuvan, laskentasäännön perusteella veron määrää alennetaan jäljelläolevan hallinta-aikaolettaman mukaisesti. Tältä osin testamentti liittyy siis verosuunnitteluun. Vastaavasti ongelmaksi muodostuu se, että perit omaisuutta, et saa sitä käyttöösi, mutta joudut maksamaan verot. Jos omaisuuden hallinta jatkuu vuosikausia alkavat asiat mutkistumaan esim. kiinteän omaisuuden menettäessä arvoaan, remonttien myötä yms.
Hallintaoikeuden ja perijöiden kesken voidaan sopia jatkossa, kuka kulut maksaa ja jos riitainen pesä niin taas mutkistuu. Hallintaoikeudesta voi myös luopua, jolloin asia kiinnostaa verottajaa, joka on antanut sen perusteella aiemmin verohelpotusta.
Sisäkkäiset pesät ainakin meidän tapauksessa puretaan nyt samanaikaisesti. Tätä helpottaa se, että ei ole avioeroja ja uusia perijöitä eri ketjuista. Hankalasti rahaksi muutettavat omaisuuserät ovat niitä, jotka mutkistavat purkua, mutta osittain purku mahdollista ja helpot erät pois. Myöhemmin kuolleen lesken perunkirjaan tulee listattavaksi juuri tuon hallintaoikeuden antaneen puolison omaisuuden arvo lesken kuolinhetkellä.
En ole juristi, eikä nämä ole neuvoja miten toimia asioiden suhteen. Jokainen pesä on erilainen ja perijöiden kokoonpano ja testamentit yms. voivat laittaa pelin kovinkin sekavaksi. Lycka till!
Kiitos mutta ei kait pesänjakamiseen nyt käräjäoikeutta täydy sotkea jos vain kuolinpesän perunkirja on tehty ja tallessa ja omaisuuden jako onnistuu ilman suurempaa riitaa?
Ajattelin tämän perusteella että olet hakemassa pesänjakajaa käräjäoikeudelta.
Valittu pesänjakaja pitää käydä sitten kaikille osakkaille, mutta ei siis mitään tarvetta riidattomissa pesissä hakea jakajaa käräjäoikeudelta (eikä edes mistään lakitoimistosta), vaan sen voi tehdä siihen pystyvä henkilö.
Sun pitäisi kertoa vähän lisää tästä kuolinpesästä. Leskihän ei ole kuolinpesän osakas. Jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, leskellä voi olla oikeus kuolinpesän omaisuuteen tasingon muodossa, mutta tämähän maksetaan osituksessa pois, ja sen jälkeen leski ei enää ole kuolinpesässä mukana. Poikkeuksia ovat lesken oikeus pitää yhteinen asunto jakamattomana hallinnassaan, tai mahdollinen keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jos lakiosaa ei ole vaadittu.
Kertomasi mukaan pesässä on asunto, jossa leski asuu, ja käteistä. Olettaen että leskellä ei ole hallintaoikeutta muuhun pesän omaisuuteen kuin asuntoon, tällöin on tietysti ilman muuta järkevintä suorittaa osittainen perinnönjako, ja jakaa kaikki käteinen pesän osakkaille. Ainoastaan asunto jää pesään. Leski vastaa esim. asunnon hoitovastikkeesta ja muista juoksevista kuluista, joten pesän ei tarvitse säilyttää käteisvaroja tätä varten. Jakakaa siis rahat ja muut helposti rahaksi muutettavat omaisuuserät osakkaille. Tämän jälkeen kukin saa käyttää tai sijoittaa rahansa niin kuin parhaaksi näkevät.
Voisin kommentoida “täältä haudan takaa” perunkirjoitusta ja perinnönjakoa.
Perunkirja laaditaan 3 kk:n kuluessa vainajan kuolemasta. Pesä on silloin valmis jaettavaksi ja tästä tehdään jakokirja. Nykyisin julkishallinnon it-järjestelmistä johtuen virkatodistukset, sukuselvitykset yms viivästyttävät ja aiheuttavat lisäajan anomistarvetta perunkirjan laatimiseen.
Olen suosinut pesän jakamista mahdollisimman pian käytännön syistä ja omaisten mielenrauhankin vakaudesta. Auton, rahastojen, arvopaperitilien osittainen lahjoittaminen vielä elinaikana on järkevämpää ja siinä perillisetkin säästävät muutaman prosentin perintöverossa. Irtaimen omaisuuden omistuksen lahjoittaminen ja hallinnan pitäminen itsellä tuo turvaa sairaalle ihmiselle; on vielä “omaisuutta johon turvautua”. Pankit antavat näissä asioissa neuvoja ja ottavat mielellään vastaa “uusia asiakkaita” perinnön saajista.
Perunkirjaan kirjoitetaan vainajan koko omaisuus kuolinpäivän hinnoilla, siinä kerrotaan saatavat ja velat, myös ne maksamattomat velat, jotka ovat syntyneet ennen kuolinpäivää. Uskottu mies allekirjoittaa perunkirjan, sekä paikalla olevat perijät. Perinnönjako tehdään viimeistään kun joku perijöistä sitä vaatii. Perinnönjakajana voi toimia kuka tahansa, jonka perilliset tehtävään valitsevat. Puoliso ei ole perinnönsaaja vaan ositukseen oikeutettu.
Kysyn täältä viisammilta. Teen äitini pesänselvitystä ja jakoa. Vanhemmillani oli keskinäinen hallintatestamentti kaikkeen omaisuuteen pois lukien säästöhenkivakuutukset niissä määritetyille edunsaajille. Omaisuus sisältää jokusen osakkeen, joista ollaan isän kanssa keskusteltu jotta ne voisi siirtyä suoraan minulle (muita perillisiä ei ole). Voiko hän olla käyttämättä hallinta oikeuttaan näihin määrätttyihin osakkeisiin, mutta säilyttää hallintaoikeuden muuhun omaisuuteen? Jos voi niin miten tämä pitäisi merkitä papereihin?
Testamentin voi ottaa vastaan vain osittain. Ei tuossa muuta pitäisi olla kuin että isäsi allekirjoittaa paperin jossa ilmoittaa ottavansa saamansa testamentin vastaan osittain, ja alle listaus kaikesta mitä hän vastaanottaa arvoineen. Jakokirjaan sitten maininta että muu menee perimysjärjestyksen mukaan ja nämä osakkeet sitten listataan sinun perintöosuutesi alle.
Ylläoleva perustuu omaan kokemukseen ja tilanteeseen eikä välttämättä sovellu neuvoksi teidän tilanteeseenne. Suosittelisin kyllä muutenkin käyttämään näissä lakiapua, vaikka kallista onkin niin ainakin meillä taannoin kannatti - en olisi millään osannut itse tehdä yhtä vero- ja muutenkin tehokasta paperia kuin pankin asiantunteva lakihenkilö.
. Joku varmaan tietää?