Osakesijoittaminen

Kurssivoitot vai liiketoiminta?

Osakekeskusteluja seuranneena olen havainnut todella monien kirjoittajien sivuuttavan yhtiöiden liiketoiminnan fundamentit ja keskittyvän lyhyen aikavälin spekulointiin. Ilmiö saa tukea Daniel Kahnemanin tutkimasta kognitiivisestä vinoumasta nimeltä ankkuroituminen (wiki).

Fundamentteja tarkasteltaessa ankkuriksi kannattaa valita yhtiön nykyinen liiketoiminta. Liiketoiminta voi kasvaa, pysyä paikallaan tai laskea toimialasta ja suhdanteista riippuen. Yksi edellytys liiketoiminnan kasvulle on sen kannattavuus ja vahva tase, joka mahdollistaa velkarahoituksen. Jos yhtiön oman pääoman tuotto vastaa sijoittajan tuottovaatimusta (historiallisesti noin 8-9 %), osakkeesta kannattaa maksaa yhtiön osakekohtaisen oman pääoman verran. Jos yhtiön oma pääoma tuottaa kilpailuedun vuoksi kaksinkertaisesti tuottovaatimuksen verran, P/B 2 on hyväksyttävä ja niin edespäin.

Väärä ankkuri, joka kuitenkin on hyvin suosittu osakemarkkinoilla, on yhtiön nykyinen pörssikurssi. Sijoittajat yleisesti ajattelevat, että positiiviset ja negatiiviset uutiset nostavat tai laskevat kurssia muutamalla prosentilla riippumatta fundamenteista. Myös analyytikot sortuvat tähän antaessaan tavoitehintoja, jotka seuraavat vain kurssikehitystä. Osavuosikatsausten yhteydessä voi tapahtua uudelleenankkuroituminen, joka palauttaa pörssikurssin kohti fundamentteja. Rovio menetti 22. helmikuuta 2018 yhdessä päivässä puolet markkina-arvostaan, kun sijoittajat kippasivat laitaan liian kalliilla IPOssa merkitsemänsä osakkeet.

Tällaisten sijoituskatastrofien välttämiseksi on hyvä tiedostaa, mitä yhtiön nykyiseen osakekurssiin on leivottu sisään. On hyvin vaikeaa ymmärtää yhtiön arvoa uutisvirtaa tutkailemalla. “Varmana” sijoituksena pidetyn yhtiön pörssikurssi on usein taivaissa tehtyyn tulokseen nähden. P/E 100 Netflixistä tarkoittaa että yhtiön pitää konvertoida iso osa nykyisistä kaapelitelevision katsojista itselleen. Kurssi voi hyvin laskea -20 % ja enemmänkin kun näkymät eivät näytäkään yhtä ruusuisilta. Kuplan puhkeaminen on havahtumista realiteetteihin. Mediasisältöjä tuottava firma nettikäyttöliittymällä ei ole voittamaton, vaan tehokkaat markkinat syövät katteet kilpailun koventuessa.

Kurssivoitoilla voi rikastua paljon nopeammin kuin osingoilla, jos salkkuun onnellisesti osuu joku hypeyhtiö. Järkevä sijoittaja katsoo kuitenkin fundamentteja. Pitkällä aikavälillä tienestit eivät ole suuremmat kuin firman oman pääoman tuotto, joten jos markkinat implikoivat muuta, on hyvä ottaa voitot talteen.

11 tykkäystä

Hyvä avaus!

Näinhän se menee, varsinkin fundamentti sijoittajan näkökulmasta.

En ehkä itse menisi niin pitkälle että kurssi liike on ns.väärä ankkuri. Sanoisin että kurssiliike on kuitenkin yksi ajava tekijä, suositukset ja sentimentti tulee sitten perästä.
Fundamentteja ei toki pidä unohtaa, mutta halpa yhtiö ei välttämättä ole se paras sijoitus.

Saman olen kyllä huomannut että sijoituskeskusteluissa/mediassa nousulle ja laskulle pitää löytää aina joku syy. Tämä on toki ihan luonnollista varsinkin sijoittajien keskuudessa. Pitäähän se syy löytää miksi saan tai menetän rahaa.

1 tykkäys

Tähän samaan fundamentit vs sijoittajien psykologia menee myös inderesin suositukset ja tavoitehinta joista kumpaankin liittyy usein esimerkiksi verrokeiden arvostuskertoimet.

En ole tarkistanut tätä väitettä mitenkään, mutta tuntuu että voi olla kaksi eri firmaa jotka tekevät saman verran tuottavaa bisnestä joilla kasvuodotuksetkin samat, mutta tavoitehinta/suositus eri koska verrokeiden arvostuskertoimet ovat eri. Eli suositus perustuu paljolti muuhun kuin fundamenttiin.

Toki ymmärrän että jos tavoitehinta on 12kk päähän niin siinä on pakko ajatella hintaa eikä arvoa.

Olisi hienoa jos olisi analyysien läpikahlaamista lyhyempi tapa kommunikoida yrityksen pitkän tähtäimen arvo eikä vain hinnan ennustamista lyhyellä tähtäyksellä. Verrokkeina voisi käyttää vaikka koko pörssiä pidemmältä ajalta tms.

1 tykkäys

Itse (osakepoiminnassa) seuraan pitkälti yhtiöiden omaa liiketoimintaa - mitä yhtiöissä tapahtuu, minne ne ovat menossa ja miltä taloudellinen tilanne suhteessa näihin kahteen edellämainittuun tekijään on. Yksi yhtiöistäni kävi liiketoiminnassaan läpi ison murrosvaiheen äskettäin ja sen takia perinteiset mittarit näyttivät “huonoja” lukuja jonkin aikaa. Mutta kun tiesi, mistä on kyse niin osasi suhteuttaa ne kyseiseen tilanteeseen. Osakekurssit vaihtelevat aika lailla mutta kun tietää, missä yhtiö menee osaa olla välittämättä “vääristä hälytyksistä” markkinalla. Seuraan analyysejakin, kun niistä saa vähän analysoitua tietoa mutta en välitä lainkaan tavoitehinnoista tai suosituksista. Pääasiallisesti hakeudun kuitenkin tiedon alkulähteille (yhtiöiden omat raportit ja uutiset), toisen käden tieto (analyysit jne.) tulevat sitten hyvänä kakkosena.

4 tykkäystä

Juu, näinhän se menee kun meittiä on tässä pelissä niin moneen junaan. Jos te nouseva nuoriso laitatte sijoitushorisonttinne 30v. päähän, niin tutkikaapa fundat ja kunnolla! Eikä piä hötkyillä.

Mutta sedän ei kannata laittaa enää tavoitteita noin pitkälle (ja perikuntakin on yleensä se maailman tehokkain varallisuudentuhokone), joten setä ratsastelee sentinmentin harjalta toiselle MT-analyysiin perustuen. Joskus onnistuu, joskus ei ja lopputulos on aina se vaiettu Mr. Index. Todellinen palkka on siis se mahtava jännitysviihde!

Masse-setä,FA,sijoittaminen on …. maksaakin :euro::euro::euro:

2 tykkäystä

Yes. Tämä on niin omaa ajatteluani. Kiitos kommentista @xlat :slightly_smiling_face:

2 tykkäystä

Itse olen pyrkinyt perustamaan päätökset nimenomaisesti liiketoimintaan, (tietysti puhtaasti spekulatiiviset on asia erikseen). Kuitenkin hyppään välillä pois yhtiöstä, jonka näkymät ovat mielestäni erinomaiset, mikäli katson vaihtoehtoisen kohteen syystä tai toisesta paremmaksi. Usein sitten palaan takaisin jonkin tovin päästä.

1 tykkäys