Jaa-a, en osaa tarkkaan sanoa. Terminologia treidaamisen ja sijoittamisen suhteen sisältää paljon harmaata aluetta ja kaikkien omia linjauksia. Missä vaiheessa voidaan ajatella, että olet yhtiön arvon nousussa mukana? Viittaan siis kommenttiin, joka oli samassa jutussa: “Kinnunen muistuttaa, että pitkäaikaisessa osakesäästämisessä tuotot tulevat yleensä yritysten arvon noususta.”
Tämä kommentti tuntuu kiristävän joitakin, mutta en oikeastaan ymmärrä miksi. Minulla on paljon kunnioitusta sekä menestyville treidaajille että pokeripelaajille. Minulla on ollut ilo tuntea molempia. Molemmat ovat minulle taitopelejä, joissa tuurilla on merkittävä vaikutus lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tuurin rooli on kuitenkin nolla, ja taidot ratkaisee. Hyvällä treidaajalla / pelaajalla on parempi odotusarvo, koska hänellä on omien taitojen puolesta “edge” (etu). Molemmista on omaakin kokemusta, vaikkakin aika kaukaa menneisyydestä.
Ymmärrän toki, että tuossa jutussa treidaaminen oli maalattu varsin negatiiviseen sävyyn. Minun kommenteistani se sävy ei kuitenkaan tullut. Minulle sijoitustyylillä ei ole väliä, kukin valitkoon itselleen sopivan. Eikä minulle treidaaminen tai pokeri ole uhkapeliä, kun sitä oikeat osaajat tekevät. Toki molemmat voivat johtaa myös uhkapelaamiseen väärissä käsissä.
Pitää varmaan kirjoittaa koko aiheesta oma teksti, niin ei ainakaan tuon takia jää väärinkäsityksiä
Meinaako “isot ostolaidat” (tai myynti) että on paljon ostopainetta, vai että on ollut paljon myyntipainetta ja nyt näkyy vain ihmisten pilkkejä ostolaidalla ja myyntilaitaa ei olla vielä keritty täyttää, koska vasta mentiin ostolaiden läpi siitä?
Eihän noista laidoista paljon pysty yksittäisellä hetkellä päättelemään. Itse olen seurannut noita laitoja viime päivät ja selvästi myyjiä on ollut liikkeellä, mutta nyt näyttäisi siltä että laidoilla on enemmän ostajia kuin myyjiä, mikä yhdessä TA kanssa indikoi minulle, että lyhyen aikavälin korjausliike alkaa olla taputeltu.
“Jos osakesäästötilisi tuottaa tappiota, voit vähentää tappion pääomatuloistasi ainoastaan sinä vuonna, kun lopetat osakesäästötilin. Tappiota ei siis vähennetä vielä siinä vaiheessa, kun nostat varoja tililtä.”
Tuohon kun vielä lisää sen, että tupla ostista tulee sakkoja / päivä (ei siis pysty avaamaan lennossa toiselle välittäjälle) sekä sen, että ostin sulkemisen ja uudelleen avaamiseen voi mennä mitä tahansa 2 päivän ja 2 viikon väliltä, niin hienosti toi on tosiaan suunniteltu🙄
Pahoittelut hölmöistä kysymyksistä, tässä on nyt minulle useita uusia elementtejä.
Tämä lienee ehkä mahdollisesti jotakuinkin oikea paikka kysyä tätä. Olen yrittänyt etsiä dataa perinteisin keinoin, ja periaatteessa löytänytkin, mutta koska ruotsi ei taivu oikeastaan sanaakaan niin luovutin.
Mikä on tuo bitcoin zero vs normi bitcoin? Ihan oma valuuttansa vai jotenkin sama mutta eri? Mietin että onko sillä yhtä vakaa asema kuin bitcoinilla vai onko se jokin aivan uusi from the scratch homma
Tuossa ZERO sertifikaatissa ei ole mitään hallinnointikuluja. Tuskin se hyväntekeväisyyttäkään on, missä koukku? Vai elääkö muka ihan vain merkintäpalkkiolla?
Kuinka suurena riskinä pidätte tuollaiseen alhaisen kulun sertifikaattiin sijoittamisen vs. bitcoinin suora osto? Tarkoitus on holdailla eli VKL-kauppa jne. ei ole välttämättömyys. Kuinka todennäköistä on tällaisen liikkeellelaskijan; a) konkurssi, ja b) rahat meni firma katos?
“ilmaiset” sertifikaatit tekevät rahansa yleensä spreadilla.
Eli osto- ja myyntilaitojen välissä on kuilua. Hypoteettinen esimerkki; Kohde-etuuden arvo oikeasti on 100. Tracker sertifikaattia on tarjolla hintaan 101 ja ostetaan takaisin hintaan 99. Molempiin suuntiin vastapuoli voitti prosentin. Se siitä “ilmaisuudesta”.
Lisäksi tietty kohde-etuuden isojen liikkeiden aikaan voi laidat kadota kokonaan. Tuollaiseen jos koskee, pitää ensin tarkasti lukea siihen liitetty esite miten toimii. Lähtökohtaisesti voit olla 100% varma että sertifikaatin liikkeelle laskenut taho joka on vastapuolesi näissä kaupoissa tekee tällä toiminnalla voittoa. Ei ole ilmaista lounasta. Ja se voitto revitään sertifikaatin kanssa pulaavilta.
Vastaan tässä itselleni. Ei ole mitään bitcoin zeroa. Se on vain tuoreen sertifikaatin nimi.
Noh anyways mielenkiintoinen tapa sijoittaa bitcoiniin. Löysin ruotsinkielisestä materiaalista tämän linkin joka taasen selittää asioita lontooksi → Investment Products | Valour | Valour
Joskus aiemminkin täällä vissiin asiaa pohtinut, mutta yritetään uudelleen:
Miksi korkea liikevoittomarginaali yhtiöllä on hyve? Jos yhtiölle hyväksytään PE10, onko väliä tuleeko se 25 vai 100 rahan liikevaihdolla? Inflaatio-keskustelusta viisastuneena, korkeat marginaalit voi viitata hyvään hinnoitteluvoimaan, mutta luulisi että pienemmät marginaalit olisi helpommin nostettavissa kuin valmiiksi korkeat, esim. perinteisillä tehostamistoimilla, kuten kulukuurin/YT:iden kautta.
Kamux saa nostettua marginaalinsa 4% → 5% pitkällä aika välillä, kun he saavat enemmän ja enemmän integroituja palveluitansa kaupan myös saksassa ja ruotsissa, eli voitto nousee 25%.Mitä admicomin pitäisi tehdä että se saisi nostettua omansa 40%->50% (sama 25% kasvu)?
Hyvä kysymys! Sitä voi pitää hyveenä (sijoittajan vinkkelistä) esimerkiksi näistä syistä:
-jokainen euro liikevaihtoa muuttuu arvokkaammaksi. Esim. euro Admicomin liikevaihtoa tuo 30 senttiä nettotulosta, 40 senttiä liikevoittoa karkeasti heittäen. Kamuxilla se 4 senttiä.
-Tämä riippuu paljon kulujen joustosta (Kamuxillahan ne joustaa kohtuullisesti mm. provikkapalkoista johtuen) mutta ohuet marginaalit uhkaavat litistyä nopeammin jos liikevaihto surkastuu.
Kuvitellaan, että firman A ja K kulut ei jousta ne tekee yllämainittuja kannattavuuksia. A:n liikevaihto laskee 95 senttiin, kulut (60 senttiä) ennallaan joten liikevoitto putoaa 35 senttiin. K:lla sama muutos romauttaa tuloksen sentin verran tappiolle.
-Voi ajatella, että korkeampaa kannattavuutta olisi vaikeampi parantaa, mutta tähän vaikuttaa yhtiön bisnesmalli, toimiala, kilpailu jne. Jos Admicom siirtyisi ns. lypsylehmämoodiin sen pitäisi pystyä tekemään 50 % ebittiä. Sen sijaan Kamuxin 5 % ebit, no jaa a se on työn ja tuskan takana.
-Korkea kannattavuus kertoo kilpailueduista, ja kilpailuedut tuo ennustettavuutta ja turvaa mikä taas mahdollistaa korkeamman hinnoittelun osakkeellekin.
Tässä muutamia seikkoja mitä aamutuimaan itselleni tuli mieleen.
Matalampi kannattavuus vaatii yleensä massiivista volyymia ja kokoluokkaa mitkä ei itsessään ole välttämättä helppoja saavuttaa.
En tiedä tuleeko oikean aiheen alle, mutta tällainen kysymys heräsi äsken:
Tein myyntitoimeksiannon osakkeesta x markkinahinnalla, 33kpl.
30 toteutui eli sain myytyä, mutta 3 ei.
Makea 7e välityspalkkio meni tietysti tuosta 30kpl myynnistä. Eli nyt jos haluaisin myydä loput 3 osaketta, joutuisin maksamaan uuden 7e välityspalkkion, koska eivät menneet kaikki kerralla myyntiin? onko todella näin
Jos tuo myynti on tapahtunut tänään, voit laskea myyntitoimeksiantosi hintaa (tuon kolmen jäljellejäävän osalta), jos ne menevät tänään kaupaksi niin menevät samoilla kuluilla.
Mikäli toimeksianto toteutuu useassa erässä saman pörssipäivän aikana, yhdelle laskelmalle niputetaan korkeintaan 10 osatoteutumista. Jos osatoteutumisia yhtä tekemääsi toimeksiantoa kohtaan on enemmän kuin 10, ne niputetaan uudelle laskelmalle (10 osatoteutumista/laskelma). Kaupankäyntipalkkio veloitetaan per laskelma niin, että se on vähintään kaupankäyntitasosi mukainen minimipalkkio tai palkkioprosentti (tai tarjouksen/kampanjan mukainen palkkio).
Huomioithan myös, että jos osatoteutumiset jakaantuvat usealle eri pörssipäivälle, jokaiselle päivälle muodostuu aina uusi laskelma. Osatoteutumiset ovat erityisen tavallisia vähemmän vaihdetuilla arvopapereilla.
Jos muutat osittain toteutuneen toimeksiannon kappalemäärää ylöspäin, lisäyksestä muodostuu uusi toimeksianto. Syötetyn toimeksiannon hintaa voi muuttaa alas/ylös ja kappalemäärää alas ilman uuden välityspalkkion veloitusta.
Uusi kulu menee vain jos tapahtumat jakautuvat useammalle päivälle. Voit myös edata hintaa ilman ongelmia. Jos peruutat loppuerän kokonaan niin sitten joudut maksamaan lisää jos haluat uudestaan pistää tarjolle.
Määrää ei voi lisätä ilman uutta kulua. Määrää voi vähentää.
Eli joko jää oottelemaan josko hinta muuttuu takaisin sinne missä menee kaupaksi tai edaa hintaa.
