Smart Eye on ollut foorumin suosiossa.
4 tykkäystä
Kysymykseni ei suoraan liity osakesijoittamiseen, vaan valtiolainoihin.
”Vaikka korot ovat edelleen laskeneet ja lainan tuotto oli vahvasti negatiivinen, kysyntää oli paljon”, apulaisjohtaja Anu Sammallahti kommentoi lainan hinnoittelun jälkeen.
Mitä järkeä on sijoittaa negatiivisen koron lainoihin, eli mistä tällaisessa syntyy se ns. business case?
1 tykkäys
Osakemarkkinoilla ja korkomarkkinoilla on kysyntä ja tarjonta. Voitaisiin sanoa että suuri kysyntä ja innostus ovat käytännössä sama asia. Kun kysyntä kasvaa, finanssituotteen hinta kasvaa. Kasvava hinta ruokkii innostusta toisin kuin tavallisessa kaupassa. Onko siinä mitään järkeä että sijoittaa EV/Sales 40 tappiolliseen putiikkiin, joka ei ehkä koskaan ole voitollinen eikä missään tapauksessa elinaikanaan tule maksamaan sijoittajalle hänen osakkeesta maksamaa summaa takaisin? Ei tietenkään, paitsi jos voit myydä tämän jollekulle joka maksaa siitä kohta enemmän. Valtiolainamarkkinoilla se joku on keskuspankki. Heinäkuussa euroopan keskuspankki osti Suomen valtiolainoja 864 miljoonalla.
En löytänyt tietoa euroopan keskuspankin sivuilta näiden lainojen ostohinnoista, eli ostetaanko miljoonan euron nimellislaina miljoonalla vai kalliimmalla hinnalla. Tämä on kuitenkin syy miksi institutionaaliset sijoittajat ostavat valtiolainoja. Toinen syy on vakavaraisuusvaatimukset ja muu regulaatio, eli käytännössä portfolion riskisten omaisuusluokkien painoarvo ei saa nousta liian isoksi.
1 tykkäys
@Juippi ansiokkaaseen vastaukseen lisäisin vielä yhden asian eli inflaation. Kun rahan arvo alenee inflaation myötä (jos on inflaatiota), velkoja voi saada myöhemmin takaisinmaksun kohdalla käytännössä enemmän kuin pelkästään oman pääoman vähennettynä korolla takaisin.
1 tykkäys
Eikö inflaation pitäisi ennemminkin heikentää tuotto-odotusta?
4 tykkäystä
Tervetuloa foorumille! Muiden käteispainot ovat ihan mielenkiintoisia, mutta niistä ei välttämättä saa oikeaa kuvaa sijoittajien riskitasoista; jollakin voi olla 100% sijoitusvarallisuudesta osakkeissa, mutta sen lisäksi esimerkiksi velaton asunto ym, jolloin sijoitusvarallisuus voikin olla vaikka alle puolet kokonaisvarallisuudesta. Joku toinen voi sanoa että 15% käteistä, mutta tilanne onkin että koko varallisuudesta 85% on muutamassa riskilapussa, ja hän saattaa hyvinkin tarvita käteistä seuraavan vuoden aikana johonkin isoin remonttiin tai muuhun, jolloin riskitaso onkin aika kova.
Osakesijoituksia kannattaakin miettiä ennen muuta omista lähtökohdistaan. Konkarit neuvovat, että osakkeisiin pitäisi sijoittaa vain sellaisia rahoja, jotka on varaa hävitä. Vähän miedommin tämän voisi sanoa niin, että vain sellaisia rahoja osakkeisiin, joita ei seuraavien parin tai muutaman vuoden aikana tarvitse juokseviin menoihin. Hyvä kysymys itselle on: ”Jos pörssi laskisi tästä 50% ja jäisin samalla työttömäksi, pystyisinkö säilyttämään mielenrauhani ja holdaamaan osakkeitani?” Tässä kannattaa muistaa, että jos tuollainen epätodennäköinen -50% joskus taas tulee, markkinoilla tulee olemaan hirveästi pelkoa, joka melkein väkisin tarttuu.
Vuosikymmeniä pörssissä menestyksekkäästi sijoittaneita yhdistää se, että he ovat aina melko korkealla osakepainolla, ja pysyvät täysin rautahermoisina silloinkin kun pörssissä on hyvin epämukavaa. He ovat sisäistäneet, että pörssin aito tuotto-odotus, eli firmojen kaikki nykyiset ja tulevat varat, ei juurikaan heilahtele. Lähes kaikki volatiliteetti pörssissä johtuu sijoittajapsykologiasta, siitä miten ailahtelevaisesti sijoittajat tuottovaatimuksensa asettavat. Mitä enemmän pelkoa, sitä korkeampi tuottovaatimus. Mitä enemmän euforiaa, sitä pienempi tuottovaatimus. Mielestäni nyt ollaan raskaasti euforian puolella, ja siksi absoluuttinen tuottovaatimus on alhaalla. Monet muut taas ajattelevat, että suhteellinen tuottovaatimus (siis suhteessa korkoihin) on edelleen ok, joten ei suurta ongelmaa.
26 tykkäystä
Itse en käteistä kerää koska en usko voivani ajoittaa markkinaa joten laitan kaiken ylimääräisen sijoituksiin sitä mukaa kun sitä ylimääräistä tulee. Jos tulee pakonomainen tarve saada salkkuun jotain mitä siellä ei ole, niin sitten ei auta kuin tehdä peliliike ja myydä jotain millä uskoo olevan pienempi tuottopotentiaali. Kuten usein on sanottu niin historiallisesti enemmän rahaa on tehty olemalla aina mukana kuin odottamalla romahdusta.
11 tykkäystä
Itse ajattelin että käteispositio tuo mielenrauhaa, mutta minulla tuppasi “raha polttamaan tilillä” ja se sai aikaan jopa turhaa veivaamista. Pyrin kuitenkin pitämään noin 5% käteisvaraa, jotta voin tankata strategiani mukaisia yrityksiä, jos erityinen ostopaikka avautuu. En kuitenkaan usko että osaisin tai uskaltaisin ajoittaa 40% käteispositiota oikein jonkun laajemman dipin seurauksena useaan eri yritykseen, niin pidän mieluummin rahat työssään (En ole alkuperäisen kysymyksen mukaan iso peluri, salkku noin 22k)
9 tykkäystä
Itsellä noin 30k velkaa ja 30k osakkeissa.
Säästötilillä pidän 5k€ yllättäviä menoja varten, tuosta ylimenevän varallisuuden siirrään AOT:lle. Lainanhoitotilillä (yhteinen puolison kanssa) n. 3-6k€ puskuri lainan lyhennyksiin, kodinkoneiden päivityksiin, remontteihin ja lomamatkoihin.
Käyttötilillä on millon mitäkin hiluja. 
2 tykkäystä
Näinhän se on, korkea osakepaino yli pörssisyklien on hyvä strategia. Eräs mahdollinen riski nuorehkolle sijoittajalle on, että jos ei ole vielä kokenut sellaista vähänkään pidempiaikaista epämukavuutta, jota pörssi aika ajoin tarjoaa (viimeksi 2008-2009), ei välttämättä voi tietää, miten reagoi sitten kun se joskus tulee. Jos kestää ensimmäisen sellaisen hyvin, voi povata pitkää ja hyvää sijoittajanuraa.
Jukka Oksaharju oli kesällä 2008 muutaman vuoden osakkeisiin sijoittanut nuori, terävä ja hyvin pärjännyt kaveri. Hän ajeli finanssikriisiin kovalla velkavivulla. Hän kertoi eräässä haastattelussa, että henkinen terveys jonkin verran kärsi, lihoi useita kiloja ja meni melkein poikki. Tietenkin tilanne on paljon parempi jos on vain 100% painolla velattomalla salkulla, mutta senkin sulaminen on yllättävän epämukavaa. Näitä kannattaa miettiä etukäteen.
Suhtaudun osakesijoittamiseen positiivisesti ja olen aina markkinoilla mukana. Minulla vain on aito huoli, että markkinoilla on paljon suht tuoreita sijoittajia, jotka eivät ole välttämättä ihan käyneet läpi kaikkia mahdollisia tulevia skenaarioita ja omien hermojen pitävyyttä niissä. Pahin virhe minkä sijoittaja voi tehdä, on myydä paljon silloin kun markkinoilla on pelkoa. Oma riskiprofiili pitäisi mitoittaa niin, että näin ei tule missään nimessä käymään.
18 tykkäystä
Kiitos kattavasta vastauksesta! Sijoittamista takana 7 vuotta, ja hyvin nopeasti homma vei mukanaan ja kaikki ylimääräinen raha poltteli tilillä, eli sijoitustyyli on ollut hyvin vastaava kuten @Toomas_Rahula & @Wondadog .
Sijoituskohteet ovat olleet aina sellaisia, että olen pystynyt levollisin mielin pitämään tähtäimen yli 10 vuoden päässä, enkä ole pelännyt -50% tilannetta. Todellisen tulikokeen pääsinkin kokemaan, kun ensimmäisten 5 vuoden tuotot sulivat Maaliskuussa 2020 kokonaan, eli juurikin tuota -50 % luokkaa. Salkun tuotto-% näytti +/- 0 %, en tehnyt peliliikkeitä suuntaan tai toiseen. Nyt kuopasta ollaan noustu ja plussalla +150 %. Uudet ostot uskalsin aloittaa loppukesästä 2020.
Jälkiviisaana voi todeta, että strategia on toiminut tähän asti kohtuullisen hyvin. Opin tästä kuitenkin, että jos raha ei olisi poltellut aina näpeissä, olisin voinut olla ostolaidalla käteiskassan turvin, kun veri virtasi kaduilla.
Nyt kun pikkuhiljaa heräilen raskaasta euforian tunteesta jälleen noin puolentoista vuoden jälkeen, aloin hienosäätämään strategiaani uudelleen. Tämän vuoksi aloin tiedustelemaan muiden fiiliksiä ja ehdottomasti noiden pointtien valossa mitä @Kale1 mainitsit tuleen niihin suhtautua kriittisesti. Paljon tärkeitä yksityiskohtia muiden tilanteesta jää piiloon eikä niistä saa kuin pientä osviittaa ohjaamaan oman suunnitelman kasausta.
Päädyin nyt asettamaan höylääviä Stop-Losseja ja pidän nykyisen käteispainon 10 prosentissa. Kuitenkin näiden laukaisuun tulisi tapahtua suurinpiirtein 30 % negatiivisia kurssireaktioita verrattuna nykyiseen tasoon, eli annetaan euforian jatkumiselle vielä mahdollisuus.
4 tykkäystä
Juurikin tämä. Nuorena helposti ajatteli, että kaikki vaan osakkeisiin ja jos laskevat, niin se on tilapäistä. Tilapäinen saattaa kuitenkin tarkoittaa vuosia ja elämäntilanteet muuttuvat. Tiedän tapauksia, jossa osakkeita on sitten myyty tappiolla, kun uusi elämäntilanne onkin tarvinnut asuntoa, autoa, vanhempainvapaata jne.
Eli omaa riskipositiotaan miettiessä kannattaa käydä läpi skenaarioita tulevaisuudesta. Mitä jos osakemarkkina dippaa finanssikriisin tapaan vuoksiksi ja samalla tuleekin perheen perustaminen ajankohtaiseksi? Riittääkö tulojen kassavirta rahoittamaan elämän, vai tuleeko tarvetta varallisuuden likvidoinnille? Kannattaa muistaa, että koronadippi oli hyvin poikkeuksellinen nopeudessaan.
Toki rahojaan voi hallita monella eri tasolla, esim:
- Käyttötili → Kuukauden sisään tarvittavat varat
- Säästötili → Vararahasto 1-6kk yllätyksiin
- Matalamman riskin sijoitukset → Vararahasto 1-5 v horisontin ylläreihin. Suojattu esim tiukoilla stoppareilla ja/tai “turvallisemmilla osakkeilla”
- Korkeamman riskin / pitkän salkun sijoitukset → “Eläkerahat”, sijoitukset joiden arvonheilunta voi olla rajua.
Edit: Näin vuosien kokemuksella voin myös todeta, että nuoruuden vahvat näkemykset tuppaavat muuttumaan iän funktiona. Se “taloudellinen riippumattomuus 40v” -päämäärä voi yht’äkkiä muuttua esimerkiksi tavoitteeseen “laatuaikaa kotona lapsen kanssa 30-vuotiaana”. Sijoittamisen ainakin itselläni tulee olla riittävän joustavaa mahdollistamaan eri skenaarioita, ei rajoittamaan omaa elämää.
12 tykkäystä
Minä yksi näistä tuoreista sijoittajista ja aloittanut vasta, valitettavasti, keväällä 2021. Eli kaikki on ostettu lähes ATH lukemista.
Mielestäni sanonta “kannattaa olla aina isolla osakepainolla”, on siinä mielessä vähän huono, että se ei ota kantaa sijoitushorisonttiin tai aloitukseen. Toki sijoitushorisontti pitäisi aina olla pitkä, omalla kohdalla en vaan saa mitenkään fiilistä, että minun kannattaisi painaa all in nouseviin kursseihin jossa kaikki on ATH ja vielä sen yli. Ainakin tällä hetkellä käteispossani on 60-65% enkä sitä siitä aio heti pienentää. Tuottoja tehdään kurssien kohotessa, mutta myös saadessa ostaa halvalla, ei kalliilla.
15 tykkäystä
Kavereideni kanssa jotka ovat tänä vuonna heränneet sijoittamiseen ollaan tultu siihen johtopäätökseen, että hyvänä ponnahduslautana sijoitusuralle toimii ostot seuraavan isomman korjausliikkeen jälkeen. Toki mikään ei ole varmaa, joten maltillisilla määrillä on järkevää lähteä mukaan jo nykyisillä tasoilla ja vähintäänkin haalia kokemusta ellei jopa myös tuottojakin.
5 tykkäystä
@Funky_Fella Koska tiedät, että on ns seuraavan romahduksen jälkeen? “Romahduksia” on ollut erilaisia. Black Monday taisi lyödä -20% turpaan kerralla, mutta esim teknokupla vain pihisi pikku hiljaa tyhjäksi muutaman vuoden ajan. Lisäksi nämä rommit ovat sisältäneet myös aika merkittäviä nousuja. Koronadipissäkin huudeltiin kuolleen kissan pomppua. Moni aloitti ostot vasta kesällä, jolloin pahin kuoppa oli kerätty umpeen.
@palse tuo “all in” -viisaus perustuu osakkeiden pitkän aikavälin tuottoon. Keskimäärin vuosituotto on kuitenkin lähteestä riippuen ollut 6-8%. Emme voi mitenkään tietää paljonko kurssit vielä nousevat tai paljonko ne dipissä laskevat tai koska tuo dippi tulee.
Mitä jos kurssit kaksinkertaistuvat tästä hetkestä, jonka jälkeen tulee 30% dippi? Kurssit olisivat edelleen 40% korkeammalla kuin nyt. Käteispossan päällä istuvat näyttävät hölmöiltä. Toki ne voivat myös huomenna laskea 90%, joka saisi käteisen omistajan näyttämään nerolta (huom. yhden tapahtuman perustella kyseessä on kuitenkin enemmän sattuma kuin taito)
Tuo sääntö on siis matemaattisesti järkevä lopputulos, mutta sijoittaminen on myös hyvin vahvasti psykologiaa. Sijoittamiseen (=tuottoihin) tarvitaan kärsivällisyyttä ja aikaa, joten luovuttaminen sopii huonosti kumpaankin.
Korostetaan lopuksi, että itse olen myös aika samanlaisella taktiikalla liikkellä kuin te, tarkoituksena on vain herättää hieman ajatuksia, sillä ihmismieli on kaikkea muuta kuin looginen, jos 
osuu tuulettimeen. Myöskään tilanteet eivät ole selkeitä, mutta siitähän sijoittaja sen tuottonsa ansaitseekin, sietämällä epävarmuutta.
13 tykkäystä
Jaan kyllä kanssasi hyvin samanlaiset ajatukset. En pysty ennustamaan seuraavan romahduksen ajankohtaa enkä pohjia joista aloittaa ostot. Siksi tuntuukin hyvin epäluonnolliselta ja vastenmieliseltä myydä nyt hyvin tuottavia osakkeita. Tänäänkin paukkuu uudet ATH lukemat.
Näin ollen suosin ajallisen hajauttamisen aloittamista jo nyt uusille sijoittajille, mutta vieroksun lähtemistä All In tässä vaiheessa bull runia.
Mitä jos kurssit kaksinkertaistuvat tästä hetkestä, jonka jälkeen tulee 30% dippi? Kurssit olisivat edelleen 40% korkeammalla kuin nyt.
Tämä on juurikin se skenaario mihin nyt itse varaudun ja sen mukaisesti toimin aiemmassa viestissä mainitsemallani strategialla johon päädyin hiljattain.
1 tykkäys
Itselläkin on painottunut kevennykset suomalaisiin arvo-osakkeisiin, mutta Qt:sta ja Gamestopista olen pitänyt kynsin ja hampain kiinni. Hyvin erikoinen ilmiö mutta olen sen itselleni perustellut siten, että hullussa markkinassa toimitaan poikkeuksellisesti.
1 tykkäys
Juurikin pahin vihollinen on Juurikki ja Juurikin hällävälistinen pitkän ajan kiinnostuksen puute.
Pakko pitää osakereput siilipuolustuksessa eli alhaisteisten arvostusten firmoissa, kun ei yhtään tiedä, milloin on taas niin paljon mielenkiintoisempaa muuta elämää, että sijoittaminen unohtuu taas uudestaan 15 vuodeksi.
2 tykkäystä
Emme voi tietää varmaksi, mutta eiköhän kurssien kehityksestä ole vähintään spekulaatioita jotka perustuvat faktoihin. Kummalla on historian perusteella isompi todennäköisyys, laskulla vai nousulla jos takana on 1,5 vuoden 100% nousu? Onko hurjat pitkät nousut päätyneet yleisimmin laskuun vai lisänousuun? Keskimäärin historia on tuottanut 6-8% kasvun, vastaavalla logiikalla voidaan kai todeta, että kuplat ovat päätyneet kuplan puhkeamiseen ja suuren tuoton jälkeen on ollut lasku tai tasaisempi vaihe, mielummin kuin entistä hurjempi loputon kasvu. Mielestäni aika loogista on vaatimattomampi tuoton kausi 100% / 3 vuotta kasvun jälkeen koska historia haluaa keskimääräisen kasvun olevan 6-8%? (toki
Se, että kurssit tästä kaksinkertaistuvat, vaatii että sijoittajat ovat halukkaita sen maksamaan. Miten todennäköisenä pidetään sijoittajien halukkuutta (n)ostaa P/E kertoimet n. 30:sta —> 60 tasolle?
1 tykkäys
Kiitos kommenteista, tilanteesi vaikuttaa tasapainoiselta, ja on erittäin hyvä merkki ettet myynyt mitään koronakriisissä.
Ainoa mistä hieman haastaisin sinua on stop lossien käyttö. Ymmärrän kyllä, että joissakin tilanteissa niille on paikkansa. Nopeassa päiväkaupassa ne lienevät arkipäivää. Jos käyttää paljon velkavipua salkkua vastaan, stop lossit ovat tarpeen, jos ei niitä itse aseta, pankki asettaa. Tai jos sijoittaa hyvin spekulatiivisiin kohteisiin, jotka eivät perustu fundamentteihin. Jos jollain oli vuosi sitten dogecoinia, joka on nyt 60-kertaistunut, eikä FOMOn takia pysty myymään, stop loss lienee perusteltu, kun fundamentteja ei oikein ole ja meemihassuttelu saattaa mennä nopeasti pois muodista.
Entä jos omistaa asunnon jonka arvo on noin 200k, ja joku maanis-depressiivinen rikas kylähullu tulee joka aamu pihaan huutelemaan ostotarjouksensa, joka on välillä 180k, välillä 220k, välillä jotain ihan muuta. Eikö tässä tapauksessa ole iso riski asettaa sellainen stop loss, että jos äijä jokin aamu huutaa 140k, robotti lukitsee kaupan saman tien? Nähdäkseni stop loss pitkäjänteisen salkun Fortum-osakkeille on melko sama asia. Ne osakkeet ovat hyvin konkreettinen omistusosuus kaikista yhtiön voimalaitoksista ym. Niillä on todellinen arvo joka ei juuri riipu pörssin ailahtelevista mielenliikkeistä. Miksi automatisoida kauppa jos joku yrittää ostaa osuuden erityisen halvalla?
8 tykkäystä