No se meni ohi, kiitos oikaisusta 
, tosin kai sitä silti on hyvä harkita.
Nordnetin luottolimiitti on hyvin yksinkertainen.
Sen sijasta, että tilin saldo on ilman luototusta aina vähintään nolla, saa luottolimiitin kanssa saldo mennä miinukselle sen verran kuin luottolimiitti ja salkun vakuusarvo antavat myöten.
Kertynyt korko lasketaan joka päivä sen päivän saldon perusteella, ja kuukauden kertynyt korko vähennetään kerran kuussa tilin saldosta.
3 tykkäystä
Nettovelkaisuus prosentteina = (korolliset velat - rahavarat) / oma pääoma.
Tämä tunnusluku mittaa velkaosuutta jolla yhtiö rahoittaa toimintaansa suhteessa omaan pääomaan. Kokemukseni mukaan tämä voi vaihdella hyvin paljon yhdenkin vuoden sisällä. Esimerkiksi aina kun yhtiöstä lähtee rahaa ulos osingon muodossa se vähentää sekä rahavaroja että omaa pääomaa. Tällä on iso vaikutus nettovelkaantumisasteeseen. Sama pätee tappion tekemiseen ja kassavirtanegatiivisuuteen. Joillakin toimialoilla, kuten välttämättömyyshyödykkeissä on helpompi selvitä korkeillakin velka-asteilla. Jos nettovelka-aste on yli 100 % kannattaa tarkastaa tase huolella. Itse suosin kuitenkin enemmän omavaraisuusastetta taseen vahvuuden mittarina. Se vaihtelee vähemmän.
Velkaantuneisuus voimistaa velkojien neuvotteluasemaa rahoituksessa. Se tekee myös tilaisuuksiin tarttumisen markkinoilla vaikeammaksi. Yhtiö voi joutua myymään osiaan velkojen takaisinmaksamiseksi. Korkojen nousun vuoksi kyky kustannussopeutuksiin on oleellista tarkastaa. Korkealla velka-asteella yhtiön nykyisten liiketoimintojen on parasta olla timantin lujia. Velkaantuneisuus lisää myös osakekurssin volatiliteettia ja kasvattaa konkurssiriskiä. Nämä ovat niitä kysymyksiä joita pohtisin velan yhteydessä.
7 tykkäystä
-
Miksei Kempower ole päälistalla?
-
Miten päälistalle haetaan / päästään?
-
Mitä etuja on olla first north-listalla? Vastaan itse: Piensijoittajat saattavat tehdä makoisia löytöjä, kun rahastot ym. Eivät välttämättä näihin sekaannu. Vai kui?
-
Miten esim Kemppi hyötyisi päälistalle pääsystä? Vastaan itse: Näkyvyys paranee ylipäätään. Isot iskee kiinni ja ostaa isosti = kurssi nousee. Vai kui?
-
Mitä luulette / tiedätte, milloin tuo ykköskoriin nouseminen tapahtuu, vai tapahtuuko koskaan?
-
Muita olennaisia asioita tähän liittyen.
Tähän nyt voi vastata yleisestikin, ei pelkästään Kempin näkökulmasta, jos siltä tuntuu.
Kiitos, jos vaivauduit vastaamaan 
1 tykkäys
Tässä ihan hyvä kirjoitus noista eroista.
Pörssiyhtiö voi olla Suomessa listattuna joko First North -kauppapaikalle tai Nasdaq Helsingin päälistalle. Nämä ovat kaksi erillistä kauppapaikkaa, joilla on yhtiöille hiukan eri vaatimuksia.
First North -markkinapaikalla listattuina olevilta yhtiöiltä ei vaadita esimerkiksi kansainvälistä kirjanpitokäytäntöä (IFRS) vaan suomalainen kirjanpitokäytöntö (FAS) riittää
Jos yhtiön tilinpäätös ei ole valmiiksi IFRS-tilinpäätös, muutos FAS-tilinpäätöksestä IFRS-tilinpäätökseen on melko raskas. Se sitoo resursseja ja voi olla painava syy sille, miksi yhtiö ei vaihda First North -listalta päälistalle.
5 tykkäystä
Olen tutustumassa (vihdoin) yhtiöiden omatoimisen analysoinnin pariin ja ilahduin suuresti kun Inderesin sivulta saa ladattua Exceliin kaikkien seurattujen yhtiöiden tunnusluvut ja arvostuskertoimet.
Jos näitä laskelmia haluaisi tehdä itse, pitäisi Exceliin tuoda yhtiökohtaisesti tuloslaskelmia ja taseita.
Ja jos haluaisi tehdä kuvaajaa arvostustasojen historiallisesta kehityksestä, tämä infohan pitää viedä Exceliin vuosittain.
Pari kysymystä aiheeseen liittyen
-
Onko sellaista maksutonta sivua, josta tämän taloudellisen informaation saisi esim. Helsingin pörssistä yhtiökohtaisesti vietyä Exceliin?
-
Olen nähnyt kuvakaappauksia mm. viivakuvaajista jotka kuvaavat tiettyjen tunnuslukujen historiallista kehitystä. Ovatko tällaista graafimuotoista dataa tarjoavat palvelut lähtökohtaisesti maksullisia, jos haluaisi tällaisia ihmetellä esim. Helsingin pörssin yhtiöihin liittyen?
4 tykkäystä
Isompien firmojen (ei-OMXH) aikasarjoja saa ainakin ilmaiseksi alphavantagesta; oman salkun osakkeista löysin sieltä ainakon Sammon, Nordean ja UPMn Frankfurtin alta (ja kaikki muut isommat pörssit tietenkin). Datan taso tosin vaihtelee, jenkkifirmoista ainakin hyvää dataa (en ole katsonut noita rinnakkaislistauksia).
Yahoolta näyttää saavan kanssa jotain dataa, käytän tosin vain Pythonin yfinance-kirjastoa ja siitä lähinnä ajantasalla olevia kursseja.
Tämän olisi varmaan voinut kysäistä kyllä toisessakin ketjussa, mutta siirtäkää jos tarpeellista.
Otetaan nyt esimerkiksi tilanne, jossa yritystä uhkaa delistaus, ja siirto OTC-markkinoille. Omistat yritystä delistauksen jälkeen, ja yritys ostetaan pois.
Kuinka helposti tämmöinen tilanne sitten järjestyy esimerkiksi Nordnetillä? Onko tapahtunut ennen teille?
Nimittäin salkussa olisi tämmöinen mahdollisesti tapahtumassa, niin mietin vain, että kuinka helppsti rahat sitten sinne siirtyisivät joskus.
2 tykkäystä
Ihan vain ihmettelen että onko kenelläkään arvon foorumilaisella syvempää tietämystä mihin verottaja perustaa CFD:en tappioiden vähennyskelvottomuuden?
Eikös nuo pitäisi rinnastaa esim optioihin tms ? Sinänsä varsin mielenkiintoinen sijoitus vaihtoehtohan nuo olisivat jos verotus olisi tasapuolista muihin verrattuna. Vai onko vain niin että suomalaiset välittäjät eivät noita tarjoa niin parempi kilpailun rajoittamiseksi pitää niiden verokohtelu erilaisena?
4 tykkäystä
CFD eli hinnanerosopimus
Johdannaisten verotus - vero.fi
Tuloverolaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä hinnanerosopimuksista, mutta niiden verotuskäytäntö on vakiintunut. Tällaisesta sopimuksesta kertyvä tulo on TVL 32 §:n mukaista pääomatuloa. Sopimuksesta koituva meno ei ole TVL 54 §:ssä tarkoitettu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno eikä myöskään tuloverolain 50 §:ssä tarkoitettuna luovutustappiona tai muuna luovutustappioon rinnastettavana tappiona vähennyskelpoinen (KHO 2010:74).
3 tykkäystä
Ei suomeksi sanottuna lottolappu. Samat pykälät pätee. Lotossa sentään voitoista on jo järjestäjän toimesta päältä maksettu vero, joten lotto on verotuksellisesti kannattavampaa?
Nykyiselläänhän taitaa ola jo jopa cryptojen tappiot verotuksessa vähennettävää? mihin nämä CFD:t siis rinnastetaan tulkinnassa, arpajaisiin? Sinänsä erikoinen tulkinta KHO:lta mielestäni.
Nuo kuitenkin voisivat olla hyvinkin käteviä sijoitustuotteita.
Tulikos tuosta mahdollisesi ongelmia verottajan kanssa jos ostaa aamulla osakkeita ja myy vielä samana päivänä illalla ja miten tuo pitää selvittää?
Saat kyllä treidata osakkeiden kanssa niin nopeasti kuin haluat eikä sitä tarvitse mitenkään erikseen selittää.
Ongelma, johon varmaan viittaat, liittyy siihen jos verojen välttämiseksi myy (tappiollisia) osakkeita ja ostaa samat heti takaisin. Mikäli verottaja on sitä mieltä, että koko operaation ainoa syy oli verojen välttäminen, etkä altistu markkinariskille (eli osta eri päivänä), niin sitten voi joutua selittelemään ja ongelmiin.
3 tykkäystä
En nyt nopealla kaivamisella löytänyt vastausta niin kyselen tyhmiä.
Jos nyt ostaa Tietoa tai Sampoa ja noista irrotetaan osia omiksi pörssiyhtiöksi.
- Osaako Nordnet laskea niille hankintahinnat? Jos irronneet osat myy pois?
- Onko kova homma laskea ja ilmoittaa ne verottajalle itse?
- Onko muita vaikutuksia, veroja saaduista osakkeista, laskeeko alkuperäisen osakkeen hankintahinta suhteessa saatuihin uuden yhtiön osakkeisiin?
1 tykkäys
-
Osaa vasta, kun verottaja vahvistaa, miten vanhan yhtiön hankintahinta jakautuu näille kahdelle uudelle yhtiölle. Tämä tapahtuu usein kuukausia myöhemmin. Nordnet saattaa korjata tiedot takautuvasti myös jo tehdyille myynneille.
-
Kunhan verottaja vain ensin vahvistaa hankintahinnan jakosuhteen, on tämä ainakin minusta helppo laskea itse. Mutta kuten sanottu, ei ole Nordnetin kanssa yleensä ollut tarpeellista.
Ota kuitenkin vanhan osakkeen hankintahinnat ja päivät talteen ennen jakautumista, hankintaerittäin. Nämähän muuttuvat sitten kun Nordnet vaihtaa siihen tilalle uuden osakkeen hankintahinnan, ja jos olet jo myynyt jakautuneen yrityksen osakkeet, voi vanhojen osakkeiden hankintahinnat olla vaikea löytää jälkikäteen.
- Vanhan osakkeen hankintahinta jakautuu uusille osakkeille. Verottaja vahvistaa jakosuhteen. Jakautumisesta ei tule osakkeenomistajalle veroseurauksia tms kuluja NÄISSÄ mainitsemissasi jakautumisissa. Aikoinaan kun Neste jakautui Fortumista, tuli osakkeenomistajille aika runsaat veroseuraukset, mikä toki oli valtio-omistajan edun mukaista.
3 tykkäystä
Miksi aamuhuutokauppa kestää tietyissä tilanteissa useita minuutteja yli kello kymmenen? Esim. Revenio tänään tulosvaroituksen jälkeen. Joo, iso muutos tulossa kurssiin, mutta hyvinhän tossa on aikaa ennen kymmentä toimeksiannot naputella.
Joku algoritmiko sitten päättää, että nyt toimeksiannot tasaantuneet kohdilleen ja kaupankäynti voidaan avata?
Tuossa on tietty prosessi jossa sisään tulevia tarjouksia jos valuu koko ajan lisää, huutaria venytetään. Idenaa ettei voi vain laittaa merkittävästi poikkeavaa huutoa sisään 0.1s ennen kaupankäynnin aloitusta ja kenties isosti heilauttaa lähtöhintaa vaan moinen temppu automaattisesti pidentää huutokauppaa sen verran että muut (ainakin robot) voivat reagoida.
Huutokauppa päättyy sattumanvaraisesti viimeisen viiden sekunnin aikana klo 10:00:00–10:00:05. Erityistilanteissa huutokaupan suojamekanismi pidentää yksittäisen tarjouskirjan huutokauppa-aikaa, jos se havaitsee virheellisiä tai tavallisuudesta poikkeavia toimeksiantoja, jotka heilauttaisivat prosentuaalisesti huutokaupan päätöshintaa pörssin ennalta asettamien kaupankäyntiturvarajojen yli.
Kaupankäynti alkaa joko klo 10 tai kun huutokauppa on rauhoittunut. Ja kaipa siellä on myös joku takalaita kuinka kauan se voi jatkua. Käytännössä huutarit venyvät jos hinta on heilahtamassa paljon vs. edellinen noteeraus.
10 tykkäystä
Pankkialaa koskeva sijoituskysymys.
Mistä syistä pankit hyötyy jatkossakin näistä korkeammista koroista? Pankithan voi lainaa rahaa ekp:lt ohjauskorol 4,25%. Tällä hetkellä uloslainattuna raha tuottaa 12kk euribor tapaukses 4,07 + marginaali. Tästä ei montaa prosentin kymmenystä jää oankille. Mikäli siis euriborit laskisat talouden jäähtyes tai kriisien koittaessa, eikö voisi tulla hetkeksi eteen tilanne että tavallisella asuntolainalla pankki tekisi persnettoa?
Ymmärrän tietysti, että jos “käyttötilien tai säästötilien rahaa lainataan eteenpäin” pankille tästä jäänee edelleen hyvä siivu katetta.
Toinen kysymys tästä johdettuna. Kuinkahan iso osa pankkien antolainauksesta on peräisin ekp:lt tai muilt pankeilt vs talletuksist?
1 tykkäys
Kysymys osakesäästötilistä (ehkä tyhmä sellainen mutta kysyn kuitenkin):
Tähän asti käytössäni on ollut kolme arvo-osuustiliä. Tarkoitus olisi olisi aloittaa pitkän pidon ohella hieman säännöllisempi veivaaminen. Oletukseni on, että viimeistään tässä kohtaa olisi syytä avata osakesäästötili? Ainakin kotimaisilla lapuilla taitaa olla aika no-brainer?