Haha paras kommentti vähään aikaan
6 tykkäystä
5 firmaa nyt poimittu ja vaimo toivoi että otan 1-2 kestävän kehityksen yhtiötä mukaan. Koitin hakea forumilta hakusanoilla “vihreä” tai “kestävä” jne mutten oikein löytänyt osumia. Onko tuosta teemasta jotain yleisketjua vai pitääkö vaan paneutua firma kerrallaan…?
1 tykkäys
Otat nyt suosiolla repun täyteen vetylappuja ja sanot vaimolle että olet 100%:sti vihreässä ja kestävässä alassa mukana.
Vakavasti, kaikki mainostaa nykyään olevansa vihreitä ja kestävän kehityksen firmoja, näistä on vähän vaikea sanoa että kuka ei ole. Esim. Fortum, ylivoimaisesti suurin osa tuotannosta CO2 vapaata mutta sitten siellä on Uniperin fossiiliset mukana joista halutaan eroon, tekeekö tämä Fortumista vihreän? En tiedä. Tai SSAB, yksi pahimmista saastuttajista Pohjoismaissa mutta tekemässä edelläkävinä valtavaa hyppyä puhtaaseen teräksentuotantoon, tekeekö tämä SSAB:stä vihreän? En tiedä.
Eli kysymykseesi on vaikea vastata. Tai helppo, riippuu miltä kulmalta firmoja katsoo.
7 tykkäystä
Esimerkiksi vaikka Lassila & Tikanoja, Vow, Tomra, Scatec, Huhtamäki, Vestas Wind Systems jne. ”Kestävä” ja ”vihreä” ovat toki hieman vaikeasti määriteltäviä, mutta edellä mainitut ovat mielestäni ”vihreitä”. Sitten voit katsoa myös että mitä iSharesin teema-ETF:t ja Seligsonin kestävän kehityksen rahastot pitävät sisällään.
1 tykkäys
Kestävä kehitys on englanniksi sustainability. Listoja on useampia. Ainakin Forbes on tunnettu ja luotettu, lista löytyy täältä
Forbesin listalla Suomesta
- Neste on sijalla 3
- Outotec on sijalla 18 (Metso Outotec)
- UPM sijalla 24
- Kone sijalla 32
Ja on siellä kiinnostavia muista maistakin, Tanskasta Ørsted tuulienergiafirma ja Novozymes biotech-firma, akkumateriaali ja kierrätys eli Umicore, Schneider Electronic, Kering eli Gucci ja liuta muita luxusmerkkejä, GSK lääkefirma, Siemens, jne.
Ei tarvitse mennä kauas kalaan.
Take a look 
6 tykkäystä
Minusta Fortum voidaan hyvin laskea tähän. Uniperin kanssa tai/ja ilman. On erittäin suuri vihreä teko muuttaa yritys, joka on aiemmin nojannut vahvasti fossiilisiin, vihreäksi. Ei tapahdu nopeasti, mutta hihat on kääritty ja Uniper on jo alkanut siirtyä vetyynkin. Niin se maailma muuttuu, tekemällä, eikä sanomalla hyi-hyi ja jättämällä asiaa sikseen.
3 tykkäystä
Samaa mieltä. Ja myös Nesteen kohdalla vaikka sen liikevaihdosta taitaa vieläkin tulla suurin osa fossiilisten jalostuksesta ja myynnistä mutta suunta on selvä.
Tuulivoimafirmat Vestas yms. on ehkä “puhtaimpia” puhtaista.
1 tykkäys
Kiitos, tajusin nuo rahastot vasta viestini jälkeen. Hyviä kommentteja, perehdyn näihin.
Tai sitten juurikin Nikolaa ym koko rahalla 
Ensimmäinen viesti palstalle ja heti aasin leima otsaan. Mitä kaikkea en ota huomioon tai tiedä kun ihmettelen miksi YIT:n eps on 0.22 vaikka tulos oli miinuksella €8m? Kiitoksia vastauksista! 
YIT:n EPS oli positiivinen kun otettiin huomioon lopetetuttujen toimintojen tulos (/niistä saatu myyntivoitto huomioon). Jatkuvat liiketoiminnot tekivät kyllä tappiota.
Sieltä osarista löytyy lisätietoa kohdasta “Lopetetut toiminnot”. En seuraa mitenkään mahdottoman tarkasti YIT:tä, mutta olivat siis ilmeisesti myyneet päällystys- ja kiviainesliiketoiminnan Suomessa tänä keväänä.
3 tykkäystä
Hmm, mites nuo jenkkiosakkeiden osingot verotetaan? Sain NYMTin kvartaaliosingon (hurjat 3,5 USD ) Nordnetiin tänään ja siinä näkyy ensin osinko sellaisenaan (0,05 USD * osakkeet = osinko, euroiksi muutettuna) eli ei näy jenkit verottaneen mitään. Sitten sen yläpuolella näkyy 15 % ennakonpidätys, joka on suoraan tuosta osingon yhteissummasta. Mutta siinä kaikki.
Päteekö näihinkin sama kuin esim. suomalaisiin osinkoihin, että alle 10 € osinkoja ei veroteta lainkaan? Lähinnä vain, ettei minun tarvitse tehdä itse verokorttiin tuota? Eli jos seuraava osinko on yli 10 €, niin siitä menisi normaali 25,5 % - 15 % = 10,5 % toinen ennakonpidätys Suomeen, joka näkyisi Nordnetissä myös?
Mistä monen pörssiyhtiön kaupankäyntitunnuksessa oleva “1V” on peräisin?
Ja samalla, onko noihin kaupankäyntitunnuksien muodostamiseen (esim. Suomessa) jotain sääntöjä? Esim. juurikin tuo 1V.
EDIT: Googlesta lopulta löytyikin sopivilla hakusanoilla. Eli mentiinkin suoraan ketjun otsikon mukaan, tosin hoidin itse molemmat osiot 
“Osakkeen nimen perästä löytyvä 1 merkitsi tuolloin, että yhtiöllä oli käytössään yksi osakesarja. V puolestaan kertoi sijoittajalle, että kyse oli vapaasti vaihdettavista osakkeista.”
“1 viittaa tunnuksessa osakesarjojen lukumäärään. S kertoo siitä, ettei kaupankäynti osakkeella ole aina ollut vapaata. Kukkonen muistuttaa, että aikoinaan esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien mahdollisuuksia ostaa suomalaisia osakkeita rajoitettiin Suomessa.”
6 tykkäystä
Luin jo vastauksen/artikkelin osinkojen saamiseen liittyen (pitää olla osakasluettelossa täsmäytyspäivänä jne) ja kuten nyt Tokmannin tapauksessa, elokuun lopussa maksettavaa lisäosinkoa saisi jos löytyy listalta 31.7 täsmäytyspäivänä.
Kun lähdin poimintaan mukaan vasta viikko sitten, onko jotain nopeaa tapaa saada tieto yrityksistä jotka maksavat osingon tänä vuonna 2 tai 4 kertaa? Ymmärrän kyllä että ei voi tuijottaa pelkkää osinkoa mutta kunhan kysyn.
Täsmäytyspäivänä pitää löytyä listoilta, joten irtoamispäivänä pitää omistaa jo osaketta (edellinen päivä).
Yhtiöiden omilta sivuita yleensä löytyy tarkin ja luotettavin tieto, mutta esim taloussanomilta löytyy osinkokalenteri, josta löytyy kaikkien yhtiöiden tiedot, mutta en tiedä kuinka usein päivitetään jne…
Kiitos, perehdynpä tähän.
Tuolla ostin ja myin -ketjun puolella joku tunnusti myyneensä Sampoa keventääkseen finassisektorin painoa. Mietin tuota ylipaino, alipaino tai neutraali asetelmaa ylipäätään, ja sen mielekkyyttä. Miten siihen tulisi suhtautua?
Ohessa on yksi näkemys tältä keväältä (toukokuulta) ja peilaan ajatuksiani nopeasti lähinnä siihen.
Ensinnäkin Aki Pyysing muistaakseni luennoi sijoitusmessuilla jotenkin teemalla “Hajauta tuottosi pois”. Siispä olen pyrkinyt tässä tapauksessa pitämään positiot muutamassa ja yrittäen poimia nyt ensisijaisesti noita toimialoja, joiden näkymä olisi ainakin lyhyellä, ja miksei myös pitkällä, aikavälillä tarkasteltuna positiivinen ja kasvava. Pääosa ostoista on tehty ennen tätä toimialanäkemystä, mutta positioita on toki lisäilty vielä ostopaikkojen ilmestyttyä.
Kuten huomaatte tuosta kaaviosta, ensi vuoden ennusteissa kaksi alaa erottuu selvästi: metallinjalostus ja sijoitus. Noiden toimialojen liikevoittojen kasvuennusteet ovat omilla luvuillaan. Myös teknologia, energiaterveydenhuolto, päivittäistavarakauppa ja terveydenhuolto ovat aloja, joiden tämänkin vuoden liikevoiton kasvuennuste erottuu muista aloista, koska se on positiivinen.
Jos nyt tarkastellaan näitä aloja, niin eivätkö juuri nämä toimialat ole sellaisia, joista poimittuja yhtiöitä voisi ja kuuluisi olla ylipainosta? Jos siis vedetään sen verran mutkia suoraksi, ettei täysin jumituta hankintahintaan. Itse ainakin näkisin nuo edellä mainitut sektorit positiivisessa valossa. Jos siis lähtökohdaksi otetaan, että pyrkimyksenä on ylituoton saaminen.
Miten te arvon kollegat näette tämän hetkisen tilanteen suhteutettuna edellä kerrottuun?
Omalla osakesäästötilillä olen siis päätynyt tällaiseen lopputulemaan.
Millaisia ajatuksia tämä herättää?
5 tykkäystä
Olen opiskellut noiden viputuotteiden käyttöä tässä ja haluan varmistaa, että eihän minulla ole mahdollisuuksia hävitä yli sijoitettua pääomaa bull-bear sertifikaateilla? Olis tyly polttaa näppinsä kun luuli ymmärtävänsä asian.
Juuri näin. Bull- ja bear sertifikaateilla maksimitappio on 100%
2 tykkäystä
Noista sertifikaateista ja niiden arvonmäärityksestä kysymystä;
Ostin Nordnetista bear x3 sertifikaattia ja kyseinen yritys putosi jenkkimarkkinalla pörssin aukiollessa 2,5%, jolloin olen ymmärtänyt, että sertifikaatin arvonmuutos on tällöin 2,5% * 3 = 7,5%?
Toisin kuitenkin kävi, arvo putosi muutaman sentin sertifikaatissa ja tätä en ymmärrä. Ymmärrän, että sertifikaateissa on kulut, mutta ne eivät ainakaan minun matikallani käy järkeen vaikka kuinka pyörittelen asiaa mielessäni.
Huomaako joku ajattelussani jonkin selvän virheen?
Ongelmana on Suomessa se, että eri sektoreilla on aika vähän vaihtoehtoja. Silloin käy niin, että sektorin menestys on yksittäisistä firmoista kiinni (vähän yksinkertaistettuna). Esimerkkinä Suomen lääkefirmat. Kannattaa toki katsoa, millä alalla sijoitukset ovat, jottei sitten vahingossa poimi esim. pelkkää pankkisektoria. Itse katson ensi sijassa yrityksen toimintaa, suunnitelmia ja taloudellisia aikaansaannoksia ja sitten toissijaisesti millä allalla ovat. Toki, jos haluat erityisesti sijoittaa jollekin sektorille, esim. lääkefirmojen osalta joudut auttamatta ostoksille ulkomaan pörsseihin.
Ja 
valitsemillesi firmoille
1 tykkäys