Ja siirretty 
@Seinakadun_Keisari
1 tykkäys
Luottolimiittisi määrää, kuinka paljon tilisi saldo voi käydä miinuksella.
Kuluvan kuukauden korot ovat erikseen, niitä lasketaan päivittäin mutta lisätään saldoon kuun vaihtuessa.
Eli kun osingot, myynnit, talletukset jne jne ilmestyvät tilille, niin sitten seuraavana päivänä menee vähemmän korkoa.
Jos saldo palaa takaisin nollan yläpuolelle, niin korkoa ei enää mene seuraavana päivänä.
1 tykkäys
Onko Nordnetin Superluotossa joku enimmäismäärä myönnetyssä limiitissä, esimerkiksi suhteessa salkun kokoon? Itselläni meni juuri 300 000 euron Superluottohakemus heittämällä läpi. Jotenkin kuumottaa ajatuskin sijoittaa 300 000 euroa lainarahalla. 185 000 euroon saakka saisi lainaa 0,99% korolla.
Mutta kun salkun lainoitusarvo on tällä hetkellä hetkellä reilut 900 000 euroa niin voinko anoa seuraavaksi miljoonan limiittiä? Voisi sitten sanoa että limiittiä löytyy 7-numeroinen summa 
8 tykkäystä
3x salkun arvo tuo on normaalisti ollut.
Hehän kysyvät palkkatietoja liitteeksi eikä palkallakaan ole mitään ylärajaa.
1 tykkäys
Olen hakemassa (yhden miehen säästöpossu)yritykselle luottoa. Nordnetille olen toimittanut vuoden 2020 tilinpäätöksen - sen mukaan liikevoittoa ~1,4 miljoonaa ja oma pääoma ~1.2 miljoonaa. Nordnetissä ~1.2 miljoonaa sijoituksia joiden lainoitusarvo reilut 900 000 euroa.
Kysymykseni oli että onko olemassa joku kaava jolla Nordnet laskee maksimin myönnettävän limiitin näistä (tai muista) taloustiedoista? @RahatonMies mainitsi kaavan “3x salkun arvo”, näin ollen voisin hakea 3,5 miljoonan limiittiä. En aio tosiaankaan ottaa miljoonia lainarahaa mutta voi olla että joissain tapauksissa nykyinen 300 000 euron limiitti tuntuu pieneltä. Superluoton hopeatasolla pysyisin vielä 540 000 euron vivulla. Nordnetin luotonhakulomakkeessakin isoin mahdollinen haettava määrä on 500 000 euroa 
Edit. Löysin Nordnetin sivulta seuraavan tiedon: “Myönnettävän luoton maksimisumma on normaalisti kolme kertaa salkun velaton arvo”. Elikkäs laitan uuden hakemuksen vetämään limiitin kymmenkertaistamiseksi tasalukuun 3 miljoonaa.
8 tykkäystä
Muistaakseni et voi laskea noita lainoitustasoja noin suoraan. Jos sulla on 1,5me omia sijoituksia ja päälle 500ke vivulla, ne uudetkin osakkeet tuovat lisälainoitusarvoa. Lopputulos sitten riippuu hajautuksesta ja yksittäisten osakkeiden lainoitusarvoista. Noilla summilla luulisi olevan neuvotteluvoimaa pyytää koko vivulle kiinteää korkoa, olikohan Nordnet ketjussa missä useampi kertoi sellaisen omaavan.
Esim tuossa joku saanut reilu vuosi sitten suoran tarjouksen 2% korolle.
3 tykkäystä
Näin se juuri on - kaikki salkun lainoitusarvolliset sijoitukset kasvattavat salkun lainoitusarvoa, ei niitä mitenkään eritellä sen perusteella millä yksittäiset ostot on rahoitettu.
Esimerkki: Omistat vain 90% lainoitusarvon yhtiöitä (oletetaan tarpeeksi hajautusta, että saa tuon 90% kaikille sijoituksille). Tällöin salkun vakuusarvo on 90% koko sijoitetusta pääomasta, joka voi olla siis huomattavasti enemmän kuin salkun oma pääoma. Tällöin hopeatason raja on 90%x60%=54% sijoitetusta pääomasta. Pysyttäessä hopeatasolla, voisi 90% lainoitusarvolla salkun koko olla 1/(1-0.9*0.6)=2.17-kertainen omaan pääomaan verrattuna. Eli yhden miljoonan € omalla pääomalla ja 90% lainoitusarvon sijoituksilla voisi hopeatason korolla olla korkeintaan 1.7 miljoonaa € lainasaldoa salkussa ja salkun sijoitettu pääoma 2.7 miljoonaa €.
Käytännössä toki yleensä vähemmän koska mm:
- Yleensä kaikilla sijoituksilla ei ole 90% lainoitusarvoa
- Kiva olla turvamarginaalia hopeatason rajaan, koska euronkin ylitys lähes tuplaisi korkokulut koko lainasaldolle
- Riskitaso on toki näin isolla vivulla omaa luokkaansa
4 tykkäystä
Kuka on oikeassa:
Wikipedia: The U.S. Securities and Exchange Commission (SEC) uses the term “Penny stock” to refer to a security, a financial instrument which represents a given financial value, issued by small public companies that trade at less than $5 per share.
Fin Wikipedia: Senttiosake tarkoittaa pörssiosaketta, jonka kurssi on alle yhden euron tai dollarin.‘’
Talouselämä: Helsingin pörssistä löytyy tällä hetkellä 20 sellaista yhtiötä, joiden osakkeilla käydään kauppaa alle yhden euron kappalehintaan. Tällaisia osakkeita kutsutaan yleisesti senttiosakkeiksi.
Investopedia: A penny stock typically refers to the stock of a small company that trades for less than $5 per share.
Kannatan amerikkalaista tulkintaa, joskus vitonenkin on liikaa…
Hyzonia tekee niin mieli näillä hinnoilla että mahaan sattuu, mutta Danskella ei onnistu. Kauankohan tilanne kestää ja mistä porukka tätä ostelee?
2 tykkäystä
Nii, kyllähän tossa aika moni ostolaidalla eilen kävi ja itsekin osallisena valitettavasti jo ennen sitä viimeisintä droppia. Keskusteluissa todettiin että jos tänään ei korjaa edes vähän takasin, niin voi lopettaa koko touhun😁
Tarkoitan tällä sitä että eihän näistä ota pirukaan selvää. Välillä vetää indeksit, välillä funda ja välillä lasketellaan muuten vaan…
Nordnetin kautta itse sain ostettua…valitettavasti.
3 tykkäystä
Vaikea kuvitella, että Raisio tai Capman ovat senttiosakkeita.
Oikeastaan mikä tahansa yhtiö voisi olla tai olla olematta senttiosake splittejä ja käänteisiä splittejä hyödyntämällä. Kannattaa siksi miettiä aina markkina-arvoa, eli osakkeiden lukumäärä kerrottuna yhden osakkeen viimeisimmällä kauppahinnalla. Senttiosakkeita ei suositella siksi että tilanteeseen päädytään yleensä jatkuvien tappioiden ja osakeantien seurauksena. Firmat haluaa listata osakkeensa siten, että kappalehinnaksi tulee jotain muuta kuin senttejä.
2 tykkäystä
Eikös Jenkeissä myös ole päälistoille rajoituksia osakekurssin koolla, eikä pelkällä markkina-arvolla… tämä lienee suurin syy tuohon “penny stock” puoleen
Näinhän se on, mutta tarkoitin lähinnä tuota nimityksen rajaa. Mielestäni 5 euroa on liian suuri raja.
US senttiosakkeiden kurssikäyriä tarkastellessa huomaa niiden olleen muutamia vuosia sitten paljon korkeammalla, mutta laskeneet nykyhetkeen senteiksi. Tämä historian kulku oikeastaan määrittelee senttiosakkeen. Käytännössä mikään yhtiö ei splittaa osakkeensa arvoa alle 1 euron/dollarin.
Mikä on teidän päivärutiininne sijoittamisessa ja monta minuuttia / tuntia siihen menee? Esim:
- Aamulla avaatte mitkä uutissaitit? Mistä parhaat kootut uutiset?
- Luette yhtiökohtaiset analyysit ja uutiset mistä?
- Katsotte miten pörssi aukeaa ja miten kurssit kehittyvät (turhaa kohinaa?)
- Luette mitkä sijoitusfoorumit ja erityisesti mitkä threadit?
- Tarkistatte sijoitussuunnitelmanne
- Katsotte mitä muut (fiksut) sijoittajavat tekevät, ja mistä seuraat heitä?
En löytänyt ketjua, ja tälle voisi tehdä ketjun.
10 tykkäystä
Miksi esimerkiksi Nordeasta näyttää tulevan joka päivä uusia tavoitehintojen nostoja/laskuja eri pankeilta/analyysitaloilta?
Minä luen aamuisin Yahoo Financesta omaan salkkuun liittyvät uutiset sekä Inderesin aamukatsauksen kokonaisuudessaan, vaikka en olekkaan suuresta osasta yrityksiä kiinnostunut. Sitten mulla tulee sähköpostiin mm. Investopedian ja Bloombergin uutiskirjeet, mistä poimin ne kiinnostavimmat uutiset. Kursseja tulee päivän mittaan katsottua moneen kertaan vaikka aionkin olla salkkuni yritysten omistaja vuosia, ehkä siis vähän huono tapa. Sijoitusfoorumeista aktiivisessa seurannassa ainoastaan tämä Inderesin foorumi ja enemmän tai vähemmän kaikki threadit. Kauppalehden foorumilta tulee Nokia-ketjua luettua, se on tosin minulle ehkä enemmänkin viihdettä kuin “oikean” tiedon etsimistä (ei ole tarkoitus Kauppalehden foorumilaisia loukata tällä, on sielläkin hyvää tietoa). Muita sijoittajia tulee seurattua vain tällä foorumilla. Ja sitten usein iltaisin tulee vielä ennen nukkumaanmenoa luettua sijoituskirjallisuutta. Kokonaisuudessaan tähän kaikkeen menee aikaa 3-6h päivässä, ja on myönnettävä että se on liikaa ja pitäisikin vähentää. Mutta olen sijoittanut vasta muutaman kuukauden ajan ja kaikki on vielä kovin vierasta, joten halu oppia uutta on kova.
4 tykkäystä
Aamuisin katson indeksifutuurit jenkeistä yahoo financelta aika pikaisesti heräämisen jälkeen. Muuten sitten yleensä tulee aloitettua Inderesin aamukatsauksella jonka jälkeen selaan hieman foorumia onko siellä mitään kiinnostavaa. Jossain kohtaa päivää luen Bloombergin sähköpostin. Yleensä katson aamusta heti pörssijuttuja ja sitten päivällä/iltapäivällä/illalla fokus menee muissa hommissa. Sitten iltasella ennen nukkumista teen foorumille taas pienen tutustumiskierroksen ja saatan katsoa vähän twitteriä läpi. Toiminut itsellä hyvin tämä, yleensä sitten lauantai on totaalinen taukopäivä pörssistä viikossa ja sunnuntai-iltana alan valmistautua taas uuteen pörssiviikkoon tsekkaamalla inderesin foorumia onko siellä mitään kiinnostavaa 
Arvioisin että kokonaisuutena menee noin 1-4h, riippuen päivästä. Mukavaa puuhaa, ei tunnu pakotetulta vaan saan seurata pörssiä ja keskustella muiden kanssa intohimon aiheesta!
4 tykkäystä
Yleensä nuo analyytikot päivittävät arvioitaan kun uutta tietoa tulee. Nordea taisi eilen julkaista Q2-tulokset, joten on luontevaa tarjota asiakkaille uutta raporttia.
Ennusteita voi myös päivittää isojen kauppojen yhteydessä kuten Metso Outotec / Erkki Vesola eilen.
4 tykkäystä