Tuota VIX etf:ää olen myös vähän katsellut sillä silmällä. Tänään näköjään noussut 6%. En ole saanut aikaiseksi perehtyä sen toimintaan tarkemmin, muuta kuin että se seuraa VIXiä orjallisesti. Ihmettelen vain että kuka ne voitot siinä maksaa, kun tuo ei kai toimi ihan samalla tavalla kuin osakkeet tai rahastot.
Eli sen ostaminen tai myyminen ei liene vaikuta VIX-indeksiin eikä S&P500-indeksiin, toisin kuin jos ostan tai myyn S&P500-indeksirahastoa. (Tokikaan minun rahat ei ihan riitä S&P500:en heiluttamiseen, mutta noin niinkuin periaatteessa). Voin olla täysin väärässäkin. Pitää selvittää tätä mysteeriä joskus paremmalla ajalla. Sijoittaessa kuitenkin pitää tietää mihin sijoittaa.
Esimerkki:
Haluat omistaa yhtiön A osaketta 500 kpl.
Ostat yhtiön A osaketta 500 kpl yhdellä kertaa OST-tilille. Jonkin ajan kuluttua huomaat, että kurssilaskun myötä saat ostettua osaketta merkittävästi edullisemmin ja ostat toiset 500 kpl yhtiön A osaketta ja haluat päästä eroon kalliimmalla ostetuista (FIFO).
Missä vaiheessa kannattaa myydä ensin ostetut kalliimmat osakkeet? Itse ajattelisin, että odottaisin myyntihetkeä niin kauan, että kurssi taas nousee enkä möisi tappiolla.
Onko löydettävissä yhtään syytä, miksi kalliimmalla ostettua osaketta kannattaisi samalla kertaa myydä pois, kun saa sitä samaa osaketta ostettua halutun määrän dipistä. Kyseessä osto, joka tapahtuu siis OST-tilille, jolloin verotuksessa ei saa vähennettyä tappiollista myyntiä.
Mietin tätä, koska niin usein näkee toimeksiantoja, joissa sama taho myy ja ostaa saman määrän osakkeita. Olen ajatellut, että nämä edellä mainitut liittyisivät tilanteeseen, jossa myyntivoitto halutaan realisoida ja halutaan jatkaa yrityksen omistamista kalliimmallakin osakkeen hinnalla. Tai halutaan hyödyntää AOT-tilin tappiollista myyntiä.
Onko ajattelumallissani jotain väärin opittua vai kuuluuko tämä näihin: “luovu tappiollisista omistuksista” mahdollisimman pian?
OSTilla tällä ei pitäisi olla mitään merkitystä. Et voi vähentää tappiota mutta voittojakaan ei veroteta tilin sisällä.
“sama taho myy ja ostaa” … saman välittäjän kautta on paljon kauppaa käyviä ja ei kai yksittäisen toimijan osalta voi nähdä mitä kauppaa joku on käynyt, ellei sitten puhtaasti mene jonkun osta/myy ketjun ilmoituksien mukaan. Moisessa veivailussa voi olla verotuksen puolelta merkitystä jos on AOT:lla, tosin tällöinkin hygieniasyistä suositellaan myynnin ja oston tekemistä kahtena eri päivänä ettei vero- tykkää kyttyrää.
Ja siis klassisesti tämä toimii AOT:lla niin että kun vuoden loppu alkaa lähestyä ja henkilöllä on tukevasti jo toteutuneita luovutusvoittoja joista verottaja on tulossa hamuamaan omiaan ja samaan aikaan on auki positioita jotka ovat tappiolla, tällöin jos myy tappiollisen position ja ostaa sen sitten takaisin (seuraavana päivänä) niin vuoden kokonaisluovutusvoitto laskee ja näin verokarhu haluaa vähemmän rahaa. Ja tappiollinen lappu “resetoituu” nollille. Mutta siis näin vain AOT:lla ja kannattaa pitää ainakin se päivän hajurako ettei katsota veronkierroksi.
Kun näkee samalta välittäjältä osto ja myyntitarjouksia samaan hintaan, niin ostaja ja myyjä eivät välttämättä ole sama sijoittaja. Toiseksi robotit tekevät kaikkien pörssien kaupankäynnistä ylivoimaisesti suurimman osan, niille riittää kaupoista saatava senttien murto-osan tuotto. Lisäksi robotit tekevät ja peruuttavat tolkuttomat määrät osto/myyntitoimeksiantoja sekunnin murto-osissa joilla ne pyrkivät haistelemaan ja ohjaamaan kursseja.
Yrityksen velkaisuutta tutkittaessa, mikä olisi yleisesti paras/parhaat luvut kuvaamaan onko velkaa liikaa vai sopivasti? Olen katsonut paljon ihan vain kokonaisvelan määrää ja korkokulujen määrää, ja verrannut nettotuloihin, kassassa olevaan rahaan, ja kassavirtaankin mutta mihin näitä ensisijaisesti kannattaisi verrata, jotta saisi parhaimman käsityksen onko velka kestävällä pohjalla?
Etsin sopivia lukuja, joilla tutkin kuinka terveitä kiinnostavien osinkofirmojen taloudet on, eli ei mitään kasvufirmoille sopivia arvoja haussa. Kyseessä on “paletti” johon olen poiminut tärkeitä lukuja ja paikkoja rajoitetusti, eli pitäisi löytyä mielellään vain 1 tai 2 lukua joilla voisi vetää nopeasti jo karkeat päätelmät.
Mitkä sektorit pärjäävät yleisesti parhaiten tai ovat pärjänneet inflaation noustessa? Paljon puhutaan,että nykyinen inflaatiotaso olisi “transitory”, mutta maalaisjärjellä ajatellen tuntuu, että voi tästä hieman pidempikin ajanjakso tulla tai ainakin piikki. Sähkön hinnankorotuspaineet yms. antavat tästä ehkä jotain osviittaa. Tämä on hyvin yleistä pohdintaa, mutta kuulisin mielelläni mielipiteitä muiltakin.
Ne joiden tuotteita on pakko ostaa tai peppu jäätyy ja maha on tyhjä. Ts. tahoja jotka voivat käyttää sitä hinnoitteluvoimaansa koska ostajilla ei ole hirveästi vaihtoehtoja. Ruoka, energia, lääkkeet, ehkä telepalvelut koska nykyporukat eivät taida ilman niitäkään pystyä elämään. Tässä tosin tietty on riski että valtio astuu peliin ja alkaa sanelemaan hintakattoja tms. jotka voivat nopeasti sotkea asioita.
Ja alojen sisällä tietenkin on eroja sen mukaan miten paljon on hinnoitteluvoimaa. Osa voi tinkiä katteista ja selvitä, osa ei pysty vastaamaan kun ei tappiolla kestä myydä ja sitten putoaa porukkaa pois.
Melkoisen villi listautumisbuumi taas käynnissä. Onkos foorumilaisilla jotain hyviä tapoja saada helposti ja vaivattomasti bongattua (laadukkaat) IPOt?
Harmittaa, jos hyvä listautuminen ja pikavoitot valuu ohitse, jos kiireen keskellä ei muutamiin viikkoihin seuraile markkinoita aktiivisesti. Eikä toisaalta viitsisi jokaisen listautujan esitteisiin, analyytikkoarvioihin ja satojen viestien ketjuihin perehtyä, vaan mieluummin perehtyisi niihin no-brainereihin, joissa ylimerkintä on suorastaan itsestäänselvyys. Lisäksi tuntuu esim. hieman vaivalloiselta pysyä kärryillä, milloin esim. Inderesin merkintä alkaa. Jokin cheat code näihin olisi poikaa.
Inderesin sivuillahan näköjään on nykyään aika kiva lista IPOista, mutta eipä näistäkään nyt suoralta kädeltä näe esim. merkintäaikoja.
Jos inflaation nousu johtaisi korkojen nousuun, tähän voisi vielä lisätä pankit jotka saavat myöntämistään lainoista korkeampia korkotuottoja. Lisäksi vakuutusyhtiöt saavat floatistaan korkeampia korkotuottoja, toisaalta tämä voisi esimerkiksi pohjoismaiden osalta vaikuttaa hintakilpailun kiristymiseen vakuutuksissa ja se jäisi vain nähtäväksi minkä verran kasvaneet korkotuotot kompensoisivat alentuneita katteita vakuutuksissa.
Lisäksi itse ainakin olen sitä mieltä että aivan parhaat kasvuyhtiöt pärjäävät myös korkean inflaation (ja mahdollisesti myös korkojen) ympäristössä, jotka eivät tarvitse ainakaan paljoa lainarahaa kasvunsa rahoittamiseen vaan niiden liiketoiminta on niin pääomakevyttä sekä tuotteet/palvelut niin kilpailukykyisiä että niiden katteisiin inflaatio ei vaikuta ja ne voivat rahoittaa kasvun lähes yksinomaan tekemällään kassavirralla.
Koetan kartuttaa omaa ymmärystä lukea yhtiöiden tulosraportteja ja kykyä tehdä omia Discounted cash flow (DCF) arvioita lukujen perusteella.
Olen yrittänyt muutamien templatejen pohjalta. Kerännyt dataa tradingviewistä, nordnetistä, yahoosta taulukoihini. Mutta laskelmieni tulokset ovat hyvin vaihtelevia.
Tai sitten tosiaan kaikki on vaan järkyttävästi ylihinnoiteltua parhaillaan
Onko jollakulla vinkata hyväksi todettuun excel / googlesheet templateen jota käyttää itse osakkeen arvon arviointiin DCF-modelia käyttäen?
Miten Inderesiä merkitään Evlin kautta? Pitääkö olla ao-tili siellä ja sitten laput jäävät siihen palveluun, vai? Varmaan täällä jossain uumenissa tuo on kerrottu, mutta en löydä.
Pystyykö Nordnetissa mitenkään hakemaan NGM - Nordic MTF listan minifutuureja muuten kun etsimällä hakukentästä? Olen muutaman kerran etsinyt futuuria kuten tänään, mutta sitä ei löytynyt jos otti valikosta “Minifutuurit”. Hakukenttään kirjoittamalla esim. VIX niin tulee kuitenkin joukko futuureja vastaan.
Osakepoiminnasta ja laskumarkkinasta tuli mieleen, että millaisia näkemyksiä sekä tilastoja on osakepoiminta vs indeksisijoittaminen lasku- ja nousumarkkinassa?
Yhtiöiden kursseja tutkiessa huomasin, että pörssissä on melkoisen paljonkin yhtiöiden joiden kurssi on laskenut todella voimakkaasti suhteessa indeksin laskuun. Eli onko yleisempää onnistua indeksin voittamisessa laskumarkkinassa jossa indeksiin sijoittamisella ei tietenkään voita mitään (paitsi halpenevat kurssit jatkuvalla sijoittamisella)? Mitä sanoo konkarien ajatukset ja tilastot tästä?
Itse olen tällä hetkellä 0% osakepainolla ja odotan vain kurssien laskuja. Indeksiin sijoittaminen ei kiinnosta, mutta yksittäisissä osakkeissa vaikuttaa olevan paljon hajontaa.
Toki kaikki laskee kun kunnolla rommailee.
Tekisi mieli kevennellä paria osaketta AOT puolella. Mutta tuntuu vaikealta siksi, koska ensimmäiset erät ovat nousseet yli 50% ja silloin FIFO periaatteella veroa tulee aika paljon maksettavaksi. Uudemmat erät positiosta on ±0 tai tappiolla. Tällöin ajatuksen juoksu on itselläni, että “järkevämpi” olisi myydä kaikki niin veroja ei tulisi niin paljon ja ostaa vaikka pienempi erä takaisin lähitulevaisuudessa.
Olenko nyt tajunnut jotakin väärin tässä yhtälössä? Yleisesti keventely tosiaan hankalan tuntuista FIFO takia, ellei ole OST…
tykkää kyttyrää.
