Pari selvennystä. Kun lunastat rahastoa niin silloin myyt osuuksia siitä rahastosta. Osa myynnistä voi olla voittoa tai tappiota mutta pysty sitä osuutta kaapia siitä pinnalta. Vain se voitto on verotettavaa pääomatuloa.
Ja ei kannata sotkea ”korko” sanaa osakesijoituksiin. Se antaa täyisn vääränlaisen kuvan osakkeiden arvonkehityksestä.
Mitä tarkoittaa Mandatumilla positiolle laskettu absoluuttinen riski? Huoleni heräsi, kun näin abs. riski-sarakkeessa summan, jossa on suurempi kuin Mandatumin tilini koko arvo. Mulla on Mandatumilla siis vain yksi pieni osto-optiopositio. Sivuilla on lyhyt ohje, joka ei mulle ihan täysin avaudu:
“Nykyinen absoluuttinen riski tuotteen tai instrumentin mukaan. Riski mitataan position nettotasolla absoluuttisesti, mikä tarkoittaa sitä, että lyhyeksimyyntipositiot eivät peruuta pitkäksimyyntipositiota.”
Meinaako tämä mahdollisesti sitä, että riskissä otetaan option vipuvaikutus huomioon, siten että riski vastaa summaa jonka sijoittamalla saisin saman absoluuttisen tuoton, kuin viputuotteen kanssa?
Minulla salkku Nordetissa. Eilen ostin salkkuuni Aot tilillle minifutuurin, kohde-etuutena vehnä.
Mfl wete vt 17. Tämä ei siis ole Nordets market tuote.
No nyt ei löydy osto- ja myyntilaitoja ollenkaan.
Osaisiko joku neuvoa, onko näissä viputuotteissa, missä liikkeellelaskija Vontobel jotain erikoista.
Ihan luulin olevan verrannollinen noihin Nordets market tuotteisiin, paitsi että ostokulu menee normaalisti.
Jaaha, nyt on laidat.
Taitaa tuo vehnäindeksi olla sidottu Usa pörssin aukioloon.
Laidat vaan käväisi. Nyt niitäei taas vähään aikaan ole ollut.
Onkohan tässä riski, että katoaa kokonaan.
Olen tämän kanssa tuskaillut koko illan. Osaisiko joku viisaampi valistaa, että minkätakia Nordetin kautta ostetussa minifutuurissa mfl vete vt 17 ei ollut koko päivänä osto- tai myyntilaitaa. Liikkeellelaskija tässä Vontobel.
Tai siis laidat kyllä käväisi tossa 17.00 maissa, mutta katosivat sitten taas loppupäiväksi.
Ei osannut Nordetin asiakaspalvelukaan auttaa, ihmettelivät kyllä.
Kuinka paljot indeksirahastot lisäävät markkinoiden volatiliteettiä? Näinhän käy koska indeksin on pakko ostaa nousevia osakkeita lisää ja myydä laskevia osakkeita. Tästä varmaan on joku tehnyt jonkun laskelman jossain.
Indeksirahastot yleensä tasapainottavat rahastonsa määräajoin indeksien päivittyessä, eivät päivittäin. Jos ajattelee esimerkiksi World index -rahastoja, niin yksittäisen osakkeen paino on usein 0,0x prosenttia. Sen heilahdus sinne tai tänne ei pakota rebalansoimaan koko indeksisalkkua välittömästi kurssien noustessa/laskiessa.
Rahastoihin tehdyt lisäsijoitukset / lunastukset aiheuttavat sitten enemmän tiettyä painetta, sillä isossa markkinamuutoksessa rahastojen käteisvarannot ovat yleensä iiian pienet. Tälläisen vaikutus näkyy kyllä varsinkin pienessä markkinassa jos rahastojen omistajat haluavat nostaa rahansa pois.
Indeksirahastot myös itseasiassa tasaavat volatiliteettia aika paljon, sillä ne liikuvat tavallaan keskiarvon kanssa ja tasaavat liikkeitä olemalla usein läsnä sekä myynti että ostolaidoilla.
Ei indeksi osta tai myy osakkeita kurssiliikkeiden mukaan, painotukset muuttuu.
Indeksirahastoja sanotaan passiiviksi juuri sen takia että niitä ei tarvitse aktiivisesti hoitaa. Jos sisään ja ulos menevät rahat on tasapainossa niin indeksirahasto ei tee yhtään kauppaa. Eli käytännösä indeksirahasto ostaa/myy vain ulos ja sisään menevän rahan erotuksen verran ja silloinkin markkinapainotetusti kaikkia osakkeita tasaisesti joten vaikutus on jota kuinkin neutraali suhteellisesti.(jos oletamme että markkinapainolla ja likviditeetillä on vahva korrelaatio).
Ainoastaan silloin kun indeksiin nousee uusia firmoja tai lähtee vanhoja joudutaan tasapainotusta tekemään. Nämä tapahtuu yleensä kaksi tai neljä kertaa vuodessa.
Edit: myös annit vaikuttavat yrityksen painoon indeksissä. En tiedä miten eri rahastot nämä hoitavat. Osallistuvatko antiin vai ostavatko vasta myöhemmin tasapainotuksen yhteydessä lisää markkinalta. Yleensä näiden vaikutus on tosin pieni.
Toihan on sama asia. Kuvittele mielessäsi kahden osakkeen indeksi vaikkapa nimeltä SP2 joka on balansoitu firmojen markkina-arvon mukaan. SP2 indeksissä on firmat A ja B ja aika on t.
t arvot A=1 ja B=1
t+1 arvot A=1.5 ja B=0.5
Niin painojen tasaamiseksi siirryttäessä t → t+1 on myytävät puolet firmasta B ja ostettava firmaa A. Ja näiden kauppojen on pakko lisätä markkinan volaa eli sitä osake B syöksyy vielä syvemmälle ja sitä että firma A nousee vielä korkeammalle. Vola on tietty sitä pienempää mitä harvemmin painotus tehdään mutta mitä harvemmin se tehdään sitä huonommin seurataan kuvitteellista SP2 indeksiä. Yleisesti mitä enemmän rahaa indekseissä sitä enemmän volaa, koska jotenkin tuo tasapainotus pitää hoitaa.
En tiedä onko vola tässä oikea termi. Tarkoitin siis sitä että se vahvistaa yksittäisten firmojen suuntaa oli se sitten ylös tai alas.
Kurssimuutokset tekivät balansoinnin.
Esimerkissäsi A:n paino nousee indeksissä ja B:n laskee. Hetkellä t 50/50 > hetkellä t+1 75/25. Jos rahasto tekisi kauppoja kuten esitit, rahaston painotus muuttuisi vieläkin enemmän.
Edit. korjasin rahaston painotuksen
Totta. LOL. Onpas vähän tyhmä olo. Levelöin itteni unohtamaan kurssimuutosten balanssoinnin. Lienee oikea päivä ostaa vain indeksiä.
Mieleeni juolahti yhtäkkiä muutama kysymys, enkä löytänyt sopivaa aiheketjua, joten laitan kysymykset tänne. Kysymykset koskevat pörssien aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa kauppaa. Käytetään esimerkkinä Fortumia. Kysymyksiä:
Kun Helsingin pörssi menee kiinni 18.25 (UTC +2), niin onko tämän jälkeen mahdollista käydä Fortumin osakkeilla kauppaa missään? Jos on, niin missä?
Käyvätkö jenkit kauppaa esim. Fortumin osakkeilla heidän oman pörssin aukioloaikojen puitteissa? Vai meneekö homma niin, että osaketta X voi ostaa ainoastaan sen pörssin aukioloaikojen puitteissa, johon yhtiö X on alunperin listautunut.
Jos jokaisessa pörssissä voi käydä pörssin omien aukioloaikojen puitteissa kauppaa millä tahansa osakkeella, onko suomalaisen mahdollista käydä kauppaa esim. Fortumin osakkeilla ensiksi Helsingin pörssissä, ja sitten Helsingin pörssi sulkeuduttua klo 18.25 “siirtyä” jenkkien pörssiin ja Suomen ajassa klo 21.00 ostaa vaikka New Yorkin pörssistä Fortumia lisää. Vai saavatko ainoastaan amerikkalaiset itse käydä kauppaa esim NYSE:ssä?
Yhtälailla, voimmeko me ostaa esim. Walmartin osakkeita ainoastaan NYSE:n aukioloaikojen puitteissa? Ja jos käyn kauppaa esim. Nordean kautta OST:llä, niin myyntilaidalla on ainoastaan 10kpl osakkeita tarjolla - onko tämä 10kpl kaikki osakkeet, mitä Nordean asiakkaat tarjoavat tällä hetkellä, vai minkä paikan myyntilaita tuo 10kpl on?
Heiluvatko osakekurssit ns. reaaliajassa viikonloppuisin, vai määräytyykö kurssin avaustaso viikonlopun jälkeen ainoastaan klo. 9.45 alkavassa avaushuutokaupassa ja tällöin ns. näkee vasta esim viikonloppuna kuultujen uutisten vaikutuksen kurssiin?
En tiedä kuinka hyvin noista kysymyksistä saa koppia, vähän huonosti ehkä muotoiltu. Sijoittamista tullut harrastettua kevyessä määrin jo useampi vuosi, mutta siitä huolimatta heräsi täysin alkeellisen tason kysymyksiä mieleen 
Oppia ikä kaikki, kiitoksia etukäteen vastuksista!
Hirveän hyviä kysymyksiä, mutta pitäisi siirtää toiseen ketjuun, jotta saa asiaankuuluvan näkyvyyden. Mieluummin ennen kuin joku yli-innokas liputtaa pois.
Ehtiikö @Sijoittaja-alokas ? Joku muu?
Suositteleen tutustumaan aiheeseen rinnakkaislistatut osakkeet ja ADR:t.
Fortumin osalta
Tuossa on missä voi teoriassa käydä kauppaa. Joka paikan osalta sitten google kertoo markkinan aukioloajat.
OTC tarkoittaa “over the counter” eli ei pörssinoteerausta, kaupankäynti ei niin helppoa kuin noteerattujen kanssa, mutta kyllä, jos kulut ei pelota ja välittäjä tukee jenkki-OTC kauppaa niin teoriassa voi.
Tosin suomessa on myös kai rajoite että yksityshenkilöt eivät saisi omistaa jenkki-ADRää hesa-listatusta lapusta, Nokia-meemisopan aikoihin näitä jengi treidasi kunnes välittäjä puhalsi pelin poikki ja ne joilla oli ADRää kassissa löysi ne konvertoituna hesa-omistukseksi joitain päiviä myöhemmin.
Mitä tulee kursseihin pörssin aukioloajan ulkopuolella, isommat pelaajat (tai no, niiden algoritmit) kyllä koko ajan arvioivat mitä ovat lapusta valmiit maksamaan ja markkinoiden avauksessa huutokauppa määrittelee senhetkisen hinnan, eli laput liikahtavat usein paljon päivien välillä koska maailma ei pysähdy vaikka kauppa onkin seis. Teoriassa jenkki-OTC kauppa hesan sulkeutumisen jälkeen voi osaltaan määrittää seuraavan aamun huutokaupan tasoa, mutta käytännössä riippuu siitä kuinka isoa tuo vaihto jenkeissä on, en ole katsonut koskaan miten paljon jotain Fortumia siellä treidataan, mutta ennustaisin että hyvin vähän.
Pörssistä X ostettuja lappuja ei voi helposti myydä toisessa pörssissä. Eli jos ostaa Fortumia Helsingistä, ei sitä voi kurssien liikkuessa myydä muualla kuin Helsingissä. Toki myynneistä voi sopia muuallakin kuin pörssissä, mutta se ei yleensä ole piensijoittajalle vaihtoehto. Eli eri pörsseistä ostetut “Fortumit” ovat tavallaan eri lappuja, vaikka liittyvätkin samaan firmaan.
Ja kuten Jarnis jo vastasi, suomalainen sijoittaja ei voi omistaa suomi-lappuja ADR:n kautta.
Voit ostaa pörssissä X listattua lappua juuri silloin, kun se pörssi on auki (ja välittäjäsi sen sallii). Myynti/ostolaidoilla pitäisi näkyä kaikki ko. markkinapaiakssa kyseisellä lapulla olevat (näkyvissä olevat) toimeksiannot.
Jep, tämä jäi mainitsematta. Teoriassa voisit kyllä siirtää lappusi yhdestä pörssistä toiseen mutta se on niin hidas ja kallis operaatio että se on hyvin teoreettista eikä se ole realismia ns. päiväkaupan kannalta. Käytännössä jos joku näin haluaa tehdä, se toteutetaan lähes aina “myy yhdessä pörssissä, osta toisessa” koska raha siirtyy äärimmäisen paljon helpommin kuin osakkeet.
Kiitos vastauksista @Jarnis @Musti ! Eli mikäli ymmärsin oikein, niin käytännössä suomi osakkeiden hinta määräytyy Helsingin pörssissä. Tätä tukee myös huomio, että kuten tuolta investing.com sivustolta nähdään, suurinta osaa suomalaisten (isojen) yritysten osakkeita on mahdollista ostaa reaaliajassa(?) ainoastaan Helsingin pörssistä, ja osaa myös Lontoon pörssistä. Ja käsittääkseni esim. Jenkeistä pystyy suomalaisia osakkeita ostamaan ainoastaan OTC markkinoilta tai sitten juurikin mainitsemianne ADR käyttäen.
Toisaalta tuota aspektia en ihan täysin ymmärrä, jos suomalaisena haluan ostaa esim Nordean palveluiden kautta ulkomaalaista osaketta. Esim. Kiinalaista Lenovoa tai Venäläistä Lukoilia en pysty Nordean kautta ostamaan ollenkaan. Ja sitten vaikka tämmöistä pystyy: Alibaba Group Holding Ltd ADR. Toisaalta “perinteisiä” jenkki osakkeita (Tesla, Microsoft jne.) pystyy ostamaan, mutta osto/myyntilaidat ovat niin pientä luokkaa (50kpl), että eihän tuo voi olla olla NASDAQin koko tarjona/kysyntä (toki jenkkien pörssi vielä kiinni viikonlopulta, mutta sitten toisaalta Milanon pörssistä näitä voi jo ostaa?!).
Tässä taas lisää huomioita ja lisää vaivaannuttavia kysymyksiä joita heräsi. Pahoittelut taasen hieman sekavista kysymyksistä, vaikea pukea näitä sanoiksi, kun kokoajan herää uusia kysymyksiä ja hämmennys kasvaa Ehkä muutenkin hieman epärelevantteja juttuja, mutta toisaalta taas tuntuu, että kyllähän nämä hommat tulisi tietää ja tuntuu aika perusasioilta kuitenkin (ja vähintäänkin mielenkiinnosta nämä haluaisin selville).
Kiitoksia taas etukäteen, jos joku jaksaa rautalangasta näitä vääntää!
Pitää katsoa aina minkä pörssin listalla olevaa lappua katsot ja mitä näet. Esim ulkomaisten pörssien osto-myyntilaidoista todennäköisesti et näe kaikkea dataa koska se on maksullista järjestään - hyvä että näkyy edes reaaliaikainen viimeinen toteutunut kauppa. Rahalla saa sitten parempaa dataa jos sitä tarvitsee johonkin. Piensijoittaja harvemmin tarvitsee.
Moni iso jenkkifirma on listattu myös Milanossa, Amsterdamissa, Frankfurtissa ja/tai Lontoossa. Samaa firmaa nämäkin laput ovat, mutta näissä sivulistauksissa vaihto on pienempää ja hinta voi olla “huonompi” varsinkin silloin kun jenkit ovat vielä kiinni. Ainakin Nordnetillä firman sivu kyllä kertoo selvästi minkä pörssin lappua on kaupan. Ja samasta firmasta on usein monta eri versiota.