Yksittäisen rahaston prosessi on määritelty rahaston säännöissä. En ole mainitsemasi rahaston sääntöihin tutustunut vaan vastaan yleisellä tasolla oman ymmärrykseni perusteella.
Rahastoa ei osteta vaan sitä merkitään.
Merkintähinta tilitetään rahaston pankkitilille ja samalla rahastoyhtiölle toimitetaan (joko maksun yhteydessä tai erikseen) merkinnässä vaadittavat tiedot.
Rahastoyhtiö katsoo kerran päivässä, mitä merkintöjä on rahastoon tehty (tyypillisesti säännöissä määrätään jokin kellonaika, johon mennessä merkinnän pitää olla saapunut - sekä tiedot että rahat).
Rahaston osuuden arvo lasketaan ko. päivälle rahaston omistusten markkina-arvojen perusteella.
Rahastoyhtiö päättää, mitkä merkinnät hyväksytään (yleensä kaikki mutta hylkääminen on mahdollista erityistilanteissa).
Hyväksytyt merkinnät muutetaan rahasto-osuuksiksi jakamalla merkintähinta (mahdollisella merkintäpalkkiolla vähennettynä) osuuden arvolla ja kirjaamalla nämä uudet osuudet rahaston osuusluetteloon. Samalla hetkellä maksetut merkintähinnat muuttuvat rahaston käteisvaroiksi.
Merkinnästä tiedotetaan merkinnän tehdyttä asiakasta rahaston käytäntöjen mukaisesti.
Viiveitä prosessissa tulee heti alussa, kun rahat ja merkintäilmoitukset siirtyvät rahastoyhtiölle, ja lopussa, kun rahastoyhtiö tiedottaa merkinnöistä. Jos asiakkuus on rahastoyhtiön oma (esim. Nordnetin omat rahastot), tämä ei tavallisesti kestä enempää kuin 1-2 päivää mutta välittäjillä (esim. Nordnetin välittämät muiden yhtiöiden rahastot) voi tulla lisäviivettä koska sekä merkinnät että tiedottaminen pitää hoitaa välittäjän ja rahastoyhtiön kesken sumplien.
ETF:ssä on itse asiassa ihan samanlainen merkintäprosessi, mutta piensijoittaja ei sitä koskaan näe, koska ETF:n merkinnässä vaaditaan satoja tuhansia euroja tai enemmänkin - tyypillisesti korillinen ETF:n omistamia arvopapereita. Piensijoittaja ostaa olemassaolevia osuuksia pörssistä, jolloin rahastoyhtiö ei tule osalliseksi lainkaan.
Olen harkinnut Nordean lisäämistä jo jonkun aikaa, mutta en tiedä kannattaisiko lisätä salkkuun vasta osinkojen maksun jälkeisessä dipissä vai ennen irtoamispäivää. Mielipiteitä?
Eipä tuohon taida kukaan osata vastata tai olla edes lupaa vastaamiseen.
Yleisesti, jos ostojen ajankohta mietityttää, niin kannattaa suosia ajallista hajauttamista. Jos siis lisäily kiinnostaa joka tapauksessa. Aina voi jäädä jossiteltavaa, jos osinkodippi ei olekaan yhtä iso kuin osinko tai jos dippi kurotaankin kiinni nopeasti ja ostot jäävät kokonaan tekemättä, mutta myös osingot saamatta.
Minulla on pitkään ollut suurehko potti Eq:ssa, siis jo Amandan ajoista lähtien. Aikanaan sitä vähän pienentelin aivan liian aikaisin, ja sitten myöhemmin en tietenkään ymmärtänyt keventää siellä 28 eurossa. Ajattelin ja ajattelen, että yhtiö on hyvä ja kurssilla ei niin kauheasti ole väliä - välillä toki täytyy istua sitten käsien päällä ja toistaa tuota mantraa itselleen.
No, koska itselläni nämä vähät suorat osakkeet ovat vain yhtiöissä, joiden liiketoiminta kiinnostaa, on oma salkkuni melko rahoituspanoitteinen. Uskon näet, että toisten ihmisten rahoilla pystyy tekemään rahaa lähes vääjäämättä. Tämä selitykseksi seuraavalle pohdinnalle.
Nyt olen miettinyt, että jos kuitenkin myyn nyt pohjilta (heh) tuota Eq:ta jonkin verran ja sijoitan rahat puoliksi Alexandriaan ja Evliin, jotka ovat ovat pitkään olleet tutkalla. Äkkinäisellä vilkaisulla ei tuo Eq toisaalta ole noita kalliimpi, mutta liiketoiminta on vähän erilaista ja mitenköhän noiden kiinteistöjen kanssa elpyminen mahtaa edetä.
Herääkö kenelläkään keveitä ajatuksia noista yhtiöistä toisiinsa nähden? Joku on näitä ehkä ajatellut itseäni enemmän, ja ainahan toisten ajatukset muutenkin kiinnostavat.
Kukaan ei pysty ennustamaan tulevaa täydellisesti mutta tammiralli on ohi ja alkaa kesä jolloin ei suuria tapahdu. Jos haluat osinkoja, nyt. Jos et halua, osta täsmäytyspäivän jälkeen.
Jos osinkodippiä mietitään niin minun silmään näyttäisi siltä, että 2022 ja 2023 dippi oikeni pois osakkeen arvostuksesta varsin pian. Kahden vuoden ‘otos’ toki aika rajallinen.
osakesäästötilillä ei tarvitse maksaa veroja osingoista eikä myynneistä sen sisällä. Verot maksetaan vasta kun raha nostetaan tililtä. Pitkään juoksuun minusta osto osakesäästötilille olisi parempi. Riippuu kuitenkin sijoitus horisontistasi
Jos osingot on tarkoitus käyttää kuluttamiseen AOT on parempi vaihtoehto, jos taas osingot on tarkoitus käyttää uudelleen sijoittamiseen johonkin toiseen osakkeeseen niin OST on parempi vaihto ehto.
-Milloin verottaja lyö lukkoon tämän vuoden verotuksen. Ts jos viime vuonna on tehnyt tappiota ja tänä vuonna tekee voittoa, jota vähennetään viime vuoden osakekauppojen tappioista, niin mihin asti verottaja ne tämän vuoden kaupat huomio.
Toinen asia on, että miksi ihmeessä Kanadan pörssissä on vaikka Enbridge firmalle älytön määrä Enrbridge nimen kantavia sijoituksia. Voi löytyä monta sivua ja mitä kummallisempia nimiä. Yleensä kun firman nimellä hakee niin niitä on 1-2 kpl.
Verottaja toimii verotusvuosien mukaan. Eli 2023 verotuksessa huomioidaan 2023 kaupat ja mahdolliset aiempien vuosien tappiojämät. 2024 verotuksessa joka valmistuu joskus 2025 keväällä huomioidaan 2024 kaupat ja mahdolliset aiemmat tappiojämät. Raja kulkee kalenterivuoden vaihteessa.
Kuten @Jarnis tuossa jo sanoi, verottaja toimii kalenterivuosittain.
Jos samana verovuonna ei ole riittävästi samassa tulolajissa voittoja, joista tappiot vähentää, niin ne voi vähentää seuraavan viiden vuoden aikana tulevista voitoista. Verottaja tekee tämän viran puolesta, mutta kuten kaikessa verotuksessa, itse pitää asia tarkistaa veroilmoituksen teon yhteydessä (sitten tulevina vuosina) ja oikaista omassa veroilmoituksessaan, jos verottaja ei sitä jostain syystä ole tehnyt.
Kannattaa myös huomioida, että tappiot saa vähentää vain saman tulolajin tappiosta. (myyntitappio on pääomatuloa)
Ne tulee yleensä näkyviin samalla tavalla kuin osake itse, eli näkyy tarjoustasot yms. ihan niinkuin osakkeillakin. Voi myydä ja ostaa niinkuin osakkeita. Nimi on yleensä yhtiön nimi ja jotain lyhenteitä perässä. Jos merkitset vain osan oikeuksista, niin loput voi myydä, jos ei myy niin ne vain mitätöityy lopulta. Esimerkiksi BBSllä oli juuri merkintäoikeusanti ja heidän merkkarit oli käytännössä arvottomia eli niitä sai lähes ilmaiseksi.
