Ei ole tämä vaan sillä tarkoitetaan jotain nykyisen tuloksen päälle tulevia tuloja tjms.
Kysytäänpä ajatuksia seuraavaan skenaarioon:
Henkilö X on sijoitellut NN:ssä satunnaisesti SPP Global Rahastoon. Rahastoon siksi, kun satunnaiset kertasummat ovat olleet 50 - 100 euroa. Satunnaiset = kerran kvartaalissa, jos silloinkaan.
Nyt tämä kuvitteellinen henkilö sai lahjana rahaa ja haluaisi laittaa kerralla isomman summan. Sanotaan 1000 - 2000 euroa.
Kysynkin nyt, miten tuon isomman summan kanssa tekisitte. Pistäisittekö sen samaan rahastoon, vai ottaisitteko ETF kk säästön kautta vastaavaa maailma ETFää? Sijoittaminen jatkuu tuon isomman summan jälkeen samalla tapaa kuin alussa on mainittu.
Kun sijoittaja X on profiililtaan “Osta ja Unohda” niin en oikein millään keksi miksi poiketa aiemmasta, eli tuosta SPP Globalista. Miten te muut asian näette 
Miten jos myyn Aot:llä olevat hyvät osinko-osakkeet ja ostan ne saman päivän aikana Ost:lle, tuleeko verottajan puolelta jotain ylimääräisiä huomioita? Sen verraan on tappioita että pystyisin tekemään ilman veroja jonkun verran veivauksia.
Ei tule. Asiaa kysyin verottajalta viime vuoden puolella ja tuntui sielläkin olevan ihan uusi skenaario, mutta lopulta sain vastauksen irti. Ei heillä kuulemma ole mahdollisuutta edes OST:n sisällä tehtyjä kauppoja mahdollista seurata ja kyseessä myös eri sijoitusinstrumentti, joten ei aiheuta toimenpiteitä verottajan suunnalta.
Kiitos tästä tiedosta. Täytyy tutkia viikonlopun aikana mitä lähtee siirtoon.
En ole yhtään tutustunut tuohon OST:hen.
Muutama yksinkertainen kysymys:
- Voiko sinne ostaa jenkkiosakkeita?
Verotus:
Paljonko maksan veroa seuraavissa tapauksissa, oletetaan että aloituspääoma on vaikka 10 000 euroa:
-
Sijoitusten arvo on noussut 10 000 → 15 000 euroon, ja myyn osakkeita 10000 eurolla, jotka nostan myös tililtä ulos - paljonko on verot?
-
Sijoitusten arvo on noussut 10 000 → 30 000 euroon, myyn osakkeita 10000 eurolla, jotka nostan tililtä ulos - paljonko verot?
Verottaja kertoo todella hyvin OSTin periaatteen, jossa myös esimerkkinä käytetty sinun lukuja
Esimerkki 1: Sari on tallettanut osakesäästötilille 10 000 euroa, joilla hän on ostanut suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita. Osakkeiden arvo on noussut 5 000 euroa. Tällöin tilin varojen käypä arvo on 15 000 euroa ja voitto 5 000 euroa.
Sari myy tilillään olevia osakkeita ja nostaa tililtä rahaa 1 500 euroa. Tästä summasta on veronalaista pääomatuloa 500 euroa:
5 000 euroa (voitto) / 15 000 euroa (käypä arvo) × 1 500 euroa (nostettu määrä) = 500 euroa.
Tililtä nostetun rahamäärän loppuosa eli 1 000 euroa (1 500 € − 500 €) on verovapaata pääoman nostoa. Sarin tallettaman pääoman määräksi jää 9 000 euroa (10 000 € − 1 000 €).
Jolloin tästä 500 € maksetaan 30 % veroa eli 150 €
Riippuu ilmeisesti välittäjästä. Esim. OPlla ei voi.
1 tykkäys
Ok, eli osakesäästötilin rajoitukset ei yleisesti koske mitenkään maantiedettä.
Sinnehän ei käsittääkseni voi ostaa viputuotteita, eikä rahastoja.
Ainoastaan osakkeita. Jos olen oikein ymmärtänyt(?)
Ostotarjouskirje/hyväksymislomake Nordealta hukassa. Pitäisi ensiviikolla olla perillä ja nyt lähtö reissuun. Voiko tuon hyväksyä jotenkin muuten?
Minkä ostotarjouskirjeestä/hyväksymislomakkeesta on kyse?
Moi. Katselin hiukan äitini verkkopankkia ja huomasin, että hänellä on 27 kpl findan osakkeita mutta arvo on nolla? Onko tuossa tapahtunut jotain? Nopealla googlailulla en löytänyt mitään.
Ei ole julkisesti noteerattu yhtiö, joten ei ole “päivän kurssia” mitä näyttää arvona.
1 tykkäys
Ok! Hän muisteli, että olisi joskus näkynyt jonkinlainen arvo osakkeille osuuspankin sovelluksessa? Hieman pettyneenä katseli, että ovatko menneet arvottomaksi… 
Aikanaan Findaa pystyi ostamaan ja myymään Privanetin palvelussa, mutta vähän epäilen niidenkään kurssien OP:ssa näkyneen.
Finda siis käy ja kukkuu, ja on ollut ihan valtakunnan uutisissakin äskettäin kun pienosakkaiden ja johdon näkemykset oli törmäyskurssilla (Googlella löytyy lisää). Yhtiökokouksessa juuri tehtiin myös reverse split, eli viisi osaketta yhdistyy/yhdistyi yhdeksi (jonka arvo tietysti viisinkertaistuu). Tämäkin voi sekoittaa näkymiä ja säikäyttää asiaa seuraamattoman.
Edit linkki johonkin pienosakkaiden yhdistyksen sivuille: https://findanpienosakkaat.fi/ (ei siis omaa kokemusta asiasta, mutta tuolta löytyy lisää)
2 tykkäystä
Hybridilainan velkakirjojen ostohinta on 20 200 euroa Hybridilainan velkakirjojen 20 000 euron nimellismäärää kohden (yhteensä 101,00 prosenttia Hybridilainan velkakirjojen nimellismäärästä).
Miksi ostohinta on korkeampi kuin nimellishinta? Korkoriskin takiahan ostohinnan pitäisi olla alhaisempi kuin liikkelle lasku määrä, kun korot ovat nousseet roimasti liikkellelaskun jälkeen?
Nythän lainaajalle maksetaan siitä että hän suostuu saamaan korkeampaa korkoa melkein 1 vuoden ajan? Olettaen siis että haluaa lainata rahaa uudestaan, jolloin hänellä on vielä etusijakin uuteen lainaan.
Markkinakusetus Jenkeissä:
Onko teillä käryä mikä on syynä seuraavaan:
Laitoin ennen jenkkimarkkinan avautumista ostotoimeksiannon osakkeelle.
Markkina valui ja lopulta ostotarjoukseni taso alitettiin. Kauppaa käytiin siis omaa tarjoustani alhaisemmin hinnoin.
Silti, salkkuuni ei ilmestynyt havittelemiani osakkeita.
Lopulta kun huomasin tämän, jouduin ”juoksemaan nousevan hinnan perään” ja maksoin ostoksistani kymmeniä dollareita kalliimman hinnan kuin olin suunnitellut.
Mitkä kusetusmarkkinat tuolla Jenkeissä oikein on?
Mitä hemmettiä!?
Epäilisin ostotoimeksiannon pientä kappalemäärää. Muistelisin, että Nordealta ainakin tulee noista varoituksia, että ei välttämättä toteudu.
Toinen vaihtoehto on reaaliaikaiset kurssit.
2 tykkäystä
Reaaliaikaisten kurssien vaikutus ei ole mahdollinen, koska asetin toimeksiannon jo ennen markkinan avautumista. Osakkeen hinta on yli 1000 taalaa kappaleelta ja on aivan tavallista, että laidassa näkyy yhden osakkeen tarjous. Itse ostin useampia.
Kaupan olisi pitänyt tapahtua pisteen osoittamassa kohdassa, jonka jälkeen osakkeita vaihdettiin hetki alempaan kurssiin. Osakkeita ei kuitenkaan ilmestynyt salkkuun.
Mikä on käsittämätöntä ja suoraan sanoen veemäistä.
Johtuisikohan tuo siitä, että USA:ssa on edelleen käytössä 100 kpl pörssierät, vaikka yksittäisillä osakkeillakin voi käydä kauppaa. Tarjouskirjassa olevat ”yksittäiset” osakkeet taitavat oikeasti olla pörssieriä, eli tarjouskirjassa oleva ”1” tarkoittaa oikeasti 100 osaketta.
2 tykkäystä
Rahastoihin liittyvä yksinkertainen kysymys. Yleensä sijoitan ETF:iin ja siinä kaupat tulee aina heti ja tiedän, että rahastoissa malli on erilainen. Mitä siinä rahastoa ostaessa (vaikka Nordnet Småbolag Sverige Index) ikään kuin taustaprosessissa tapahtuu, miksi se kestää vaikkapa Nordnetissa monta päivää?