Uskon että tulijoita on. Etumatkaa on kuitenkin muutamaksi vuodeksi vähintään ja valmiselementtimarkkinan kehittyminen voi vauhdittua jos alalle tulee kilpailua.
2 tykkäystä
Nyt tarvitaan rakentamisen asiantuntijaa! Tää lapwallin kattoelementti kuulostaa liian hyvälle ollakseen totta
Edut:
Läpimenoaika paranee
Edullisempi
Pienempi co2 jälki
Vähemmän sääsuojausta
Käytännönläheistä ymmärtää nämä hyödyt. Tätä on kyllä ilo seurata. Missä ne riskit on!?
4 tykkäystä
Riskit? Sanotaanko näin, että Lehdon tehtailla oli samat edut. Ja kuinkas kävikään…
2 tykkäystä
Eiks Lehto tehnyt seinäelementtejä? Viittasin kattoelementtien uuteen investointiin. Tekee lapwall seiniäkin, ja hyvä pointti! Saa nähdä mihin tehdas päätty, Lapwall ei ollut Pekkarisen mukaan siitä kiinnostunut.
Lapwallin kohdalla näyttää että selviävät heikossa syklissä, ja jos rakentamisen tilannetta ei huomioida niin kuulostaa liian hyvälle tuote. Yllä totesinkin että alalletulon kynnys tai kilpailevan tuotteen valmistus ei ole vaikeaa, mutta samalla tehokkuudella se ei onnistu.
3 tykkäystä
Eikö Lehdon kohdalla kylppärielementti homehtunut helpommin koska teollinen valmistus oli tehostamassa talousohjattua rakennusyhtiötä? Niin kauan kuin Lapwall on enemmän teollinen valmistaja eikä rakennusyhtiö, nilkat pysynevät kuivempina sen sektorin syklin ylittäviltä murheilta?
Ainakin intuitiona riskit laskevat mitä vähemmän prosessi on alttiina ympäröiville ulkoisille rakentamisen muuttujille.
11 tykkäystä
Lehdolla asiakkaana oli heidän oma rakennusliike. Eli tässä oli pukki kaalimaanvartijana. On oltava joko rakennusliike tai tuoteteollisuusyhtiö, molemmat eivät ole onnistuneet keneltäkään. Lehdon tuote oli myös sellainen, että ei näitä ulkopuoliselle olisi voinut myydä.
4 tykkäystä
Mukavaa nähdä keskustelun aktivoituneen taas Lapwallin osalta täällä foorumilla, joten ajattelin itsekin viimein avata sanaisen arkkuni täällä (heti 6 vuoden taustalla seuraamisen jälkeen 
) Lapwallia on tullut seurailtua ja pikkuhiljaa tankkailtuakin jo jonkun aikaa. Omasta mielestäni se lukeutuu Hesulin kiinnostavimpiin pienyrityksiin helposti ymmärrettävän liiketoimintamallin, varsin kohtuullisen kasvupotentiaalin ja vakaan taseen pohjalta.
Komppaan myös aiempia kommentoijia myös sen suhteen, että Lapwallin eduksi muuhun rakennusmarkkinaan verrattuna voisi nähdä sen, että he keskittyy teolliseen tuotantoon ja sen tehostamiseen modularisoinnin ja automaation avulla, eivätkä siten aivan suoraan altistu yksittäisten rakennusprojektien riskeille ja kompleksisuudelle.
Viime vuoden lopulla oli Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen artikkeli Jukkatalon konkurssista (joka sattumoisin myös toimi Pyhännällä kuten Lapwall), ja mielestäni siinä Jukkatalon toimarin kommentit olivat aika paljonpuhuvia:
Sydänmetsän mukaan suurin syy konkurssiin oli se, että Jukkatalo ei onnistunut muuttamaan liiketoimintaansa kysynnän mukaan.
”Kun ihmiset alkoivat haluta valmiimpia taloja, siirryimme rakennusliikepuolelle. Siinä emme onnistuneet koskaan.”
Isoin virhe tehtiin jo vuonna 2014.
”Silloin olisi pitänyt lopettaa talojen valmistaminen Jukkatalon brändillä ja ryhtyä muiden talovalmistajien alihankkijaksi. Olisi pitänyt valmistaa vain elementtejä, koska niitä me osaamme valmistaa.”
ILKAN isä Veijo Sydänmetsä kertoo sähköpostitse, että pääomistajan edustajana hänen olisi pitänyt viheltää peli loppuun tässä vaiheessa.
”En sitä tehnyt ja kadun sitä. Minulla ja silloisella toimitusjohtajalla Jouni Limmalla oli siihen suunnitelma, mutta sitä ei päästy toteuttamaan, koska halu valmiiksi rakentamiseen oli niin vahva. Myös perhe minusta poiketen halusi siirtyä valmiiksi rakentamiseen.”
”Tiesin sen johtavan tuhoon ja niin myös kävi” – Ratkaiseva virhe tehtiin jo vuosia sitten, ja tänä syksynä suuri suomalainen talotoimittaja romahti - Talous | HS.fi (artikkeli maksumuurin takana)
Omissa pohdinnoissani Lapwallin osalta eniten mietityttää, että kuinka kauan tämä rakennusteollisuuden mörniminen vielä jatkuu, ja miten hyvin Lapwall saa pidettyä tilauskirjat täynnä patoutuneen kysynnän purkautumista odotellessa.
22 tykkäystä
Tietämättä mitään rakennusteollisuudesta. Eikö tuossa finanssi/eurokriisin jälkeen mennyt vuosia ennen kuin isot rakennusprojektit lähtivät taas käyntiin? Nyt ei ole samanlaista kriisiä taloudessa, mutta korot on toisaalta erittäin korkealla joka kurittaa rakennussektoria. Mutuna sanoisin että kestää kauemmin kuin mitä odotetaan. 
2 tykkäystä
En kyllä lähtisi vertaamaan lehtoa ja lapwallia toisiinsa. Modulaarisuuden hyödyt etenkin kattoelementeissä ovat kiistämättömät. Lisäksi rakennusten tulevat päästörajat pelaavat vahvasti lapwallin pussiin. Esimerkiksi hallirakennuksissa voidaan helposti vaihtaa jokin toinen kattoratkaisu lapwallin ratkaisuun suunnitteluvaiheessa, saavuttaen huomattavasti pienemmät päästöt pienellä vaivalla. Lehto teki kaikkea mahdollista mitä rakennusalalla toimiva voi tehdä, lopputulos oli tämä.
1 tykkäys
Lehto investoi kurssihuipulla 2018 uusiin tehdastiloihin Hartolassa ja Oulaisissa. Etuina oli pitkälti samat seikat kuin Lapwallilla: läpimenoaika, modulaarisuus ja ylipäänsä tehdastuotannon suosiminen. Kyllä vertailu on tässä mielessä mielestäni oikeutettu, vaikka eivät täysin samaa tuotetta valmistaneetkaan.
Toki, onhan yhtiöissä ja erityisesti syklissä paljon eroa. Markkinatilanne oli 2018 hyvä, nyt paljon huonompi, olemmeko ehkä jopa pohjilla? No ainakin lähempänä pohjia kuin huippuja. Ja Lapwall on toistaiseksi pysynyt pinnalla myös tässä markkinassa. Ja arvostan kyllä rohkeutta investoida ja nähdä syklin yli.
8 tykkäystä
Lehto on rakennusliike ja LapWall on tuoteteollisuusyhtiö. Tässä on se keskeisin ero. LapWall valmistaa 50 vakiotuotetta (konfiguroitavia).
Lehdon tehtaiden asiakkaina olivat vain sen oma rakennusliike. Pieniä määriä tuotteista meni muualle. Elementtien osuus rakennuskustannuksista on 5 - 10%.
9 tykkäystä
Nyt onkin mielenkiintoinen kaksikko kun rakentaminenkin aikanaan herää alakulosta. Lapwall ja ponsse niissä kun taitaa olla jokin kumma yhdistävä tekijä. 
M_ _ _ ä tai p_u (aika näyttää mitä tuleman pitää)
Esimerkillistä investointiajoittamista Lapwalilla nettowelkaantumisaste -18% mikäs sillon on investoida ja käyttää lainaa siltana. Peikot sillan alla vaanimassa hyvin vähäiset)
3 tykkäystä
Kyllä kouluja, päiväkoteja ja vanhustenhuoltolaitoksia pitää rakentaa mm:saa kokoajan jonkinlainen peruskuorma varmaan tosiaan pysyy. Vaikka pientalot yskii ja taloyhtiöasuntorakentaminen sakkaa taitaa vuosi 2024 olla vielä ylimenokautta 2025 piristystä 2026 kasvua kunnolla ??? Saapa nähdä se taikasana on varmaan osittain korko
2 tykkäystä
Olin sanomassa samaa, julkista rakentamista taidetaan tehdä enemmän matalassa syklissä - koska halvempaa. Tämä ei varmaan lähtökohtaisesti hyvää bisnestä, mutta lyö leiville. Mun kirjoissa Lapwall on todistanut kestävyytensä tässä syklissä.
Lehtoa on huono verrata Lappiin ihan erilaisen liiketoiminnan vuoksi, mutta myös koko luokka ihan eri. Hyvä tase 40-50milj vaihto vs heikko tase 500milj.
4 tykkäystä
Etsiskelin tietoa ‘jatkuvista ylläpitoinvestoinneista’, koska kapasiteetin nostoon etc kohdistetut investoinnit sotkevat Lapwallin hyvin lyhyttä näkyvää historiaa.
Löysin ensimmäisestä raportista seuraavan: ‘Investointien
(sis. aineelliset ja aineettomat) arvioimme olevan
vuonna 2022 2,3 MEUR:ssa, mikä kohdistuu
normaaleihin kapasiteetti- ja parannusinvestointeihin tehtaalla.’
Eli tähänkin summaan sisältyi myös kapasiteetin nostoa, vaikka lienee lähinnä sitä mitä hain.
Jos otetaan vähän etukenoa ja oletetaan että Pyhännän laajennus on saletissa niin tästä aiheutuu tulevaisuudessa myös säästöjä (toimarin haastattelu), sekä oletettavasti myös lisää ylläpitoinvestointeja.
@Antti_Viljakainen Onko mahdollisuutta saada arviota siitä, paljonko mammonaa kuluu ihan pelkkään tehtaiden pyörittämiseen Pyhännän laajennuksen jälkeen? Uskoisin että toimitusjohtajalta löytyy selkeä pallokenttä tälle.
2 tykkäystä
Yhtiökokous on Pyhännällä ja samalla on mahdollisuus vierailla Pyhännän tehtaalla. Täällä on hyvä jututtaa samalla yhtiön johtoa.
9 tykkäystä
Jukkatalojen Pyhännän tehtaalle jatkaja:
Neco Elements aloittaa puuelementtituotannon Pyhännällä. Tänä vuonna perustetun Neco Elementsin omistajiin kuuluu aiemmin samalla tehtaalla työskennelleitä avainhenkilöitä. Yhtiön vähemmistöomistaja on Creo Capital, joka on kiinteistöalan arvoketjun toimijoihin keskittynyt sijoitusyhtiö. Sen omistuksiin kuuluu muun muassa valtakunnallisesti toimiva SSA Rakennus.
”Yhtiön nimi Neco on johdettu sanoista nordic element company, mikä kertoo sitoutumisesta pohjoismaiseen laatuun. Lähtökohtana on maan suurimpiin kuuluva puuelementtitehdas sekä alueelle vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus puuelementtirakentamisesta Pyhännän Rakennustuotteen luomana”, kertoo Neco Elementsin hallituksen puheenjohtaja Timo Luhtaniemi.
Neco tähtää kokonaisvaltaiseen kumppanuuteen rakennusliikkeiden ja ammattirakentajien kanssa. Puuelementteihin perustuvalla rakentamisella on yhtiön mukaan valtava potentiaali.
Koneet käyntiin huhtikuussa
Pyhännällä käynnistyvän puuelementtitehtaan kapasiteetti on kahdessa vuorossa 250 000 neliömetriä puuelementtiä. Tuotanto tulee kattamaan seinä- ja kattoelementtejä sekä muita esivalmistettuja rakennuskomponentteja.
Tehdas aloittaa toimintansa huhtikuussa.
9 tykkäystä
Mielenkiintoinen uutinen! Sen tuosta voi ainakin päätellä, että tulevaisuudenuskoa puuelementtimarkkinoiden kysyntään on muillakin kuin Lapwallilla. Karon Grillihaastiksesta oli tulkittavissa, että Lapwall ei nähnyt tuota naapuritontillaan olevaa Jukkatalon vanhaa tehdasta kannattavana vs. investoinnit heidän oman tehtaan laajennukseen, mutta ilmeisesti Necolla on nähty silti riittävästi potentiaalia markkinoissa.
Osaako joku valistuneempi arvailla, kuinka samanlaisia tuotteita Lapwall ja Neco lopulta toimittavat - kilpaileeko naapurukset aivan samoista toimituksista/asiakkaista?
Hieman vertailua maksimi tuotantokapasiteeteista alla.
Neco:
Pyhännällä käynnistyvän puuelementtitehtaan kapasiteetti on kahdessa vuorossa 250 000 neliömetriä puuelementtiä. Tuotanto tulee kattamaan seinä- ja kattoelementtejä sekä muita esivalmistettuja rakennuskomponentteja.
Lapwall:
Seinäelementit-liiketoiminta, Pyhäntä
Tuotantokapasiteetti n. 350 000 m2Kattoelementit-liiketoiminta, Pälkäne ja Veteli
Tuotantokapasiteetti yhteensä n. 350 000 m2
Tilinpäätöskatsaus 2023 (lapwall.fi)
Lapwallin mahdollisen tehdasinvestoinnin jälkeen Pyhännän kapasiteetti kasvaisi ymmärtääkseni 350 000:sta 600 000 m2:een:
LapWall suunnittelee uuden kokoonpano- ja osavalmistustehtaan rakentamista Pyhännälle. Pitkälle automatisoidun tehtaan elementtien kokoonpanokapasiteetti tulisi olemaan noin 600 000 m² vuodessa.
Sisäpiiritieto: LapWall suunnittelee uutta merkittävää tehdasinvestointia Pyhännälle – tuotantokapasiteetti kolminkertaistuu | LapWall Oyj (sttinfo.fi)
3 tykkäystä
Samaa mieltä tästä. Tai oon pitänyt puuelementtejä aidosti hyvänä vaihtoehtona esim vähäpäästöisyysen vuoksi, mut en taas oikeasti tiedä onko se hyvä ratkaisu vai enemmän puhetta.
Mitä tuohon yrityskauppaan tulee, niin fakta se on/oli että joku sen ostaa. Toinen tarina on kuinka hyvä sijoitus ja kumpi pärjää jatkossa
2 tykkäystä
LapWall taitaa olla täysin eri tasolla vrt. Jukkatalon vanha tehdas. Vanhat tehdasrakennukset ja pää kokoonpanolinjalla ikää jo kohta 20 vuotta. Jukkatalo toimi myös projektiliiketoiminnassa ja aikaisemmin heillä oli yhtiö nimeltä PRT- Pro Oy, jonka perustivat LapWallin kilpailijaksi. PRT- Pro toimi myös Hartolan tehtaalla, jonka Lehto sitten osti. Yrittivät valmistaa myös kattoelementtejä Pyhännällä, homma jäi pariin projektiin.
1 tykkäys