LapWall alkaa nousta omassa salkussa toistaiseksi tämän tuloskauden selkeimmäksi voittajaksi. Tähän skenaarioon en olisi ihan uskonut vielä syyskuussa. Katselin tuon antoisan haastateluvideon ja kirjoittelin itselle muistiinpanoja, muutamilla omilla päätelmillä höystettynä, joten laitan ylipitkän tekeleen samalla vaivalla tänne.
Potentiaalinen tilauskanta eli sisällä olevat tarjouspyynnöt olivat 55 miljoonan euron tasolla ja koko tarjouskanta on sellaista, josta LapWall voi odottaa syntyvän kauppaa tulevaisuudessa. Realisoituneet tarjoukset olivat suunnilleen samalla tasolla, kuin Q3 liikevaihto eli n. 11 miljoonaa euroa.
Materiaalihankinnat onnistuneet toimarin mukaan hyvin ja näkyivät tuloksessa. Lisäksi prosesseja on tehostettu ja sopeutettu, jotka tukevat tulosta ja ylärivi valuu LapWallila nätisti alariveille. Julkinen rakentaminen on toimarin mukaan jopa hyvällä tasolla, vaikka lupien määrät matelevat edelleen. Näkymät olivat oikeastaan kaikin puolin kannustavia, vaikka epävarmuutta on aina.
Asuntorakentaminen on romahtanut ja muu rakentaminen kannattelee markkinaa tällä hetkellä. Pyhännän yksikössä volyymia on saatu kasvatettua ja Veteli on myös hyvällä mallilla. Kannattavuus on noussut erittäin hyvälle tasolle Q3:lla ja yksittäiset kvartaalit voivat tietysti vaihdella riippuen miten projektit ajoittuvat vuoden sisällä, joten kokonaisuuden tarkastelu on järkevämpää. LapWall pystyy jopa tässä taloustilanteessa valitsemaan parhaiten prosessiin soveltuvia projekteja, jolloin tuotanto ja prosessit ovat tehokkaimmillaan.
Toimitusaika LapWall:n elementeillä on n. 1-3kk, joka on omasta mielestä hyvinkin tehokas. Maksimiaika tilausten toimitukselle toimarin mukaan on enintään 5-6kk nykyisessä rakentamissyklissä ja asiakkaat saavat tällä hetkellä toimitukset huippusykliä nopeammin.
LapWallin pääfokus ei ole ollut korkeissa puukerrostaloissa ja asuntorakentamisessa, jossa ei ole näkyvissä nopeaa käännettä. Ns hybridirakentamisessa on hyvä potentiaali katto-ja seinäelementtien osalta. Hoiva- ja etenkin koulurakentaminen on ollut tärkeässä roolissa. Teollisuusrakentamisessa etenkin kattoelementit ovat tukeneet vahvasti tilauskantaa ja poistaneet riskiä sykliseen matalaan seinäelementtirakentamiseen liittyen.
Liikevaihtoa syntyykin n. 70% lämpimistä kattoelementistä ja seinäelementeistä n. 20%. Vahvuus perustuu siihen, että aina rakennetaan jossain taloustilanteesta riippuen; Lapwall kokee itsensä tehokkaaksi ja asiakkaat saavat vastinetta rahoilleen. Rakennusliikkeet tarkastelevat nykyisessä tilanteessa erityisesti mitkä tavat rakentaa ovat kustannustehokkaita ja juuri tuohon kysyntään LapWall on pystynyt vastaamaan. Myös työntekijätyytyväisyys on korkealla tasolla. Omana huomioina pakko mainita, että jostain syystä tykkään erityisesti näistä pohjois-suomalaista mutkattomista firmoista. Kait se johtuu siitä, että joka päivä törmää sijoitusmaailmassa johonkin vedätystä suunnittelevaan tai sijoittajaa linssiin viilaavaan kusiputkaan, joissa työntekijöillä saatikka pienomistajilla ei ole mitään väliä.
Mahdollista kilpailua tulee mm. Metsä Woodin tehtailta, mutta alkuinvestoinnit ovat alalla suht isot, mikä osaltaan rajoittaa kilpailua. Puuelementtimarkkina on Suomessa yhteensä n. 400 miljoonaa€. Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan kokonaismarkkina on n. 2 miljardia€. LapWallin tämän hetkinen suurin kilpailija on vaihtoehtoinen tapa rakentaa. Työntekijäpula voi vaivata tulevaisuudessa rakennusalaa, joten rakentamisen esivalmistus noussee jatkossa entistä suurempaan rooliin.
LapWallin putkessa olevat investoinnit mahdollistavat jopa 110-130 miljoonaa€ liikevaihdon tulevaisuudessa. Uusi tuotantolaitos on suunnitelmien mukaan toiminnassa marraskuussa 2025 ja toimari näkee ajoituksen mahdollisesti hyvinkin optimaaliseksi. Ensi vuoden loppupuolella valmistuvat investoinnit ja edellä mainittu liikevaihto voitaisiin saavuttaa kahta vuoroa tekemällä. Ebita marginaalista (12-15%) ei kuitenkaan tingitä ja LapWall tekee lujasti töitä, että tavoitteeseen päästään lähivuosina. Jatkossa tuotantotehokkuus nousee aivan eri tasolle, jolloin mm. operointikulut tippuvat, kokoonpanokustannus puolittuu ja hankintavolyymit nousevat, kun tehdään pidempiä esim. viiden vuoden hankintasopimuksia ja saadaan suurempia projekteja ja kumppanuusasiakkaita. Myös myyntityön tehostamiseen on panostettu uudistetulla myyntiorganisaatiolla ja myyntityö on nykyään aktiivista.
Itse sanoisin loppuun, että kilpailu ei ole tällä alalla pelkästään huonoa, koska se omalta osaltaan lisää puuelementtirakentamista Suomessa, muokkaa ajan saatossa lupaprosesseja kevyemmiksi ja nostaa kiinnostavuutta. Suomihan on aikoinaan jäänyt aika pahasti jälkeen mm. Ruotsin puukerrostalo/ korkeiden puurakennusten rakentamisessa mm. paloturvallisuussäädösten kireyden takia. Tämä tilanne oli ainakin reilu 10 vuotta sitten. Tulipalot on vissiin erilaisia Suomessa ja Ruotsissa.
.