Yleisöannissa vajaa 300 t osaketta, instikoille reilu 900 t osaketta ja henkilökunnalle noin 81 t kpl. Eli noin 5 milj. € anti.
Osakkeen hinta 2,72 € mikä tekee yhtiön arvoksi noin 37 milj. €, p/e jossain 8x (2021 luvuilla).
LapWall hakee 37 miljoonan euron pörssiarvoa – Anti alkaa huomenna https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/f7d0458a-745a-43cf-bff8-3370a2ff8b69
Edit.p/e luku, oikaistu laskuvirhe
LapWallin sijoituksena vajaassa 14000 sanassa allekirjoittaneen näkökulmasta.
Jos joku jäi yhtiöstä ja/tai tutkimuksesta mietityttämään, niin vastailen foorumilla lisäkysymyksiin tässä lähipäivinä.
Vielä keskiviikko-iltaan, parhaaseen katseluaikaan, inderesTV:n taltiointi.
Selvästikkään en ymmärrä listautuvan yhtiön arvonmäärityksestä mitään, kun mielestäni on harhaanjohtavaa tehdä ennustetta osakekohtaisesta tuloksesta listautumista edeltävällä osakemäärällä. Jos listautumista edeltävä osakemäärä on n.12.4M ja osakekohtainen tulos ennustetaan tuolle osakemäärälle, niin eikö se laimene listautumisessa lähes 15% kun osakemäärä nousee 1.85M osakkeella? Vai eikö ennusteessa ole mukana listautumisesta saatavien varojen vaikutusta liiketoiminnan kasvuun?
Tämä kysymys nousee pinnalle lähes jokaisen osakeannin yhteydessä. Tässä on EcoUpin ketjuun kirjoittamani perustelut, miksi me käytämme IPO-tutkimuksissa pre-moneyta.
“Meidän IPO-tutkimukset ovat valtaosin perustuneet hintaan ennen osakeantia (pre-money) ja velattomaan hintaan ennen antia (pre-money). Tämä on käsittääkseni myös yleinen tapa. Tällä tavoin esimerkiksi annin lopputulokseen ei tarvitse ottaa kantaa. Yrityksen velattomaan hintaanhan osakeanti ei vaikuta vaan annista seuraava markkina-arvon kasvu kumoutuu teoriassa täysin (käytännössä listautumisannin kulut heikentävät hyötysuhdetta hieman), kun osakeannissa kassaan tulee rahaa kassaan ja nettovelka laskee”.
Noista luvuistahan on melko helppo laskea, mikä on P/E on uudella osakemäärällä. EV-kertoimet eivät sen sijaan muutu annin myötä mihinkään ja tästä syystä listautumisanneissa myös suositaan EV-pohjaisia kertoimia. P/E maailmassa mielestäni voi myös ajatella, että osakeannin myötä vahvistuva tase laskee riskiprofiilia sen verran, että piirun korkeampi P/E-pohjainen arvostus on hyväksyttävissä.
LapWallin osalta olemme mallintaneet osin listautumisrahoilla tehtäviä investoinnit sekä niiden hyötyjä lähivuosille. Toki korostan, että yhtiö pystyisi halutessaan tuon investointiohjelma tämänhetkisen arvioni mukaan tekemään myös ilman listautumisrahoja, kun huomioidaan lähtötilanteen taserakenne, lähivuosien tulos- ja kassavirtaodotukset sekä investointitarpeiden määrä.
Jaahas jaahas, IPO kausi alkaa taas. Osallistutko LapWallin antiin?
0 voters
Venäjän tuonti on ollut jo vuosia lähinnä kuitupuuta ja haketta. Tukkipuun tuonti on ollut todella vähäistä, joten jos (ja kun) kantohintoihin tulee nousupainetta niin uskon, että paine kohdistuu noihin mainitsemiini lajikkeisiin, ei tukkipuuhun. Kotimainen tukki on ollut viime vuosina Eu:sa ruotsalaisen jälkeen halvinta, joten uskon LapWallin saavan lähitulevaisuudessa raaka-ainetta kilpailukykyisin hinnoin verrattuna muihin alan toimijoihin.
Jottei kenellekään jää väärä kuva, niin täsmennetään vielä sen verran, että LapWall ei osta tukkia tai muuta raakapuuta vaan Stora Enson, Metsä Woodin, Versowoodin tai jonkun muun vastaavan toimijan tukista valmistavan LVL- tai sahatavaratuotteen. Toki tukin hinta (eli em. pelureiden kulutaso) määrää jollain tasolla sen, missä LVL:n ja sahatavaran tarjontakäyrä voi olla eli matala alkuraaka-aineen hinta olisi jossain määrin hyvä asia LapWallille, vaikka vaikutus onkin epäsuora. Sinänsä olen samaa mieltä, että Venäjän tuonnin loppumisesta mahdollisesti puun hintaan kohdistuva muutospaine osuu lähtökohtaisesti enemmän kuituun kuin tukkiin (toki isot metsäyhtiöt ostavat puuta kokonaisuutena, mikä voi sotkea pakkaa myös tukkipuolella).
Eilisen tilaisuuden esitys on täällä.
LapWallin osakkeella vaihtomäärät listauksen jälkeen arveluttaa. Omistus on keskittynyt. Tuleekohan isot osto-myyntilaitojen erot ja pieni vaihto? Mitä mieltä parviäly on?
Näyttäisi olevan Hoivatilojen Karjula myös hallituksessa, hyvä niin!
Luovutusrajoitus johdolla 50%: lle osakkeista 180 päivää ja lopuille 360 päivää. Henkilöstöannissa 180 päivää.
Tässä on Salkunrakentajan Jorma Erkkilän tekemä juttu Lapwallista. Jutussa on lainattu mm. Antti Viljakaista ja firman toimaria. Ketjua ja sen tarjoamia linkkejä tarkasti lukeneelle juttu ei hirveästi tarjonne uutta, mutta kyseessä on silti ihan hyvä ja tiivis tietopaketti Lapwallista. 
“LapWall suunnittelee käyttävänsä listautumisannilla kerättävät varat liiketoiminnan ja tuotantokapasiteetin kasvun tukemiseen, mahdollisiin yritysostoihin sekä Yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.”
"Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas ja EH Konsultointi Oy ovat listautumisen ankkurisijoittajina antamiensa merkintäsitoumusten mukaisesti sitoutuneet merkitsemään listautumisannissa tarjottavia osakkeita yhteensä noin 1,7 miljoonalla eurolla.
Yhtiön nykyiset osakkeenomistajat eivät myy yhtiön osakkeita listautumisannissa."
“Puurakentamisen kasvu ja rakentamisen tiukentuva sääntely sekä ympäristövaatimukset tukevat näkemyksemme mukaan puuelementoinnin kasvua tulevina vuosina. Suunnitellulla listautumisannilla kerättävät varat tukisivat kasvutavoitteitamme ja toimintamme laajentamista”, toimitusjohtaja toteaa.”
Ajattelin ottaa tästä vuoden ekasta listautujasta pikikset pois kuljeksimasta, vaikka euromääräiset summat jäänevätkin pieneksi annin pienen koon vuoksi. Maanantaina eli huomenna ilmoittautuu sitten seuraava listautuja.
Mikä on “Pekkaristen” noin omistusosuus listautumisen jälkeen? Ennen listautumista 56.5 % !
Onko vanhat osakkeet ääni per osake? Onko pääomistajissa muita Pekkarisien lähipiiriä?
Olen tähän LapWalliin nyt huolella tutustunut ja sen verran mielenkiintoinen on, että osallistun antiin. Ensisijaisesti näen tässä pidemmän sijoituksen ja tämä menee pitkään salkkuun.
Määrä vielä harkinnassa.
Positiiviset huomiot:
-tekee rakennus palikoita
-helppo skaalata
-talous kunnossa
-tekee hyvää tulosta
-antihinta järkevä
-on jo markkinassa sisällä
-mega trendissä
Epävarmuudet:
-syklisyys voi heilautella tulosta
-pystyykö kasvamaan Suomessa riittävästi,
ennen ulkomaille siirtymistä, jotta on tarpeeksi
ruutia laajentumiseen
-anti on pieni, saadun osake potin määrä voi
jäädä pieneksi
-vaihto jäänee pieneksi
-mahdollisesti kilpailun aliarviointi
Mukana ollaan! Kiva nähdä vaihteeksi järkihinnoiteltu yritys pörssin kynnyksellä. Pidin myös toimarin suorasanaisuudesta vanhojen mokien osalta. Kaikki samassa veneessä, kun kyse ei ole irtautumisesta. Hyvin kohtuulliset listautumiskulut myös, liekö Inderesin oppeja?
Luultavasti itsekin teen merkinnän, seuraan vielä sotatilanteen etenemistä keskiviikkoon asti varmuuden vuoksi. Alexander Corporate Financen kautta on aiemmin tullut ihan kelvollisia yrityksiä pörssiin, Fifaxin osalta tuli tosin iso miinus heillä track recordiin. Kuraa pääsee heiltäkin siis välillä läpi jos Fifaxin osakekurssia katsoo.
Saiko joku selville, miksi Lapwall epäonnistui Ruotsissa? Eikö tuotantoa saatu ajettua kustannustehokkaasti ylös, epäonnistuiko myyntityö, eikö tuote kelvannut Ruotsissa rakentajille, oliko tuote liian kallis betoniin verrattuna vai mikä oli syynä? En tuota tietoa onnistunut löytämään.
Ruotsissa epäonnistui henkilöstövalinnat ja valvonta eli johtamisen piikkiin.
Tämä onkin melkein vaikein osa kun siirrytään uuteen maahan. Kulttuurillisia eroja, asioita ymmärretään eri tavalla, valvontaan tulee haasteita, jos ei olla läsnä ja Suomalainen luottaa yleensä liikaa.
LVL- ja sahatavaratuotteiden keskeisin raaka-aine on kuitenkin tukki, vaikkei Lapwall sitä suoraan osta. Eikö tukkipuun hinnannousu siten vaikuta täysin myös ko. tuotteiden hintaan ja sitä kautta aiheuttaa kustannuspainetta Lapwalliin?
Lisäksi muutama muu kysymys joita mietin:
Mitä puulajiketta Lapwall tuotteissaan käyttää? Käsittääkseni Venäjä on suuri koivutukin viejä Eurooppaan eli vaikka Suomessa tuonnin loppuminen ei aiheuttaisi tukkipulaa, niin todennäköisesti hinnat kuitenkin nousevat myös Suomessa. Havussa tilanne on varmaankin parempi.
Lapwallin esityksessä tj vakuutteli, että saavat nousevat kustannukset asiakkaille lähinnä lyhyiden hinnoittelusopimusten ansiosta. Onko tietoa kuinka pitkät hinnoittelusopparit toimialalla yleensä on raaka-aineissa eli onko todennäköistä, että Lappwallin 2021 käyttämät raaka-aineiden hinnat on sovittu 2020 eli kustannusinflaatio näkyisi vasta tämän vuoden tulokseen?
Huhutaan, että rakennusliikkeet ovat jo jonkinverran ongelmissa esim. teräspulan takia. Mikäli työmaat seisahtavat, niin pysähtyykö myös Lappwallin markkinakysyntä tälläisen epäsuoran riskin takia?
