LapWallin tase vaikuttaisi olevan vahvassa kunnossa, mutta sen verran kokolias investointisuunnitelma, että ehkäpä osakkeenomistajilla olisi syytä varautua mahdolliseen merkintäoikeusantiin.
Mahdolliseen suunnattuun antiin on mielestäni hankalaa nähdä hyviä perusteita kerta firma on pörssissä eikä firmalla ole akuuttia hätää maksuvalmiuden kanssa.
En osaa arvioida, onko se nyt ihan noin mittava kuitenkaan. Muistutan kuitenkin, että vielä viime kuussa LapWall oli halukas muuttamaan KW-Componentan kauppahinnan maksun osakkeista käteismaksuksi. Jos siitä nyt jotain voi päätellä…
Tietysti olisi hienoa, jos mahdollinen tehdasinvestointi (ja käyttöpääoman lisäys) voitaisiin rahoittaa tulorahoituksella ja kohtuuhintaisella vieraalla pääomalla sitä mukaa kun tehdas valmistuisi tuotantoon H2/2025.
En täysin vastusta mahdollista suunnattua antiakaan, mutta olisihan se ikävää havaita, että yhtiö päätyy noin parin vuoden kuluttua vahvistamaan tasettaan toteuttamalla suunnatun osakeannin nopeutetuin tarjousmenettelyin instikoille, missä toteuma olisi kaiken lisäksi alle osakkeen sen hetkisen noteeraustason, ja sit vielä “yllättäen” antiin osallistuneiden instikoiden joukossa olisi nykyiseen omistajakuntaan sidoksissa olevia sijoitusyhtiöitä. Ei nyt maailmaa kaada, mutta tympeä makuhan siitä jäisi piensijoittajan suuhun yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
LapWall julkisti raporttinsa aamulla. Raportti on täällä. Q4 jäi tuloksellisesti lievästi odotuksiamme heikommaksi, vaikka ennustekin vei vuositason luvut ohjeistushaarukan alalaitaan. Uutta kauppaa kertyi nihkeästi ja markkinatilanne on edelleen hyvin heikko. Ohjeistusta ei odotetusti saatu ja osinkoehdotus ylitti ennusteet sentillä.
Yhtiön kokonaiskuvaan raportti ei kuitenkaan mielestäni tarjoa ainakaan ensi puraisulla isoa muutosta. LapWall kitkuttelee olosuhteisiin nähden melko mukavasti huonossakin markkinassa ja lienee erinomaisissa asemissa syklin elpyessä. Osakkeen kannalta kuitenkaan suhteellinen pärjääminen ei ihmeitä lyhyellä sihdillä mahdollista.
Huonosta suhdanteesta huolimatta Lapwall julkaisi voitokkaan tuloksen ja ehdottaa jopa osingonjakoa. Tässä tilanteessa on mielestäni suorastaan nerokasta satsata uuden tehtaan rakentamiseen. Kun rakentaminen taas elpyy Lawall on valmis vastaamaan kysyntään.
Eilisessä tiedotustilaisuudessa selvisi myös, että tehtaan rahoituskin oli selvä.
Alokas haastattelee -ketjusta tuttu @Karo_Hamalainen jututti LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarista. 
LapWallin perinteisen perusbisneksen, puisten seinäelementtien, kysyntä romahti asuinrakennusaloitusten tyssättyä. Sen sijaan kattoelementit, joiden valmistajaksi yhtiö tuli yrityskaupoilla, kannattelevat puuelementtivalmistajaa: viime vuonna yhtiön liikevaihto putosi vain viidenneksen.
*LapWall suunnittelee 15 - 17 miljoonan euron investointia Pyhännän tehtaalleen. Investointi on yhtä suuri kuin LapWallin oma pääoma. *
”Investoinnin tekemättä jättäminen olisi iso riski. Kun normaali kysyntätilanne palaa, me myydään eioota [jos investointia ei tehtäisi]”, LapWallin toimitusjohtaja ja suurin omistaja Jarmo Pekkarinen sanoo.
Investointi nostaisi Pyhännän tehtaan teoreettisen tuotantokapasiteetin 60 miljoonaan euroon vuodessa. Teoreettisella tuotantokapasiteetilla LapWall tarkoittaa nykyisillä hinnoilla laskettua vuosimyyntiä, joka pystyttäisiin tuottamaan, jos tehtaan linjoja ajaisi maksimivauhtia kahdessa vuorossa jokaisena arkipäivänä. Nykyisin Pyhännän tehdas pystyy 25 miljoonan euron vuosituotantoon.
Investoinnin jälkeen Pyhännän tehtaan ja kahden kattoelementtitehtaan yhteenlaskettu vuosituotantokapasiteetti olisi reilut sata miljoonaa euroa. Viime vuonna LapWallin liikevaihto oli 42 miljoonaa euroa.
Karon Grillissä Jarmo Pekkarinen avaa viime vuonna tehtyä liiketoimintakauppaa, jonka myötä yhtiö sai pitkän sopimuksen Kastelli-talovalmistajan kanssa. Hän myös perustelee lähes kahden miljoonan euron suuruista osingonjakoa tilanteessa, jossa yhtiö on jätti-investoinnin äärellä.
Lapwall on mun yksi suosikki, tällä hinnoittelulla, tässä syklissä, heidän tekemisellä jne. 
Pekkarinen perusteli tulosinffossa mun mielestä hyvin osingonmaksun, mutta silti olisin hiiren verran tyytyväisempi maltillisempaan tai että ei olisi maksettu osinkoa. Välillisestihän se määrä otetaan velkaa nyt, mutta ymmärrän että se voi olla hyvä valinta omistajapohjasta johtuen tai miellyttää osaa omistajista.
Innolla odottelen loppuvuoden ja vuoden 2025 raportteja 
Taloustaito lehdessä artikkeli
Kannattaako rakennusalalla nyt velkaantua, Lapwallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen? - Taloustaito.fi
Sama kävi mielessä, kun Pekkarinen nosti esiin että kilpailu vähenee.
Mä en tunne tuotteena näitä elementtejä, mutta myös jossain esityksessä nostettiin esiin että ennen valmistus tapahtunut ns. polvenpäällä, niin aloin pohtia että tuote on lopulta aika yksinkertainen, ja kilpailuetu on tehdasvalmistus ja volyymin tuoma etu, ehkä myös laatu. Vallihauta ei ole kovin syvä, mutta on kuitenkin olemassa, mutta kysynnän ja hintojen kasvaessa varmasti alalle on kiinnostuneita tulijoita.
Uskon että tulijoita on. Etumatkaa on kuitenkin muutamaksi vuodeksi vähintään ja valmiselementtimarkkinan kehittyminen voi vauhdittua jos alalle tulee kilpailua.
Nyt tarvitaan rakentamisen asiantuntijaa! Tää lapwallin kattoelementti kuulostaa liian hyvälle ollakseen totta
Edut:
Läpimenoaika paranee
Edullisempi
Pienempi co2 jälki
Vähemmän sääsuojausta
Käytännönläheistä ymmärtää nämä hyödyt. Tätä on kyllä ilo seurata. Missä ne riskit on!?
Riskit? Sanotaanko näin, että Lehdon tehtailla oli samat edut. Ja kuinkas kävikään…
Eiks Lehto tehnyt seinäelementtejä? Viittasin kattoelementtien uuteen investointiin. Tekee lapwall seiniäkin, ja hyvä pointti! Saa nähdä mihin tehdas päätty, Lapwall ei ollut Pekkarisen mukaan siitä kiinnostunut.
Lapwallin kohdalla näyttää että selviävät heikossa syklissä, ja jos rakentamisen tilannetta ei huomioida niin kuulostaa liian hyvälle tuote. Yllä totesinkin että alalletulon kynnys tai kilpailevan tuotteen valmistus ei ole vaikeaa, mutta samalla tehokkuudella se ei onnistu.
Eikö Lehdon kohdalla kylppärielementti homehtunut helpommin koska teollinen valmistus oli tehostamassa talousohjattua rakennusyhtiötä? Niin kauan kuin Lapwall on enemmän teollinen valmistaja eikä rakennusyhtiö, nilkat pysynevät kuivempina sen sektorin syklin ylittäviltä murheilta?
Ainakin intuitiona riskit laskevat mitä vähemmän prosessi on alttiina ympäröiville ulkoisille rakentamisen muuttujille.
Lehdolla asiakkaana oli heidän oma rakennusliike. Eli tässä oli pukki kaalimaanvartijana. On oltava joko rakennusliike tai tuoteteollisuusyhtiö, molemmat eivät ole onnistuneet keneltäkään. Lehdon tuote oli myös sellainen, että ei näitä ulkopuoliselle olisi voinut myydä.
Mukavaa nähdä keskustelun aktivoituneen taas Lapwallin osalta täällä foorumilla, joten ajattelin itsekin viimein avata sanaisen arkkuni täällä (heti 6 vuoden taustalla seuraamisen jälkeen 
) Lapwallia on tullut seurailtua ja pikkuhiljaa tankkailtuakin jo jonkun aikaa. Omasta mielestäni se lukeutuu Hesulin kiinnostavimpiin pienyrityksiin helposti ymmärrettävän liiketoimintamallin, varsin kohtuullisen kasvupotentiaalin ja vakaan taseen pohjalta.
Komppaan myös aiempia kommentoijia myös sen suhteen, että Lapwallin eduksi muuhun rakennusmarkkinaan verrattuna voisi nähdä sen, että he keskittyy teolliseen tuotantoon ja sen tehostamiseen modularisoinnin ja automaation avulla, eivätkä siten aivan suoraan altistu yksittäisten rakennusprojektien riskeille ja kompleksisuudelle.
Viime vuoden lopulla oli Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen artikkeli Jukkatalon konkurssista (joka sattumoisin myös toimi Pyhännällä kuten Lapwall), ja mielestäni siinä Jukkatalon toimarin kommentit olivat aika paljonpuhuvia:
Sydänmetsän mukaan suurin syy konkurssiin oli se, että Jukkatalo ei onnistunut muuttamaan liiketoimintaansa kysynnän mukaan.
”Kun ihmiset alkoivat haluta valmiimpia taloja, siirryimme rakennusliikepuolelle. Siinä emme onnistuneet koskaan.”
Isoin virhe tehtiin jo vuonna 2014.
”Silloin olisi pitänyt lopettaa talojen valmistaminen Jukkatalon brändillä ja ryhtyä muiden talovalmistajien alihankkijaksi. Olisi pitänyt valmistaa vain elementtejä, koska niitä me osaamme valmistaa.”
ILKAN isä Veijo Sydänmetsä kertoo sähköpostitse, että pääomistajan edustajana hänen olisi pitänyt viheltää peli loppuun tässä vaiheessa.
”En sitä tehnyt ja kadun sitä. Minulla ja silloisella toimitusjohtajalla Jouni Limmalla oli siihen suunnitelma, mutta sitä ei päästy toteuttamaan, koska halu valmiiksi rakentamiseen oli niin vahva. Myös perhe minusta poiketen halusi siirtyä valmiiksi rakentamiseen.”
”Tiesin sen johtavan tuhoon ja niin myös kävi” – Ratkaiseva virhe tehtiin jo vuosia sitten, ja tänä syksynä suuri suomalainen talotoimittaja romahti - Talous | HS.fi (artikkeli maksumuurin takana)
Omissa pohdinnoissani Lapwallin osalta eniten mietityttää, että kuinka kauan tämä rakennusteollisuuden mörniminen vielä jatkuu, ja miten hyvin Lapwall saa pidettyä tilauskirjat täynnä patoutuneen kysynnän purkautumista odotellessa.
Tietämättä mitään rakennusteollisuudesta. Eikö tuossa finanssi/eurokriisin jälkeen mennyt vuosia ennen kuin isot rakennusprojektit lähtivät taas käyntiin? Nyt ei ole samanlaista kriisiä taloudessa, mutta korot on toisaalta erittäin korkealla joka kurittaa rakennussektoria. Mutuna sanoisin että kestää kauemmin kuin mitä odotetaan. 
En kyllä lähtisi vertaamaan lehtoa ja lapwallia toisiinsa. Modulaarisuuden hyödyt etenkin kattoelementeissä ovat kiistämättömät. Lisäksi rakennusten tulevat päästörajat pelaavat vahvasti lapwallin pussiin. Esimerkiksi hallirakennuksissa voidaan helposti vaihtaa jokin toinen kattoratkaisu lapwallin ratkaisuun suunnitteluvaiheessa, saavuttaen huomattavasti pienemmät päästöt pienellä vaivalla. Lehto teki kaikkea mahdollista mitä rakennusalalla toimiva voi tehdä, lopputulos oli tämä.
Lehto investoi kurssihuipulla 2018 uusiin tehdastiloihin Hartolassa ja Oulaisissa. Etuina oli pitkälti samat seikat kuin Lapwallilla: läpimenoaika, modulaarisuus ja ylipäänsä tehdastuotannon suosiminen. Kyllä vertailu on tässä mielessä mielestäni oikeutettu, vaikka eivät täysin samaa tuotetta valmistaneetkaan.
Toki, onhan yhtiöissä ja erityisesti syklissä paljon eroa. Markkinatilanne oli 2018 hyvä, nyt paljon huonompi, olemmeko ehkä jopa pohjilla? No ainakin lähempänä pohjia kuin huippuja. Ja Lapwall on toistaiseksi pysynyt pinnalla myös tässä markkinassa. Ja arvostan kyllä rohkeutta investoida ja nähdä syklin yli.