Kiinnostaisi tietää arvioitteko 3 Q kvartaalille mitään tulosvaikutusta sille, että lehdistötiedotteen mukaan Lehto myi Kivistön kauppakeskuksen kiinteistöyhtiön osakkeet? Tämä on mielestäni mielenkiintoista, sillä yleensä rakennusliike saa ensin tuottoa urakkasopimuksestaan kiinteistöyhtiön kanssa ja myöhemmin, kun kauppakeskus on saatu toimimaan muutaman vuoden ajan ja kun myy kiinteistöyhtiön osakkeet. Myynti nyt viittaisi ehkä siihen, että kiinteistöyhtiö on saanut tehdyksi pitkäaikaiset vuokrasopimukset koko vuokrattavalle liiketilalle jo tässä vaiheessa ja siten löysi hankkeelleen ostajan jo etukäteen.
Emme näe tällä merkittävää vaikutusta, jonka vuoksi myös tiedote oli arviomme mukaan lehdistömuotoinen. Kyseessä on kuitenkin hyvinkin keskeneräinen hanke, joka vasta aloitetaan. Lehdolle tärkeämpi on se itse rakentamisen vaihe ja nyt tämän myötä se muuttui enemmän urakkamuotoiseksi. Tästä varmaan on saatu investoidut pääomat takaisin, sillä mitään mainintaa tulosvaikutuksesta ei ollut. Mutta Q3-raportissahan se selviää. Isompaa kuvaa se ei mielestämme tässä casessa kuitenkaan muuta.
4 tykkäystä
Ollin tuorein näkemys Lehdosta. Lehto tarjoaa nykyisillä hinnoilla sekä potentiaalia että riskiä. Olen tästä samaa mieltä Ollin kanssa.
10 tykkäystä
Taas pukkaa negaria. Kyllä on ongelmat syvällä tässä yhtiössä.
Lehto alentaa vuotta 2021 koskevaa taloudellista ohjausta
24 tykkäystä
En ole lukenut kaikkia viestejä, mutta saattaa olla hankalaa rakennusliikkeillä, jos hinnat on annettu kiinteillä hinnoilla ja nyt on vähän kaikki materiaalit kallistuneet ja rahdit vaikuttavat osin vielä erikseen.
Lehto vielä ollut aika moinen alisuorittaja, joka toimii välillä aika mielenkiintoisesti omalla tyylillään.
Vielä sellainen ajatus, että kun lehto kasvoi kovaa vauhtia, oli sen rakentamista taloista/rakennuksista monet alle 2 vuoden ikäisiä, kun ne on paria vuotta olleet pystyssä, niin niissä syynätään puutteita ja vaaditaan vuosi korjauksia jne. Tämä saattaa jälkikäteen puottaa aikaisempien vuosien kannattavuutta, jos ymmärrätte mitä tarkoitan…
4 tykkäystä
Ihmettelen, että tulosvaroituksessa mainitut ongelmat tulevat johdon tietoon vasta 3 viikkoa kvartaalin päättymisen jälkeen. On syytä epäillä, että hallitus ei ole tehtäviensä tasalla.
2 tykkäystä
Lehdon ohjeistus on koko vuodella 2021, että kvartaaleiden vaihtuminen ei juuri vaikuta negarin ajankohtaan. Kvartaalin vaihtuessa ainoastaan talousluvut kammataan läpi, jolloin ehkä tulee realiteetit selvemmin johdon näkyviin ja niitä ei voi enää vältellä → joudutaan antamaan se negari.
Lehto on kyllä uskomaton yritys. Voisi käydä Lehdon tiedotteet läpi ja laskea kuinka monta negaria on tullut esimerkiksi kolmeen viimeiseen vuoteen, muttei taida sormet riittää.
Tässäkin negarissa on syitä: 1) projektien kannattavuus 2) projektien viiveet 3) materiaalikustannukset 4) materiaalin saatavuus 5) viiveet projektialoituksissa 
Näiden päälle on sitten vielä lueteltu erinäisiä riskejä.
Aiemmat ohjeistukset on nyt korvattu liikevaihto -20 % ja liiketulos negatiivinen. Teoriassa tuo negatiivinen tulos nyt kattaa melkein mitä vain, mutta tässä on myös ihan todellinen riski saada vielä yksi negari ennen Q4 tulosta, eli 2022 vuoden puolella 
. En tiedä kuinka paljon alle 20 % tiputuksen pitäisi liikevaihdossa lopulta mennä tai kuinka paljon tuloksen pitäisi mennä negatiiviseksi, että annettaisiin vielä yksi negari.
Jossain toisessa yhtiössä voisi olettaa ohjeistuksen vedetyn niin matalalle, että se varmasti saavutetaan. Lehdolla omien ohjeistuksien alitus on pitkäaikainen traditio.
9 tykkäystä
Koska tämän vuoden liiketulosta koskeva tulosvaroitus annettiin jo nyt, tulkitsen, että liiketulos ei voi olla lähellä nollaa. Tätä vuotta on jäljellä vielä lähes kaksi ja puoli kuukautta. Nollan lähellä olevaa tulosta ei vielä voi ennakoida luotettavasti. Lehdon liiketulos vuonna 2020 oli -2,9 m€ ja vuonna 2019 se oli -41,8 m€. Nyt näyttää siltä, että tämä tulosparannusputki katkeaa.
YIT ja SRV ovat ennakoineet liiketuloksensa paranevan tänä vuonna. Kreate ennustaa vain liikevaihdon laskevan. Kumpikaan ei ole vielä antanut tulosvaroitusta. Lehto selittää tulosheikennystä materiaalikustannusten nousulla, materiaalien heikolla saatavuudella ja viiveillä (jotka saattavat aiheutua COVIDista ja materiaalien saatavuudesta). Nämä syyt koskevat kaikkia rakennusliikkeitä. Jos YIT ja SRV myös antavat negarit seuraavan kolmen kuukauden aikana, nämä syyt ovat hyväksyttäviä. Silloin tämä negari ei välttämättä merkitse, että tulosparannusputki on Lehdon osalta ohi. Jos taas verrokkiyritykset eivät anna negareita, perussyyt tulosheikkouteen löytyvät talon sisältä, ja ne syyt saattavat olla luonteeltaan kroonisia. Jos Lehdon tilinpäätöksestä ilmenee, että Lehto olisi päässyt positiiviseen tulokseen ilman näitä ulkoisia syitä, oletan Lehdon tulosparannusputken jatkuvan. Joskin siihen tulee nyt ennalta arvaamattoman pituinen kuoppa.
6 tykkäystä
Jo muutaman päivän vanha juttu
Mikä suomalaisia rakennusyhtiöitä riivaa? Niillä ei tunnu menevän koskaan hyvin. Ei edes nyt, vaikka rakentaminen käy kuumana ja uusia asuntoja nousee jopa lähes ennätystahtiin.
Kaikki pörssin rakennusyhtiöt ovat vähintään puolikuntoisia toipilaita, tai jopa pahasti kuralla. Uusia murheita tuntuu ilmaantuvan aina kun edellisistä on päästy.
…
Samaan aikaan Tukholman pörssissä suurimmat ruotsalaiset rakennusyhtiöt ovat kivunneet nousutrendissä muun pörssin tavoin kymmeniä, jopa yli sata prosenttia vuodessa. Myös suuria eurooppalaisyhtiöitä seuraava Europe Stoxx 600 -indeksi kertoo rakennusalan kurssien nousseen vuodessa keskimäärin 50 prosenttia.
6 tykkäystä
Mielestäni kyllä aiheellinen kysymys. Ystäväni on rakennusalalla ja hänen kanssaan aiheesta jutellessani tuli esille suhdannevaihtelut. Toki suhdannevaihteluita on tietysti kaikkialla, mutta voisiko olla, että Suomessa ne ovat vielä rajumpia ja aiheuttavat enemmän turbulenssia siten, että matalasuhdanteessa väkeä on työttömänä ja voivat päätyä esim. vaihtamaan alaa. Sitten taas korkeasuhdanteessa on työvoimapula ja kustannukset karkaavat käsistä. Tässä googlella löydetty juttu Rakennuslehdestä:
"Rakentamisessa suhdannevaihtelut ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaat ja tasaisen kasvun kaudet ovat olleet harvinaisia poikkeuksia viimeisen 50 vuoden aikana. Rakentaminen on metsäteollisuuden ohella Suomen suhdanneherkin toimiala. "
Koska kyseessä on Lehto-ketju, niin mitäs mieltä olette onko Q3 tuloksessa juurikaan mitään kiinnostavaa vai kääntyykö Lehdon osalta jo katse Q4ään ja vuoteen 2022 jos yleensä haluaa kyydissä olla?
2 tykkäystä
Lehdon osalta katseet ovat kääntyneet seuraavaan kvartaaliin jo parin vuoden ajan. Ja se on pelkästään huono asia. 
Yhtiöllä on hämmentävän heikko näkymä omiin projekteihin, niiden kestoon ja ongelmiin. Täytyy todella toivoa, että yhtiö on oppinut jotain kun nämä ongelmat saadaan joskus päätökseen ja tulos alkaa kääntyä. Toistaiseksi tästä on kuultu vain puheita ja ongelmat seuraavat toistaan tuloksesta toiseen.
7 tykkäystä
Rakentaminen on syklistä ja hankalaa puuhaa. Poliittisten linjausten ja rahoitusolojen tempoilu ja suuri sääntelyn määrä ei varmasti helpota toimintaympäristöä.
Itse omistan valitettavasti Lehdon, YIT:n ja SRV:n osakkeita. Jokainen pörssilistattu rakennusyhtiö näyttää aina ja koko ajan ennusteiden perusteella halvalta, ennusteisiin ei vain ikinä päästä ja hillopurkki siirtyy ajan mittaan eteenpäin aivan samalla tavalla kuin aasin selkään sidottu porkkana on jokaisella askeleella yhden askeleen päässä naaman edessä.
Rakennusalan ongelmia ei voi kuitenkaan mitenkään laittaa esimerkiksi syklisyyden piikkiin.
Tehdastuotannossa automaatio, tietotekniikka jne ovat viisinkertaistaneet tuottavuuden 50 vuodessa. Jopa maataloudessa tuottavuus on viisinkertaistunut!
50 Vuoteen tuottavuus ei ole kasvanut rakentamisessa! Tämä on aivan käsittämätöntä, kun vertaa miten maailma on kehittynyt. Samaan aikaan kuitenkin alan palkat kasvavat väistämättä lähes samaan tahtiin muiden alojen palkkojen kanssa.
“Putkiremontissa asentajan työpäivästä vain kymmenen prosenttia oli tehokasta työaikaa.”
Tuossakin artikkelissa luetellaan sivu toisensa perään minkä takia rakentamisen tuottavuus on heikkoa. Markkinataloudessa kilpailijoita tehokkaammin toimivan yrityksen pitäisi pärjätä hyvin ja loistaa. Usein menestys myös ruokkii menestystä (henkilöstö sitoutuneempaa ja helpompaa saada uusia kun paremmat tulospalkkiot, palkat, ei jatkuvia YT-neuvotteluita, busineksen jatkuvuus ja hyvä tulevaisuuden näkymä. Parempi tuottavuus ↔ ei jatkuvia ongelmia ja viivästyksiä → parempi imago, parempi taloudellinen asema, vähemmän ongelmia korkojen ja velkojen kanssa jne jne). Mutta jostain syystä yksikään rakennusliike ei näytä saavan toimintaansa edes kohtuulliseen kuntoon. Ottaen vieläpä huomioon kilpailijoiden jatkuan rämpimisen, tyydyttävästi pärjäävä rakennusliike olisi toimialan superstara.
Sanojen tasolla Lehto sentään yrittää tehdä rakentamista kannattavasti ja tehokkaasti. Valitettavasti sanat ovat jääneet powerpoint-kalvoille ja strategiaesitykseen.
- talousohjattu rakentaminen = kaikki projektit menevät pieleen, raha liikkuu omistajilta yritykseen eikä toisinpäin, tulos on koko ajan tappiolla ja omaa toimintaa ennustetaan tarkkuudella, jolla joka vuosi annetaan useita negatiivisia tulosvaroituksia
- käytetään omaa ydinosaamista hyväksi ja laajennutaan Ruotsin suuremmille markkinoille kärkituotteilla = myydään ongelmallisia tappioprojekteja ulkomaillekin
- tehostetaan rakentamista tuomalla tuotantovaiheita tehtaaseen = investoidaan tuotantolaitoksiin ja palkataan paljon väkeä ja hetken päästä massairtisanotaan ja lomautellaan. Heti volyymien laskiessa myös kiinteät kulut painavat tulosta raskaasti.
Hetken kuluttua ollaan vuodessa 2022 ja sitten voidaankin jo melkein ruveta katselemaan 2023 lukuja. Tämän hetken ennusteilla 2023 PE(oik)=6,8 EV/EBIT(oik)=6,4 osinkotuotto=6,7%. Matka on pitkä ja kivinen, katsotaan törmääkö osakkeenomistajat seuraavaksi hillotolppaan vai osakeantiin
13 tykkäystä
“50 Vuoteen tuottavuus ei ole kasvanut rakentamisessa! Tämä on aivan käsittämätöntä, kun vertaa miten maailma on kehittynyt. Samaan aikaan kuitenkin alan palkat kasvavat väistämättä lähes samaan tahtiin muiden alojen palkkojen kanssa.”
Nyt ollaan kyllä harhaluulojen huipulla, rakennusalan palkat ovat käytännössä junnanneet paikallaan viimeiset 20vuotta. Tämä asia aivan käytännön tasolla seurattu ja tutkittu. Ne vähäiset minimaaliset korotukset mitä on peruspalkkaan tullut, on inflaatio ja muut kustannukset syöny jo moninkertaisesti.
Ah kiitos tästä hyvin taustoitetusta ja faktoihin perustetusta argumentista!
Jos nyt jätetään ulkomaiset työntekijät tämän ulkopuolelle ja katsotaan mitä dataa aiheesta löytyy:
Rakennuslehden mukaan: “Rakennustyöntekijän tyypillinen palkka on Suomen yleisin”
Tilastokeskuksen mukaan mediaani 2. asteen koulutuksen saanut työntekijän palkka = rakennustyöntekijän palkka
Anteeksi jos 2 minuutin googlailuni toi etusivulta paljon dataa, joka ei sovi maailmankuvaasi.
https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennustyontekijan-tyypillinen-palkka-on-suomen-yleisin/
7 tykkäystä
Ööää… eipä taida jaksaa lähteä mihkään kuvitteelliseen argumentti perusteiseen keskusteluun, jos maailmankuva on noinkin suppea ja vajaavainen. Liikaa pohjustettavaa… Kukin uskoo mitä lystää. Ja Lehdon muutamalla työmaalla aliurakoitsijan työntekijänä olleena voinen kertoa, että prioriteetit oli kaukana laadusta ja suunnittelu oli ihan mitä sattui. Toki tämä ei tietenkään välttämättä vaikuta tuloksen tekoon. Sutta ja sekundaa vaan. 
Mielelläni kuulen lisää Lehdon työmaista ja niillä tapahtuvista (systemaattisista) virheistä ja ongelmista. Niitä välillä tuodaan esiin ja ottaen huomioon Lehdon suuret ongelmat hyvin monen projektin kanssa, väitteet tuskin ovat tuulesta temmattuja.
Ehkä on tosiaan parempi jättää rakennusalan palkoista keskusteleminen väliin, jos Rakennuslehteen, tilastokeskukseen ja muihin lähteisiin nojautuminen osoittaa suppeaa ja vajavaista maailmankuvaa ja ilman mitään lähteitä annettavat argumentit edustavat vähemmän suppeaa ja vajavaista maailmankuvaa.
11 tykkäystä
Nousuhdanteessa pääurakoitsijoiden tulos laskee ja alaurakoitsijoiden tulos paranee.
Lehto on kuin SRV ja muut ison pääomistajan yhtiöt, jotka ovat menneet pörssiin. Hallitukseen haalitaan pääomistajan seuraksi hallitusammattilaisia, jotka eivät tunne rakennustoimintaa. Silloin kukaan ei oikeasti haasta yhtiön strategiaa ja omaa käsitystä yhtiön osaamisesta.
Todennäköisesti suurin tuottavuuteen vaikuttava tekijä on rakennusmääräysten jatkuva kiristyminen.
Kolmannen kerran lähdin tähän kelkkaan. Ensimmäinen meni aivan ruvelle, toisella sain laastaria mutta arpi jäi…
Ainakin liikevaihtoa ja tehtaille tekemistä on luvassa 2022 - 2024. Jääkö viivan alle mitään, on vain arvailtavissa. Toivottavasti uuden toimitusjohtajan vetämänä saatu kustannuslaskenta kuntoon.
Maksumuuri, mutta alla pari lainausta:
Euroopan Investointipankin osuus on jo varmistunut. Nyt käydään neuvotteluja liikepankkien kanssa.
– Meillä on useita rahoittamisesta kiinnostuneita pankkeja. Kyse on lähinnä ehdoista, Alho sanoo
Hanke on kassavirtojen puolesta hyvä, ja rakennusurakka tarkoitus toteuttaa kokonaisvastuurakentamisen mallilla, jossa suurimmat riskit ovat urakoitsijan puolella
1 tykkäys