“Rakennusyhtiö Lehdon vuoden kolmannen neljänneksen liiketulos oli 8,2 miljoonaa euroa tappiolla. Liikevaihto oli 80,5 miljoonaa euroa. Factsetin kolmen analyytikon konsensus oli 1,3 miljoonan euron tappio 103,0 miljoonan euron liikevaihdolla. Vuotta aiemmin heinä-syyskuun tappio oli 2,6 miljoonaa euroa ja liikevaihto 120,4 miljoonaa euroa. Lehto antoi tulosvaroituksen lokakuun puolessa välissä. Lehto arvioi, että vuoden 2021 liikevaihto laskee vuodesta 2020 noin 20 prosenttia, ja että liiketulos on negatiivinen.”
Jos Lehtoa vertaa YIT:n, ”kohonneet materiaalikustannukset, heikko rakennusmateriaalien saatavuus” ei näytä vaikuttavan YIT:n tulosparannusputkeen, mutta iskee Lehtoon voimalla. Toivoa sopii, että nämä ”Olemme selkeyttäneet projektien arviointi-, aloitus- ja hyväksyntäkäytäntöjä sekä toteuttaneet muutoksia organisaatiossa ja edistäneet tehdasvalmisteiseen puukerrostaloon liittyviä suunnitelmia ja toimintatapoja.” toimenpiteet tuottavat tulosta. Kun peruskorjauksista päästiin, nyt isketään toimitiloilla. Lehdon pitäisi rakentaa pelkästään asuntopuukerrostaloja, kun se ei muuta osaa. Siellähän on kysyntääkin.
Tilauskanta on hyvällä tasolla, ja nousee jos Hippos aloitetaan. Suuret hankkeet ovat kuitenkin Lehdon kohdalla pelottavia. Jos ne menevät pieleen, tuho on suurta. Tukholman lähellä aloitetaan puukerrostalopilottihanke. Toivoa pilkahtaa tässä ”Katsauskauden päättyessä rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä oli 1 988 (1 749) kpl. ” Valmistuvien asuntojen määrä kasvaa ensi vuonna, kun omaperusteiset asunnot lähes tipahtivat pois valikoimasta tänä vuonna. Valmistuvien omaperusteisten asuntojen määrä kasvaa hyvälle tasolle ensi vuonna, mutta huippuvuosien tasolle ei vielä päästä. Tänä vuonna asuntoja on valmistunut vain 641 kpl (928 kpl).
Uskaltaako tässä kohta enää Lehdolta uudiskohteita ostaakaan Lehdolta . Edellee näkyy ok hinnoissa olevan ennakkomarkkinoissa Espoossa ja esim. Rovaniemellä Lehdon uudiskohteet, mutta alkaa tuo suoritustaso olla sellainen että kestääkö enää pystyssä.
Jos firma menisi myyntiin, niin mitä kävisi kesken oleville hankkeille?
On se huima tuo pudotus huipulta pohjalle, liekkö joku tehnyt syvempää analyysiä mitä silloin 2016-2017 tehtiin oikein, kun kannattavuus oli poikkeuksellisen hyvä?
Kasvu oli kovaa ja pitkät projektit olivat alkuvaiheessa, jolloin ongelmat olivat vielä piilossa. Näiden vuosien jälkiä yhtiö siivoaa edelleen. Vähän alkaa tuntua, että samoja virheitä on myös toistettu tässä matkan varrella. Niin pitkäkestoiselta tämä tilanne nyt tuntuu.
Lehdolla voi ihan oikeasti olla poikkeuksellisen hyvää osaamista, mutta kasvun myötä tätä osaamista ei pystytty skaalamaan eteenpäin. Tämän seurauksena on tullut sutta ja sekundaa.
Ostin hiljattain asunnon ja Lehto jäi pois rakennuttajista. Heillä kuulemani mukaan suuria vaikeuksia korjata rakennusaikaisia virheitä sekä laatu keskimäärin heikkoa. Yhtiön mahdollisesti joutuessa selvitystilaan todennäköisesti olet aika heikoilla. Sitten jos tällaiset asiat on yleisesti tiedossa, kuka haluaa ottaa vastuulleen tällaista projektikantaa mahdollisessa yrityskaupassa?
Näin yleisellä tasolla rakennusalan tuottavuuden kehityksen arvioitiin liittyen muutama asia. Työn tuottavuuskehitystä miettiessä olosuhteilla on mielestäni merkittävä vaikutus. Kriitikoille voisi vastata vähän kärjistäen; “tehdään se henkilöauto asiakkaan pihassa, parkkipaikalla tai autotallissa sääolosuhteiden ollessa pohjolan ilmaston mukaiset ja jokainen näistä autoista on erilainen sekä niiden tulisi kestää kovaa käyttöä se 50 vuotta”.
No tuo oli vain provokatiivinen heitto, mutta keskeinen asia raketamissa on se, että työ mennään tekemään kohteeseen, eikä työtä tehdä optimaalisissa olosuhteissa tehdastuotantoa vastaavissa olosuhteissa.
Omien kokemuksien perusteella merkittävä tekiä rakentamisen tuottavuudessa on työntekijöiden ammattitaito. Tähän liittyen tuossa aikaisemmin esitettiin jotain tilastoja rakennusmiesten keskimääräisistä palkoista, niin tuollaisella 2500€ kuussa on turha haaveilla mistään vähänkään tehtäviensä tasolla olevista ammattimiehistä.
Jos jostain asiasta voitaisiin hakea rakennusalalle parempaa tuottavuutta olisi se digitalisaatio. Erilaiset 3D mallit ovat tulleet vahvasti mukaan rakentamiseen ja näillä saavutetaan merkittävää hyötyä oikeastaan kaikissa työvaiheissa.
Tälläiseen tulosohjattuun rakentamiseen liittyen näillä “powerpointeilla” on taipumus hyvästä ajatuksesta huolimatta vain heikentää laatua ja kasvattaa tuotannon työtaakkaa.
Hyvä projektinhallinta luo puitteet sekä halvan apparin että neljäntonnin timpurin kannattavuudelle työmaalla. Kumpikin voi myös olla ylikalliita jos ei ole roolia, tai varsinkaan puitteita sitä kannattavasti toteuttaa. Rakentajan vastuulla on huolehtia, että projektinhallinta toteutuu kauniiden suunnitelmien lisäksi työmaalla.
Osaamaton työvoima tai työnjohto, ylikalliit laiskurit, kielimuuri, lopulta aina kuitenkin arkkitehti… tai jokin muu syy miksei sopivaa miestä (pun intended) löytynyt tai sopimaton löytyi just tohonkin virheeseen. Projektinhallinta luo puitteet missä ei tarvitse syytellä tai vierittää oman urakan ongelmia standardisesti eteenpäin aina yhtiön johdosta seuraavaan (?) tekijään asti. Millään muulla alalla ei ole itselle tullut vastaan yhtä paljon tilanteita, joissa kaikki jälkeenpäin tietävät miten tuokin asia olisi pitänyt tehdä (riippumatta osaamistasosta tai palkasta ).
Rivien välistä tätä on eri firmoissa, oman tulkinnan mukaan varsinkin tilarakentamisen puolella ruvettu myöntämäänkin. Lisäksi digitalisaation hyödyt olisi helpoimmin ulosmitattavissa hyvin niputetussa sekä itse rakentamisen että sen toteuttamisen suunnittelussa. Ei tarvitsisi koko ajan luvata parempaa ja syytellä muita kun ei toteutunut.
Teknisesti se on tehtaaseen verrattavaa automaatiota, kun koneet laulavat ja ihmisellä on selkeä tyytyväinen rooli siinä matkassa. Jonkun kuuluu suunnitella ja johtaa se toimiva tehdas koneen käyttäjiä unohtamatta. Lehdolla olisi hyvät puitteet modulaarisuuden kautta hakea kilpailuetuakin, jos ei loputtomiin syyteltäisi “mätiä omenia” jälkikäteen.
Onko täällä puitu Lehtoon liittyen heidän työntekijöiden tilannetta? Nimittäin kun olin pari vuotta töissä Lehdon eri työmailla, näin ainoastaan yhden heidän oman rakennustyöntekijän (pl. mestarit), muut olivat vuokratyöntekijöitä. Saattaa olla että pitkällä tähtäimellä ei ihan paras ratkaisu.
Kiinnostuin tästä sen verran, että kaivoin numeroita esiin ja vertasin YIT:hen (Q3)
Ensin Lehto
Liikevaihto: oli 80M.
Henkilöstö: ”Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 1 044 (1 034 henkilöä 31.12.2020) henkilöä. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja puolet työmailla toimivia henkilöitä.”
→ Eli noin 500 omaa työntekijää työmailla. Tosin tuolla osavuosikatsauksessa oli myös tämä:
” Katsauskauden päättyessä tehdastoiminnoissa työskenteli 249 henkilöä”.
→ Onko nuo nyt sitten kumpia vaiko sekä että?
Vertailun vuoksi YIT:
Liikevaihto: 587M (eli noin seitsenkertaisesti).
Henkilöstö: ” Tammi–syyskuussa konsernissa työskenteli keskimäärin 7 156 henkilöä (7 468).”
Eli 7-kertaisesti
Edit: korjattu luvut ja tarkennettu tuon olevan Q3. Kiitos @JL12 korjauksesta.
Mutta katsotaan tarkemmin vielä jakaumaa. Lehdolla tosiaan noin puolet toimihenkilöitä, puolet työmaalla.
Alla jakaumaa YIT:n edellisestä vuosikertomuksesta.
Ihan tarkkoja lukuja tuosta ei saa, mutta kyllä yleiskuvaksi mielestäni jää, että Lehdolla on liikevaihtoon verrattuna paljon vähemmän väkeä työmaalla.
Ei taida olla oikein tuo YIT:n liikevaihto? Oikea luku 1-9/21 on 1927M eli noin 7 kertainen Lehtoon verrattuna (6.93). Henkilöstöä YIT:llä on 6.84 kertaisesti. Eli hyvin samankaltaisista luvuista puhutaan yhtiöiden välillä.
Hyvä korjaus, kiitos. Minulla oli luvut ristissä. Päivitin postauksen. Pihvi mielestäni pysyy samana, eli työmailla tuntuisi olevan Lehdolla suhteessa selvästi vähemmän väkeä. YIT:n vuosikertomus ei valitettavasti antanut ihan tarkkoja lukuja.
Voi olla, että muistan väärin, mutta tämä taulukko ei muistaakseni ottanut huomioon rakennusten LVISA järjestelmien lisääntymistä vuosien varrella, eikä myöskään energiatehokkuuden paranemista kys ajanjaksolla.
Mitä tulee kohonneisiin materiaalikustannuksiin ja näiden heikkoon saatavuuteen niin nämä voivat hieman heikentää kokonaisuutta, mutta tämän takia terveet hankkeet eivät mene tappiolle. Tämä on erinomainen syy minkä taakse piiloutua, mutta ongelmat ovat kyllä oikeasti jossain muualla. Toki poikkeuksia varmasti on ja tiedän, että muutama isohko puurakentamisen kohde on holdissa, mutta nämä ovat varmaan laskettavissa yhden käden sormin.
kohonneet materiaalikustannukset, heikko rakennusmateriaalien saatavuus
Kyllä näitä projektinjohtoperiaatteella toimivia yrityksiä on, jossa jopa tulostakin tehdään. On sitten aliurakkaa tai omia miehiä, molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Kun asiat tehdään jommalla kummalla tavalla oikein voinee viivan allekkin jäädä jotain.
Suurissa hankkeissa on suuret riskit. Hirvittävän usein näitä kaikkia riskejä ei tunnisteta ja havaita. Massiivisen koon lisäksi ne kestävät massiivisen pitkiä aikoja ja ken tietää mikä on suhdanne silloin kun jättihankkeet valmistuvat.
Onhan tämä surullista menoa ollut. Q3 oli tosiaan käsittämättömän huono tulos. Laskeva liikevaihto on todella huono asia tässä syklin vaiheessa kun ei ole saatu toimintaa järkeistettyä / sopeutettua.
Positiivisella puolella sentään sisäpiiristä TJ ja Hannu Lehto ovat ostaneet ~50k osaketta kumpikin, joten ei kai sieltä usko ole ihan loppunut vieläkään. Tosin ei ole ennenkään Lehdon tapauksessa suuntaa muuttanut.
Voi olla sieltä laatikon sisältä vaikea nähdä tilannetta ihan koko karmeudessaan. Uskoa on että kyllä vielä tulee jokin ylempää annettu ihme ja pelastaa ja kaikki muuttuu hyväksi.
Tosiasia on se että melko rohkea pitää olla että sopii asuntokaupat tällaisessa jamassa olevan firman kanssa. Esimerkkejä löytyy paljon kuinka siinä voi käydä. Aloituksia on vaikea saada jos potentiaaliset ostajat eivät uskalla tehdä kauppoja.
Kuinka pitkään riittää kassassa rahat, se jää nähtäväksi mutta melko maaniset seurat saa järjestää jos tahtoo seuraavassa annissa saada jatkoa.
En missään nimessä itsekään suhtaudu positiivisesti Lehtoon sijoituskohteena, mutta en kyllä lähtisi nyt millään tuollaisellakaan noin vahvasti spekuloimaan. Suomessa on paljon pienempiäkin rakennusliikkeitä, joiden numerot ovat paitsi vaikeampia saada, myös huonompia, ja kauppa käy heilläkin, jos vaan myytävät kohteet miellyttävät. Suomalaiset ostajat kun tuntuvat usein luottamaan RS.järjestelmään ja muihin vähän liikaakin.
Voisitko laskea vaikka taseen ja burn-raten kautta auki meille muille miten tuo rivien välistä vihjaamasi tilanne on niin akuutti kuin annat ymmärtää? Ehkä en itse vaan ole osannut laskea tilannetta oikein auki.
"Taseasema pysyi hyvänä. Katsauskauden päättyessä rahoitusvelkojen määrä (korolliset velat ilman IFRS16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja) oli 63,3 miljoonaa euroa (80,4 miljoonaa euroa 31.12.2020) ja kassavarat 52,3 miljoonaa euroa (105,1 miljoonaa euroa 31.12.2020). Kassavarojen väheneminen johtui nettokäyttöpääoman kasvusta ja rahaa sitoutui erityisesti meneillään oleviin rakennushankkeisiin, joista syntyi kassamenoja enemmän kuin mitä asiakkailta saatiin kassatuloja. "
Ei tuo vielä uudelta osakeannilta vaikuta puhumattakaan yrityssaneeraukselta tai konkurssilta. Tilauskannan kasvu kutistaa tällä hetkellä kassaa.
Eli Hippokselle (jota rakennuttamassa on Lehto) pari miljoonaa euroa julkista tukea. Kaipa tämä pieni positiivinen uutinen on välillisesti myös Lehdolle jos tuo nyt etenee, olettaen ettei tästäkin tule turskaa. Toki Lehdon tappioiden mittakaavassa melkoisen pieni.
. Edellee näkyy ok hinnoissa olevan ennakkomarkkinoissa Espoossa ja esim. Rovaniemellä Lehdon uudiskohteet, mutta alkaa tuo suoritustaso olla sellainen että kestääkö enää pystyssä.
).
