“– Rakenteisiin liittyviä suunnitelmia piti muuttaa ja täydentää perustuksista lähtien. Tietyissä paikoissa oli vähän vääränlaisia rakenteita. Halusimme varmuuden vuoksi tehdä suunnitelmat uudelleen, Hietanen kertoo.”
Pikkusen vääränlaisia rakenteita. Ihan älytöntä, että tilaajia on riittänyt" halvin tarjous voittaa"- periaatteella näinkin pitkään, vaikka tämän tyyppisiä “vähän vääränlaisia rakenteita” on lehtijuttujen perusteella mennyt vähän sinne sun tänne. Saa kunnat katsoa peiliin, kun ovat tähän kuonafirmaan luottaneet. Alkuperäinen motto/iskulause sopii kyllä Lehtoon kuin nenä päähän.
@faravid En huomannut kommenttiosiota ollenkaan, mutta juuri tuollainen skenaario minulla tuli Lehdon toimintaa seuranneena automaattisesti mieleen. En usko hetkeäkään, että Lehto tekisi “varmuuden vuoksi” yhtään mitään. Lehto-Suomi- sanakirjalla käännettynä tuo selittely tarkoittaa tosielämässä juuri lukijan kommentin kaltaista tapahtumien kulkua. Kyseinen sanakirja kannattaa ottaa esiin aina, kun Lehdon suunnalta alkaa tulemaan kommentteja, varsinkin ikävissä jutuissa.
Ei tainnut olla Lehdon asettaminen pääurakoitsijaksi oikein mieluinen tehtävä Oulun Sivakan “hyville veljillekkään”. Tai ainakin sellaisen kuvan ne Rakennuslehdessä tuntuvat asiasta antavan.
Saattaa olla maksumuurin takana alamme ammattilehti, mutta lainaan sallitun rajoissa ja linkitän loput.
Hankintalaki on niin jäykkä, ettei se mahdollista ehdot täyttävävien tarjouksien hylkäämistä. Jos olet kilpailuttanut spekseillä rakennusmääräysten mukainen toteutus, x referenssiä jne. laatukriteereitä, niin halvin voittaa. Valintakriteereitä voi säätää, mutta hintaa ei voi ikinä kokonaan ohittaa. Muistelen, että sen paino pitää olla jotain 60% luokkaa minimissään.
Hankintalaki kyllä antaa riittävästi joustoa ja poikkeuksellisen laajan harkintavallan julkiselle puolelle, jos heillä on riittävästi tahtotilaa estää jonkun tahon voittaminen. Esimerkiksi jos yksikin tarjouksen osa-alue on poikkeuksellisen halpa, niin toimittajalta voidaan pyytää selvitys asiasta ja sen jälkeen juuri tämän tahon tarjous hylätä. Toisaalta mikäli väärä taho voittaa, niin hankinta voidaan mielivaltaisesti keskeyttää, muuttaa kriteereitä ja tehdä kilpailutus uusiksi. Hankintayksikkö voi myös asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Näin käytännössä suljetaan Lehto pois jo kilpailutusdokumentin laatimisvaiheessa asettamalla sellaiset kriteerit velkaantuneisuuden suhteen, joita Lehto ei täytä.
Lehdon onneksi julkista puolta ei yleensä kiinnosta kikkailla liikaa, kun kyseessä ei kuitenkaan ole omat rahat joten sillä ei ole suurtakaan merkitystä hankintayksikköpuolen julkkarille, että meneekö Lehto nurin kesken rakennushankkeen.
Noin juuri, kyllä Lehto olisi ollut mahdollista sulkea pois kilpailusta. Hankinta oltaisin voitu keskeyttää jne kuten kerroit.
En tiedä käyttääkö Oulun Sivakka kaltaisiani rakennuttamisen konsultteja, mutta jos rehellisesti paljastan, niin vaikka osaisin sulkea Lehdon pois urakkakilpailusta jne - niin jos tilaaja ei sitä edellytä tai ehdota, niin ei välttämättä ole minun, rakennuttajakonsultin intressissä suojata rakennusprojektia ilmeisiltä pääurakoitsijan konkurssiriskeiltä.
Jos Lehto menee konkkaan kesken urakkansa, niin lisää laskutettavia tuntejahan se vaan meinaa minunlaiselle konsultille. Saadaan kunnon soppa, jota selvittelen heh heh. Ja taksamittari käy…
Sen sijaan jos olisin Sivakan palveluksessa (virkamiehenä?) niin tällöin intressini olisi täysin eri: mahdollisimman varma pääurakoitsija hankkeeseen, koska jos projekti tökkisi, niin sehän olisi lisää paskaa vain minun pöydälle. Koska en olisi laskutyötä tekevä konsultti, niin se ei todellakaan nappaisi…joutuisin oikeasti töihin.
Näin en tietenkään tosielämässä tule koskaan sanomaan mutta täällä anonymiteetin suojassa voin paljastaa.
Ei ole kauaakaan kun SRV valitti ettei saanut Turun musiikkitaloa ja “Voittaja on usein se, joka näyttää kivoimmalta”. Se on sitten kilpailuttajan käsissä vähän mikä on kivaa.
Erilaiset ESG-kriteerithän ym. voi vielä luoda tosi hienoja kilpailutusulottuvuuksia missä Tollo Peloton voi hukata rahaa tyhjään kivaan ja Pelle Peloton poissulkea halvan toivomattoman toheltamisen oikeasti kivoilla kriteereillä.
Virkamiehellä on aika korkea kynnys lähteä julkisissa kilpailutuksissa hylkäämään tarjouksia. Jos hylkää pätevän tarjouksen löytää itsensä hyvin nopeasti raastuvasta. Sen lisäksi virkamiehen tärkein tehtävä on saada osastonsa budjetit pitämään, joten hänellä on ihan oikea motivaattori valita halvin tarjous. Onneksi tässä ilmeisesti käytetään järkeä nykyään ja liian halpoja tarjouksia selvitellään välillä. Koko hankinyalakihan on olemassa, jotta julkisen sektorin hankinnat olisivat mahdollisimman halpoja ja avoimia.
Tässähän oli tosiaan malliesimerkki konsultista ja syy siihen minkä takia julkinen rakentaminen maksaa pahimmillaan tuplasti enemmän kuin yksityisellä rahalla tehty vastaava rakennus samalla toiminnallisuudella. Lehtohan on ollut ihan fiksulla peliliikkeellä liikenteessä eikä ole varsinaisesti näihin kilpailutuksiin osallistunut, koska siellä juurikin konsultit määrittelee sitö sun diipadaapaa työllistääkseen itsensä ja speksaa aivan kaiken millä ei käytännön merkitystä. Sitten taasen nämä konsultit kilpaa ovat Lehtoa haukkuneet koko sen pörssitaipaleen ajan, koska jos kaikki tekis kuten lehto, eli kvr-urakoita joissa suuri osa valinnoista tulee tiettyjen raamien sisältä urakoitsijan valinnan mukaan, niin ei konsulteille olisi enää töitä.
Jos valtio ja kunnat jostain voisi säästää, niin satoja miljoonia lähtisi rakentamisesta heti järkeistämällä.
Toki tekevälle sattuu ja tuossa jutussa ei ole ihan koko taustaa avattu. Lehdon kanta on varmasti asianajajien pöydällä vaikkei olekaan toimittajille vastanneet.
Vaikka lehto järkiään on monesti tehny näitä mökkejä tosi paljon halvemmalla kun muut tarjoajat, niin ei sillä ny varsinaisesti taida sen enempää takuutöitä olla kuin muillakaan.
En tiedä kuinka paljon lehto oli halvempi kuin toiseksi halvin, mutta jutusta sai käsityksen että erittäin paljon. Vaikka lattioihin menisi satoja tonneja vielä korjaukseen, taitaa kunnat niissä silti voitolle jäädä seuraavaks halvimpaan nähden🤷🏻♂️ hieman saanen myös epäillä tuota 200€/m2 korjauskustannusta, kun sillä tekisi jo koko lattiarakenteen alusta loppuun tyyliin. Ellei sitten konsultti ole määritellyt pintaan kalleinta mahdollista ja sen uusiminen on jo puolet tuosta😌
Tuo ei pidä paikkaansa. Lehto on urakkatarjouskilpailuissa mukana siinä missä muutkin. KVR-urakka ei tee siitä mitenkään autuasta. Lehtoa joutuu vahtimaan KVR-urakan aikana. Jos asioita ei ole konsulttien toimesta tarkkaan speksattu, niin asiakas saa halvinta kuraa mm. taloteknikassa eli Lehto sutkasee itselleen lisää katetta sieltä.
Cityconhan oppi tuon Lehdon tyylin kauppakeskus Pikkulaivan kanssa. Lehdon piti rakentaa se “isompikin laiva” eli kauppakeskus Lippulaiva, mutta siitä ei tullutkaan mitään kun Citycon aiemmasta oppineena osasikin speksata laatukriteerit kohdalleen. Asiasta aikansa väännettiin ja yhteisymmärrystä ei tullut. Citycon lemppasi siten Lehdon pihalle neuvotteluista ja jatkoi asian loppuun Skanskan kanssa.
Lehdon “kilpailukyky” katosi saman tein kun eivät päässeet tekemään asiakkaalle ladaa volvon hinnalla.
No sehän joudutaan nimenomaan tekemään alusta loppuun uusiksi. Siitä se kustannus tulee.
Halpuutettua halpatuotantoa laadusta tinkimällä. Kun Utsjoella Lehto oli oikaissut rakentamisessa, niin miten mahtaa olla Lehdon muissa kohteissa? Monikohan Lehdon asiakas tulee katsomaan lattiansa alle, onko kaikki tehty oikein?
On hyvä, että rahalla on taas hinta, niin saadaan zombie-firmat siivottua alalta kuin alalta. Näin nousukauden alkaessa vahvimmat firmat vahvistuvat entisestään. Rakennusala perinteisesti alkaa piristymään heti, kun ostajat huomaavat koronnostojen loppuvan ja se hetki on lähellä.
No eivät kyllä osallistu samalla mittakaavalla lähellekään ja tämä on tieto. Ehkä joissain puurakenteisissa kouluissa ja päiväkodeissa on osallistunut, mutta jos on tilaajalla ollut valmiit rak- ja/tai lvis-suunnitelmat eikä niitä ole saanut muuttaa, niin ei ole osallistunut, pl. Nuo koulut ja päivökodit.
Citycon on kösittääkseni julkisesti lehdissäkin sanonut, että pikkulaiva meni lehdolta hyvin, sen tarkemmin en tosin asiasta tiedä. Tuolla vähän ylempänä oli juurikin tämä juttu lippulaivan kariutumisesta jossa tämä sanoma pikkulaivasta.
Silloin kun lehto neuvotteli lippulaivasta, niin neuvoteltiin muistaakseni 150milj urakasta ja cityconilla suututtiin kun sitä olikin halpuutettu. Voit mennä katsomaan mitä se nyt skanskan tekemänä makso, hinta meni pitkälti yli tuplaan. Toki lehtokin olis tuplarahalla voinu tehdä samaa, mutta ilmeisesti cityconi ei halunnu lähteä yhdessä työstään toimivaa kauppakeskusta ilman blumeruuleja🤷🏻♂️
Mitään ennalta määriteltyä prosentuaalista painoarvoa ei ole laadun ja hinnan suhteen määritelty. Julkinen hankintayksikkö voi melko vapaasti kilpailuttaa hankkeensa, kunhan valintakriteerit ovat selvästi esitetty ja tarjoaja pystyy laskemaan jo valmiiksi omat pisteensä ennen tarjouksen jättöä. Esimerkkinä vaikkapa käänteinen kilpailutus, jossa hinta on jo lyöty lukkoon ja kilpaillaan pelkällä laadulla.
Lehto osallistuu varmasti ARA-hankkeiden kilpailuihin parhaillaankin. Kilpailusta hankintapäätöksen julkaisuun kuluu aikaa. Vaikka kilpailu olisi voitettu, hankintapäätös tehdään useiden kuukausien tai puolen vuoden päästä kilpailun voitosta. Tämä aika perus menettelytapa KVR-urakkakilpailuissa julkisissa hankintayksiköissä.
Rakennusmarkkinan alakulon vuoksi Lehto ei arviomme mukaan tule saamaan hankkeita aikaisempien ennusteidemme mukaisesti käyntiin ja tappiot jatkuvat seuraavan kahden vuoden ajan kestämättömän alhaiseksi jäävän liikevaihdon takia. Ennusteidemme tahtia rahat loppuisivat arviolta ennen ensi kevään aurinkoa ja yhtiö ajautuisi konkurssiin. Ennusteissamme ei ole otettu huomioon mahdollisia omistuksellisia tai teollisia järjestelyjä, mutta olemme haarukoineet yhtiö arvoa skenaariossa, jossa oman pääoman ehtoista rahoitusta saadaan järjestettyä. Todennäköisyyttä liiketoiminnan jatkuvuuden mahdollistavan rahoitus- tai omistusratkaisun toteutumiselle on vaikea arvioida, mutta arviomme mukaan skenaariomme mukaisen rahoituksen hakeminen aiheuttaisi osakkeenomistajille merkittävän omistuksen laimentumisen, minkä vuoksi osakkeen tuotto/riski-suhde jää mielestämme erittäin heikoksi.
Karu on hahmoteltu tie:
-myy omaisuutta (tehdas toiminnat, keskeneräiset / valmiit hankkeet) → saat kuitattua velat, mutta ei ole oikein enää liiketoimintaa tai rahaa tehdä liiketoimintaa
-tee konkka, osakkeenomistajille ei jää jaettavaa
-hanki rahaa (anti), jotta tarvittavat rahat 50-60 MEUR saat niin pitäisi löytää sijoittaja joka iskisi rahat kiinni, ja nykymistajien osakkeen arvo laimenee
Kuka olisi edes sijoittaja, joka haluaisin sijoittaa tuollaisen määrän rahaa, tilanteessa jossa rakentaminen on hiljentynyt / hiljenee. Ja ennen kaikkea firmaan, jonka suoritus on kroonisen heikko jo pitkään. En ainakaan itse näe että jokin tietty asia olisi ongelmallinen, ja että se olisi laitettu kuntoon. Suo siellä, vetelä täällä. Mikä olisi sijoittajan bisnescase? Että nyt sitten laitetaan asiat kuntoon?
No kyllä opportunisti-sijoittaja voi aina löytyä, se on hyvinkin mahdollista koska maailmassa on kuitenkin rahaa.
Tuolla vielä suurimmat osakkeenomistajat.
Hallintarekkareita ei tarvitse juuri annilla vaivata, 1% omistuksista.
TOP70 listalla aika paljon henkilöomistajia. Virallisesti vajaa puolet, mutta taitaa Lehto Invest Oy aika lailla henkilöitynyt olla
Jos tosiaan ajattelee että 0,05 EUR hinnalla pitäisi kerätä 50 MEUR, niin noin 1 miljardi osaketta tulisi luoda. Nykyään osakkeita 87,4 Miljoonaa
Ts 87,4 : 1000 = 1: 11,4
Isoin omistaja Hannu Lehto Invest: 33.194.760 x 11,4 x 0,05 = 18,9 MEUR lisää, kun nyt omistuksen arvo on 33.194.760 x 0,10 EUR = 3,3 MEUR.
Tai jos omistat vaikka 100.000 osaketta, potin arvo 10.000 EUR ja lisäys 57.000 EUR
Joo kyllähän tämä enemmän ja enemmän siltä vaikuttaa, että uusi teollinen omistaja on ainoa väylä pitää Lehto elossa. Teoriassa voi olla mahdollista myös osan tytäryhtiöistä ajaminen konkurssiin, ja jääminen puhtaaksi pieneksi grynderiksi valtavan kulukarsinnan jälkeen, tässä markkinassa tämä vaikuttaa kuitenkin tosiaan aika teoreettiselta mahdollisuudelta.
Joku teollinen ostaja voisi ehkä teoriassa ostaa omille työntekijöilleen tekemistä seuraaviksi vuosiksi, onhan Lehdolla putkessa ja rakenteilla useita kohteita. Eli valtava puhdistus Lehdon organisaatiossa, kaiken integroiminen ostajan nykyiseen toimintaan, ja kaiken siihen sopimattoman nopea alasajaminen. Mukana kyljessä tulisi sitten tontteja ja muuta käyttöomaisuutta, joita voi käyttää hyväksi tai myydä.
Joka tapauksessa kyllä tämä osakkeenomistajille tosi karsealta näyttää, hankala löytää mitään syitä olla omistamassa. Tie kohti konkurssia tai parhaassakin tapauksessa yhtiön valtavaa supistamista on niin ilmiselvä, että ei kenenkään mahdollisesti kiinnostuneen ostajan ole tästä järkeä juuri mitään rahaa maksaa. Vaikka ostaja siis löytyisikin, niin hankala nähdä että silläkään tiellä mitään isoja arvonnousuja nähtäisiin.
Hatun nosto analyytikolle, että näin (inho)realistisen analyysin on ulos laittanut maksavasta asiakkaasta
Tietänet että tuo ei tapahdu välttämättä ihan samalla tavalla kuin monen muun rakennusliikkeen kohdalla. Samasta syystä, kuin miksi Lehto saa tiettyjä urakoita vaikkei pitäisi. Samasta syystä miksi vaikkapa Lehto Components on hengissä vaikkei pitäisi. Samasta syystä, miksi Lehdon käyttämillä yhteistyökumppaneilla on usein yksi yhdistävä piirre.
