Kun liiketoimintaa johdetaan vuodesta toiseen enemmän uskolla kuin järjellä, lopputulos on tässä.
Tuskin kukaan täysjärkinen taho lähtee enää pääomittamaan Lehtoa, siihenkin vaaditaan sokeaa uskoa.
Lehdossa on yhtiönä niin paljon epäterveitä piirteitä, että se ansaitsee mennä konkurssiin. Jos tuolla jotain terveitä osia on, ne voi ostella halvemmalla pois konkurssipesästä.
Laitetaan vielä aamarikommentti tänne.
Konkurssi horisontissa.
Ennuste: Ympyrä sulkeutuu ja Toivo Group (Myllymäet) tulevat ostamaan Lehdon projektikannan konkurssipesästä.
Kuinka käy niiden taloyhtiöiden, joissa on yhä myymättömiä asuntoja? Kuka vastaa taloyhtiölainoista?
Ennemmin tai myöhemmin asunnot myydään ja uusi omistaja vastaa yhtiölainoista ja asuntojen kuluista.
Vaikka Lehto kaatuisi ennen kuin asunnot saadaan myytyä, niin aktiivinen taloyhtiön hallitus pystyy rajaamaan maksurästit niin, ettei taloyhtiölle synny tappioita vaan rästit saadaan siirrettyä uudelle omistajalle.
Nämä siis sillä oletuksella, että joku taho on valmis asunnot ottamaan vastaan vähintään yhtiölainoja vastaavalla velattomalla hinnalla. Kun katsoo Lehdon sivuilta myymättömien asuntojen sijainteja ja maltillisia yhtiölainaosuuksia, niin kyllä näille ottaja löytyy aivan varmasti, aivan viimeistään sieltä konkurssipesän kautta.
Toki kun lukee viime aikojen Lehdon rakentamislaadusta, ja rakentaja menee kumoon, laskee se väistämättä kämppien arvoa entisestään. Uudiskohde, jossa rakennusvirheistä vastuussa olevaa tahoa ei ole enää olemassa, ei kuulosta huolettomimmalta sijoituskohteelta.
Mutta joo, katsoin Lehdon myymättömiä valmiita asuntoja. Ei nuo tosiaankaan pahimmasta päästä ole, kun miettii sijaintia ja yhtiölainan osuutta.
Ja toinen huomio on tietenkin se, että kämppien vaihtaessa omistajaa uusi osakas on vastuussa korkeintaan puolen vuoden vastikerästeistä.
Toki jonkinlaista turvaa isommille virheille tuo pakollinen suorituskyvyttömyysvakuus. Vastikkeiden osalta on varmaankin riittävää, että hallintaan otetun huoneiston vuokra kattaisi hoitovastikkeen + rahoitusvastikkeen korot? Tällä tasolla yhtiölle ei tulisi tappiota.
Eli ehkä riski taloyhtiölle koituvista tappioista on aika pieni. Kuitenkin sillä oletuksella, että myymättömiä asuntoja ei ole ihan järjettömästi (tyyliin YIT:n töölön yhtiö).
Tästä ollaan ihan samaa mieltä, mutta kuten totesin on yhtiölainaosuudet Lehdolla olleet niin maltillisia, että ottajia kyllä aivan varmasti löytyy jo paljon ennen kuin tarvitsee mennä sinne 0€ myyntihintaan noilla sijainnilla.
Lisäksi hyvä muistaa, että siellä on kuitenkin ihan hyvä summa rahaa vakuuksina vuosikorjausten hyväksyntään saakka plus RS-järjestelmän vaatima suorituskyvyttömyysvakuutus rakennuttajan kaatumisen varalta. Riskit Lehdolta nyt ostamiseen on siis aika paljon pienemmät mitä äkkiseltään voisi kuvitella.
Juuri tähän viittasin hallituksen aktiivisuudella. Rästit saadaan rajattua alle puoleen vuoteen kunhan ei jäädä turhaan odottelemaan vaan toimitaan jos rakennuttaja tosiaan kaatuu tai alkaa jättämään vastikkeita muuten maksamatta.
Antti ja Olli keskustelee Lehdosta
Lehto Invest on käytännössä Hannu Lehto:
Mikko Kinnunen on ihan alkuaikojen yhtiökumppani Hannu Lehdolle (Päätoimija Oyn aikaisia, samoin kuin Anne Lehto)
Ari Saartoala on Remonttipartion toimitusjohtaja ja alkuperäisiä perustajia, joka sai Lehto-possansa kun RP myytiin Lehdolle 2018 tai vast. Nykyään hirmukannattava Remonttipartio on myyty Lehdosta pois, kun kassaan piti saada rahaa. Saartoala ei varmaan päässyt ajoissa irti Lehto-possastaan koska Hannu Lehdon asenne oli, että kaikki Lehdon johtajat, jotka osaketta myyvät, ovat pettureita (näin kävi Päätoimijan neljännelle perustajalle Asko Myllymäelle - Hannu Lehto teki bänksit)
“Markku Juhani Tuuli” - en tiedä mikä tai kuka on, mutta position suuruus viittaa ostamalla firmaan saatuun johtajaan. Teemu Tuuli on Takuuelementit Oy:n yrityskaupan mukana Lehtoon tullut toimitusjohtaja, veikkaan että linkittyy jotenkin häneen. Onko joku hänen bulvaaninsa?
Veli-Pekka Paloranta on Lehdon talousjohtaja.
Siinäpä se uskovaisten suviseura on.
J & K Hämäläinen Oy näyttäisi muuten olevan joku porilainen kahvilayritys. Hyvin on unohtunut riskien hallinta jos ovat oikeasti lyöneet rahaa kiinni 700000 osakkeen edestä Lehtoon. Oli sisäänostohinta sitten mikä hyvänsä. Saattaapi päätä huipata vähän nyt.
6 kuukauden rästi on kyllä aika iso. Pahimmassa tapauksessa Lehdolla on yhtiön osakkeista vielä 50%. Muiden osakkaiden yhtiövastike käytännössä kaksinkertaistuu ainakin joksikin aikaa. On siinä makselemista.
Vuokrauskaan ei ole patenttiratkaisu koska vuokran pitäisi kattaa: yhtiövastike + rahoitusvastike ml. lainanlyhennykse + jyvitetty osuus tonttivuokrasta + kulut haltuunotosta ja vuokraamisesta. Tuosta tulee helposti näistä aivan viime vuosien sijoittajaoptimoiduista kämpistä niin muhkea vuokrasumma, ettei kukaan vuokralainen sellaista maksa. Varsinkin kun nyt on vuokralaisen markkinat. Kämppää on mistä valkata.
Rakentaminen ei ole koskaan vielä loppunut eikä lopu nytkään, huonompia aikoja tulee ja menee.
Joku aina rakentaa ja joku sijoittaa rakentamiseen. Nuo summat on taskurahoja esim Ruotsalaisille raksafirmoille jos haluavat täällä osuuttaan kasvattaa. Kaikki firmat katsoo jo tämän rakennuslaman ohi, ja samalla josko Lehdosta olisi jotain hyödynnettävää siinä vaiheessa ja mitä se maksaisi.
Halvempi ja helpompi perustaa uusi rakennusyhtiö kuin alkaa elvyttämään ylivelkaantunutta puljua jolla on miljoonavastuita sössityistä projekteista.
Vuokrat eivät taida nykyään enää missään uudiskohteessa kattaa vastikkeita. Esim. YIT:n uusissa kohteissa vuokrilla kattaa ehkä reilu puolet vastikkeista. Suurten yhtiölainojen riskit saattavat todellakin realisoitua.
On kuitenkin hyvä tässä erotella hoitovastike sekä rahoitusvastike. Harvemmin asunto on kassavirtapositiivinen jos siihen kohdistuvaa lainaa joutuu lyhentämään. Hoitovastikkeen jälkeen Taloyhtiö on vielä varmasti plussalla, mutta korko+lyhennys vie varmasti negatiiviseksi. Kuhan muuten olisi kassaa niin lyhennys+hoitvastike olisi vähemmän kuin vuokra, niin pitkällä välillä taloyhtiö ei ole ongelmissa. Tosin kun asuntoja voi pahimmillaan olla kymmeniä prosenntteja koko yhtiöstä niin tiukille menee.
Ja mikäli en väärin muista niin rakennysyhtiön ajautuessa konkurssiin käsitellään ne taloyhtiöt, joista omistus on yli 50% konkurssipesän tytäryhtiöinä.
Täällähän hiljaista on kuin ruumiinvalvojaisissa. Ajattelin piristää tunnelmaa tällä pirteällä kuvalla vuodelta 2018.
Et taida tietää kovin paljon julkisista hankinnoista tai hankintalaista, kun tuollaista kirjoittelet.
Kokonaistaloudellinen on eri asia kuin mahdollisimman halpa. Kokoniastaloudellisessa esim. laadun kriteeri voi olla 40% ja hinta 60%. Prosentteja voidaan säätää ihan miten vaan.
Laatua voidaan vaatia esim. työntekijöiden osaamisella (koulutus + kokemus) ja ne työntekijät voidaan nimetä kysieseen projektiin.
Tarjouspyynnön tekijätn (eli kilpailuttajan) motiivina on tehdä tarjouspyyntö mahdollisimman hyvin koska se paska iskee muuten päälle.
Jos hylkää pätevän tarjouksen et ole raastuvanoikeudessa vaan edustamasi taho on markkinaoikeudessa.
Normaalissa avoimessa kilpailutuksesa ei ole niinkään tarve pysyä budjetissa. Jos on tarve pysyä budjetissa käytetään käänteistä hankintaa eli ns. Ranskalaista urakkaa.
Tässä on Ollin ennakkokommentit, kun Lehto julkaisee Q3-katsauksensa torstaina.
Lehto Group julkistaa Q3-katsauksensa torstaina 26.10.2023. Odotamme yhtiön Q3:n liikevaihdon puolittuvan vertailukaudesta. Alhaisen liikevaihdon vuoksi odotamme tuloksen olevan tappiolla edelleen, vaikka säästötoimenpiteitä on tehty. Tappioiden vuoksi taloudellinen tilanne on hyvinkin tarkassa seurannassa. Lisäksi seuraamme yhtiön kutistuneen tilauskannan kehitystä sekä etenkin odotamme kommentteja omistuksellisten tai rakenteellisten järjestelyjen etenemisestä.
”Odotamme Q3:n liikevoiton olevan -6,0 MEUR tappiolla.”
Huominen Ilta-Sanomien kansi:
Hurja käänne rakennusalalla, suosikkianalyytikko povaa kohuyhtiön kolmannen vuosineljänneksen kääntyneen voitolliseksi.
Taitaa Lehdon tie alkaa olemaan paketissa. Itse olen pitänyt Lehdon osakkeita salkussa lähinnä muistutuksena siitä, että kaikki yritykset eivät kykene kääntämään tappiokierrettä vuosienkaan saatossa, vaikka johto lupailisi mitä hyvänsä. Onneksi salkusta löytyy sen verran muita turskaisia lappuja (mm. Intrum ja Nobia), että “muistutuksia” riittää jatkossakin 
