Lemonade - Vakuutusalan disruptio

Kuten aiemmin sanoin, niin tuo Synthetic Agents on kiinnostava malli, ja se on, ainakin tyhjiössä, yksi harvoista Lemonaden tekemistä asioista, jotka voisivat olla positiivisia pidemmälläkin tähtäimellä. Mä näen siinä vain sen ongelman, että sikäli kun firman vakuutustehokkuus ei parane radikaalisti hyvin nopealla aikataululla, niin kasvun nopeuttaminen vain syventää tappioita - etenkin, kun kasvurahoitus tekee potentiaalisesti toiminnasta rakenteellisesti kannattamatonta. Ja jokainen tietää, mikä on rakenteellisesti kannattamattoman vakuutusbisneksen arvo.

Jos Lemonade olisi edes lähellä “break-eveniä” ydintoimintansa kanssa, niin voisin ymmärtää kasvupyrkimykset, mutta nyt siitä ollaan niin kaukana, että kasvusta saatavat skaalaedut (=opexin jakautuminen isommalle määrälle liikevaihtoa) eivät mielestäni ole hyvä syy painaa kaasua pohjaan. Synthetic Agentsin pitkän aikavälin hyödyistä ei ole paljon iloa, jos firma ei selviä hengissä ensimmäistä kolmea vuottakaan.

Tutustuin nyt myös tarkemmin noihin yhtiön jälleenvakuutusehtoihin. Listautumisesite kertoi, että pörssiin saapuessaan firma sai aivan naurettavan hyvät ehdot jälleenvakuutukselleen: 75 prosenttia preemioista meni muiden laskuun, ja firma kuittasi tästä 25 prosentin komission per muiden vakuuttama dollari. Nyt vakuutus kattaa enää 55 prosenttia Lemonaden preemioista, ja komission määrästä tuli vaihteleva. Millä ehdoilla Lemonade jatkaa eteenpäin, kun sopimuksia uusitaan kesäkuussa 2025? Niitä on selvästi jatkettava, koska Lemonadelta tuskin löytyy ylimääräistä ~200 MUSD:a sidottavaksi reserveihin, eikä sitä varmastikaan kiinnosta luopua komissiotuloistaan. Kysymys kuuluukin, että paljonko sen on tehtävä myönnytyksiä noiden suhteen. Veikkaan, että jonkin verran.

3 tykkäystä

Stickström, sinäkö siellä?

Kiinnostaisi ihan aidosti vielä kuulla ajatuksia itse liiketoiminnasta. Se että sanoo olevansa disruptoija ja alan uudistaja ei nyt vielä ole mitään muuta kuin kaunista puhetta. Esimerkkisi yllä ovat aivan totta, mutta se ei tarkoita että kaikki nämä pienet disruptoijat onnistuu. Itseasiassa, ylivoimaisesti valtaosa epäonnistuu. Minä en ymmärrä että miksi Lemonade osaa hyödyntää AI:ta niin mullistavasti että kaikki muuttuu, mutta nykyiset vakuutusjätit ei? Kuitenkin dataahan näillä jäteillä on lähtökohtaisesti paljon enemmän vai mitä? Se ei kovin isolta vallihaudalta kuullosta jos osaa tehdä markkinointia vähän paremmin just nyt digitaalisissa kanavissa nuorille.

Jos jaksat avata teesiäsi vielä lisää, niin ois tosi kiva lukea! Mä en oo tässä keississä mitenkään kovin syvällä, koska sen mitä olen yrittänyt (lue: ehtinyt) perehtyä, niin case ei vaikuta mitenkään super innostavalta.

2 tykkäystä

Kaikki varmasti ovat yhtä mieltä siitä, että historiallisilla luvuilla Lemonade ei ole elinkelpoinen vakuutusyhtiö. Jos merkkejä vakuutuskatteen paranemisesta ei olisi, vakuutuskannan nousun ja ulkopuolisen kasvurahoituksen seuraukset koko liiketoiminnalle näyttäisivät todella vaarallisilta.

Kuitenkin loss ratiot ovat selvässä laskutrendissä. TTM GLR% on laskenut viiden kvartaalin ajan kaikissa tuotteissa. Vuokralais- ja lemmikkivakuutuksessa lasku on jatkunut pidempään. Mikä on tilanne jatkossa, jos loss ratiot edelleen jatkavat alenemista, kassa riittää ja kiinteät kulut pysyvät lähellä nykytasoa? Onko yhtiö silloin edelleen rakenteellisesti kannattamaton? Riittääkö käänteeseen small ticket vakuutusten kasvu lisääntyvällä automaatiotasolla, tehtyjen hinnankorotusten ja Q2-Q3.2024 irtisanottujen tappiollisten kotivakuutusten tuomat kannattavuusparannukset, vai tarvitaanko autovakuutuksissakin vielä onnistuminen? Näitä kysymyksiä itse pohdin. Seuraavat 2-3 vuotta näyttävät.

Lemonadeen sijoittavat eivät perustele sijoitustaan menneillä tuloksilla vaan sillä, mitä laskentamallit näyttävät 3-5 vuotta tästä eteenpäin. Sekä Rebellionairen Matt Smith että Paper Bag Investor ovat tehneet tätä mallintamista. Lemonaden omat muokatut mittarit ja valikoiva usein yksittäisiin nostoihin panostava sijoittajaviestintä eivät ole helpottaneet sitä. Q3.2024 sijoittajakirjeessä ensimmäistä kertaa avatut IFP- ja loss ratio-luvut vakuutustyypeittäin helpottavat jonkin verran. Mallinnuksen osumatarkkuus on edelleen arvoitus.

Yksi vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus Lemonaden sijoitustarinassa on Hadeksen mainitsema jälleenvakuuttaminen. Sen ehtojen muuttumista parempaan (tai huonompaan) oletettavasti loss ratioiden paranemisen (tai heikentymisen) myötä, ja muutoksen vaikutusta Lemonaden tuleviin tuloksiin tai pääomatarpeisiin on ulkopuolisen vaikea arvioida. Yhtiö on itse ollut melko niukkasanainen, joka voi olla tervettä varovaisuutta tai syy huoleen. Vakuutusmaailmaa ohuesti tuntevalle tämä on yksi haasteista Lemonaden kanssa, enkä edes tiedä miten jälleenvakuuttaminen on huomioitu yllämainituissa mallinnuksissa.

Uskon, että jälleenvakuutuskumppaneilla ja synthetic agents -rahoitusta tarjoavalla General Catalystilla on huomattavasti yksityiskohtaisempaa tietoa uusien kohorttien vakuutuskannan kannattavuudesta kuin sijoittajilla. Heidän tulevia liikkeitään seuraamalla voi arvata mihin suuntaan se on kehittymässä. Karhuilijat ovat ennakoineet jälleenvakuuttajien pakoa tai ehtojen merkittäviä huononnuksia jo ennen kahta edellistä uusimiskierrosta, mutta ainakin gross margin on kehittynyt hyvin edellisen uusimiskierroksen (Q2.2023) jälkeen. Samoin synthetic agents -ohjelmaa on jatkettu ja laajennettu. Osoittaa, että näillä toimijoilla on luottoa, ainakin vielä.

3 tykkäystä

Tässä kun oli puhe tech-yhtiöistä, Teslasta ym. niin minusta iso ero näihin vakuuttajalla, tai pankilla, on regulaatio.

Ei ole, eikä tule olemaan sellaista kuin hyvin pääomakevyt pankki tai vakuuttaja. Koska regulaattori edellyttää vastineeksi siitä, että saat toimia toimialalla, noudattamaan sääntelyä, joka sitten vaatii x euroa pääomia toimintaa vasten. Säännöt ovat kaikille samat. Jos jotenkin keksisi tähän “ratkaisun” se olisi varmaan ns. regulatory arbitraasia ja valvoja tilkitsisi nämä jossain välissä.

Syykin on lopulta hyvä. Kyse on luottamusbisneksestä, eikä saa syntyä tilannetta, että sinulla on vakuutus, mutta vakuuttajalla ei ole varaa korvata. Tai että pankilla ei olisi pääomia taantumassa tuleviin luottotappioihin.

Näkisin että näillä toimialoilla kannattavuudelle on tavallaan “yläraja”, joka syntyy siitä että, myöntämääsi luottoa tai vakuutusta vasten pitää varata tietty summa rahaa ja tuote on hyvin “bulkki” → et voi merkittävästi hinnoitella siihen preemiota, koska kukaan ei osta, mutta et voi alihinnoitella, koska sitten riskit kosahtaa.

Käytännössä ne vivut kannattavuudelle ovat sitten tiukka kulurakenne + kilpailijoita fiksumpi hinnoittelu & riskienhallinta.

4 tykkäystä

Kannatta aina analyyttisesti pohtia onko “hymähtelylle” aihetta. Lemonade on siinä mielessä mielenkiintoinen, että alaa tuntevat eivät hevillä sijoita, sekä noin 30% osakkeista on myyty lyhyeksi. Näitten mielipiteiden takana on tietysti tiettyä näkemystä firmasta - Applen ja Teslan käytäminen esimerkkejä ontuu aika paljon.

Itse firman ongelma on että tosiasiallisesti mitään suurta ja mullistavaa ei ole - jos katsotaan markkinointimateriaalia pitemmälle. On hyvä pitää mielessä, että CoR:in saa helpohkosti vedettyä > 300 % tasolta, > 150% tasolle, mutta tästä eteenpäin matka vaikeutuu huomattavasti. Vaikka If:iä ei voi verrata firmaan, kannattaa katsoa, kuinka kauan, minkälaisella skaalalla, minkälaisilla investoinneilla If:illä kesti saada viilattua kannatavuus CoR 95% tasolta nykyiselle 85% tasolle.

Itse Lemonaden businessmallia ovat isot vakuutusyhtiö itse yrittäneet (esim. Friday / Nexible), huonolla menestyksellä. Ongelmana on suoramyynnin tehottomuus, eli asiakkaidenhankinta kustannuksia ei onnistuta painamaan alas (samalla lisäksi IT kustannusten ollessa huomattavan korkeat, ei admin kuluja saada kilpailukykyiselle tasolle) - markkinointi “osta vakuutus meiltä” ei ole kovin tehokas verrattuna aggregaattoreiden “säästä rahaa vakuutuksista” markkinointiin (kunpaa klikkaisit itse?).

Ainoa “online” malli, joka tuntuu jollain tasolla toimivan, on Admiralin aikoinaan käyttämä, jossa vakuutusyhtiö omisti sekä aggregaattoreita sekä vakuutusyhtiön. Tätäkin mallia ovat start-upit yrittäneet, kuten WeFox, tosin siinä onnistumatta.

Mitä tulee vakuutusyhtiön IT-järjestelmiin, niitä on usein paljon - tosin tällä ei ole hirveästi merkitystä, pitkäaikaisella ja laajalla hinnoitteludatalla sitäkin enemmän. Yhdestä systeemistä on usein myös haittaa, kun järjestelmä päivitys voi pahimmillaan pistä koko firman solmuun (lisäksi jokaista markkina varten on regulaation takia tehtävä mukautuksia), data määrän olessa todella iso. “Yhden systeemin” politiikka ei sinänsä ole kovinkaan suuri kilpailuetu (järjestelmä on niin kompleksi, että sen ymmärtäminen on todella vaikeaa, hajoittaminen pienempiin osiin antaa myös paremman mahdollisuuden osien nopeaan päivittämiseen).

3 tykkäystä

Keräsin mielenkiinnosta muutamien eri P&C-vakuuttajien net loss ratioita viimeisimmistä raporteista (eli Q3/24 tai Q1-Q3/24, mikäli saatavilla).

If: 62,9 %
Gjensidige: 72,1 %
Sabre Insurance: 57,3 % (H1-tulos)
Progressive: 68,8%
Geico: 72,6 %
Chubb: 60,8 %
Fairfax (NA): 63,3 %

Lemonade: 80 %

Lemonade-bulleroiden onni on se, että teknisesti tuota lukemaa pitäisi kyetä parantelemaan. Kilpailijoiden tasolle pääseminen on työn ja tuskan takana ellei mahdotonta, etenkin jos firma jostain käsittämättömästä syystä tavoittelee sitä hintatietoisinta asiakaskuntaa ja kasvattaa asiakaslukemaansa halvoin hinnoin, mutta 7-alkuinen net loss ratio lienee realismia. Se ei ole hyvä taso, muttei myöskään katastrofaalinen. Ilman Synthetic agents-ohjelman tuomaa rasitusta 70-alkuinen tappiosuhde pitäisi olla sellainen, jolla firma voisi kääntyä voitolliseksi.

Suurempi ongelma on se kortin kääntöpuoli, eli expense ratio. Lemonadehan ei vastuullisena vakuutusyhtiönä tätä tietenkään raportoi, eikä ihme: se on vielä korkeampi kuin yhtiön loss ratio. Noilla yllä listaamillani verrokeilla loss ratiot pyörivät karkeasti n. 20-25 %:n paikkeilla, kun taas Lemonaden pyörii 90:n paikkeilla. Seuraan satunnaisesti Lemonade-keskustelua Fintwitterissä, ja ihmettelen suuresti, miksi tästä ongelmasta ei keskustella.

Älä huoli, se näyttäytyy hengenvaarallisena jo ihan näillä loss ration paranemisen merkeilläkin. Tämä siksi, että jos ja kun yhtiön toiminta- ja markkinointikulut ovat nykyisenkaltaiset, niin muutaman kymppimillin höylääminen korvauskuluista on pisara valtameressä. Lemonade on tehnyt nykyisellä kulurakenteellaan tänä vuonna 160 MUSD:n tappiot - tuo ei korjaannu ihan hetkessä.

Nopealla lukujen pyörittämisellä näyttäisi siltä, että vaikka oletettaisiin Lemonaden “liikevaihdon” tuplautuvan kolmessa vuodessa, uusien vakuutussoppareiden underwritingin tehostuvan kilpailijoiden tasolle ja kulujen jämähtävän nykylukemiin (todella epärealistiset odotukset), niin firma ei tekisi siltikään voittoa. Laskelmassa en myöskään alentanut jälleenvakuutuksista tulevia komissioita. Kysyisin Fintwitterin Lemonade-segmentiltä, että miten he näkevät yhtiön taseen kestävän tätä asetelmaa, mutta kukaan ei nähtävästi ole kiinnostunut asiasta vähääkään.

Mutta tähän väliin jotakin positiivista: vakuutusyhtiöt ovat onneksi korkohyötyjiä. Viimeaikainen valtionlainojen korkojen nousu ei valitettavasti hyödytä corporate bondeihin valtaosan 600 MUSD:n sijoitusportfolionsa laittanutta Lemonadea kovinkaan paljon, mutta yhtiö mainitsee raportoinnissaan pitävänsä duraatiota lyhyenä (tämä voi tarkoittaa mitä tahansa n. 1-5 vuoden väliltä, mutta annetaan yhtiölle kerrankin jotakin krediittiä). Jos korot jatkavat nousuaan, niin Lemonaden sijoitustuottoihin voi tulla pientä nostetta, jos he siirtävät sijoituksiaan vaikkapa jenkkibondeihin.

Edellä mainitussa on vain yksi huono puoli: ketä kiinnostaa? Lemonade-sijoittajat eivät ole keskustelujensa perusteella alkuunkaan kiinnostuneita sijoitusportfoliosta tai sen sisällöstä - tai jos ovat, niin siitä ei nähtävästi pidetä meteliä. Tämäkin on aika erikoinen tilanne, sillä se on täysin keskeinen osa vakuutusalan bisnesmallia. Miten voi olla, ettei siihen kiinnitetä huomiota? Kun luen kanssasijoittajien analyysiä rakkaasta Fairfaxistani, niin korkotuotot ja niiden suunta on lähes jokaisella ensimmäinen asia, joka otetaan esille firman kannattavuutta mallintaessa. Tiedän, että Lemonadea voi pitää “erilaisena” vakuutusyhtiönä, mutta alan peruspilareita ei kannata unohtaa.

Mitä merkitystä bruttokatteella on vakuuttajalle? :thinking:

En myöskään epäile hetkeäkään, etteikö jälleenvakuutussoppareita uusita jollain tavalla. Lemonaden tase ei luultavasti kestäisi lisätappioiden sisään ottamista ja raskaampia reservivaatimuksia, joten kyllä siellä jotakin keksitään. Eri asia on, että millä ehdoilla tämä tapahtuu. Synthetic agentsista tuli aiemmin mainittuakin jo, että GC:n ehdot ovat niin loisteliaat, ettei sillä pitäisi olla mitään tahtotilaa lopettaa ohjelmaa. Heille riittää se, että Lemonade pysyy suurin piirtein elossa, koska osa preemioista valuu heille riippumatta siitä, onko siinä osakkeenomistajien kannalta järkeä.

Paper Bag Investor aloittaa sijoituscasensa kertomalla tutustuneensa yhtiöön 1000 tunnin ajan, ja kaveri ei siltikään osaa kyseenalaistaa sitä, ettei firma raportoi combined ratiota.

Suosittelen jokaiselle Lemonade-sijoittajalle vaikkapa kymmenen eri kilpailevan vakuutusyhtiön sijoittajapresentaatioihin tutustumista. Voi olla jokseenkin opettavainen kokemus nähdä, millainen ero firmojen fokusalueissa, prioriteeteissä ja ennen kaikkea viestinnässä on Lemonadeen verrattuna. :+1:

11 tykkäystä