Näitä kommentteja on kyllä mukava lukea. Palstan Lemonade-karhut ovat selvästi vakuutusalaa hyvin tuntevia.
Alkuun totean: Jos tulevaisuuden parhaiden yhtiöiden potentiaalia pystyy lukemaan 10K-raporteista tai tulosliuskoista, kuten nämä asiantuntijat lukevat, maailmassa ei olisi yhtäkään kirjanpitäjää ammatinharjoittajana. He olisivat kaikki sijoittajia, vieläpä multimiljonäärejä.
Kyllä, Combined Ratio on kuralla. Kyllä, yhtiö tekee tosi paljon tappiota. Kyllä, yhtiön kulut ovat aivan liian isot nykyisiin tuloihin nähden. Kyllä, yhtiön book value on laskenut koko ajan - tietysti, koska tekevät tappiota.
Mutta mitä tapahtuu kun kelataan muutama vuosi tätä tarinaa eteenpäin? Mitä tapahtuu kun kulut eivät kasvakaan juuri ollenkaan? Mitä tapahtuu kun autovakuutus ottaa tuulta alleen ja yhtiöön alkaa vihdoin saapumaan myös ns. isoa rahaa Renters ja Pet -vakuutusten rinnalle? Mitä tapahtuu kun book value alkaakin kasvamaan? Ensin hitaasti, sitten nopeasti? Mitä tapahtuu kun asiakashankintakulut on maksettu 2-3v kuluttua takaisin GC:lle ja GC poistuu yhtälöstä?
Eräs kommentoija, ilmeisesti vakuutusalan työntekijä, totesi täällä, että “Lemonadelle hymähdellään työpaikallamme kun yhtiö tulee puheeksi”.
Hymähtelettekö samaan tapaan kuin Amazonille hymähdeltiin vuonna 1997?
Tai miten Microsoftin Ballmer hymähteli iPhonelle vuonna 2007?
Tai ehkä kuten Blockbuster hymähteli Netflixille vuonna 2000?
Tai miten hotellipomot nauroivat AirBnB:lle 2017?
GM:n pomo naureskeli Teslalle.
Esimerkkejä on monta muutakin.
Seuraavaksi toteatte varmasti, että “vakuutusala ei toimi kuten nuo esimerkkisi, mm. pääomarajoitusten vuoksi”. Kunnes se toimiikin, koska yhtiö keksii tähän luovia järjestelyjä kuten Synthetic Agents.
Mikä yhdistää kaikkia näitä esimerkkejäni? Mitään näistä tuotteista tai palveluista ei ole luotu alan konkarien toimesta. He kaikki kohtasivat vähättelyä ja todella turvonneita ja ylivoimaisia taseita. Heille kaikille sanottiin, että “kilpailijat voivat taseidensa avulla helposti tappaa disruptoijan liiketoiminnan ja jos niissä missään olisi mitään erikoista, ne olisi jo ostettu pois.”
Miksi Blockbuster ei ostanut Netflixiä? Miksi Yahoo ei ostanut Facebookia “pikkurahalla” kun mahdollisuus tarjottiin? Miten Kodak saattoi massiivisella taseellaan ajaa niin perusteellisesti seinään?
Syy on ilmeinen: Näiden yhtiöiden johdossa on henkilöitä, joilla ei ole samaa visiota ja ymmärrystä siitä, mihin maailma on menossa, kuin disruptoijien perustajilla. Vanhat dinosaurukset joutuvat joka kvartaali pyrkimään maksimoimaan osinkotuotot omistajilleen. Omistajille, joita ei kiinnosta uudistuminen, vaan se, että kaikki pysyy ennallaan. Nämä johtajat saavat kymmenien miljoonien vuositulonsa siitä, että eivät oteta riskejä, koska riskit pienentävät nopeasti EPSää. Ero on ilmeinen, kun katsoo esim. mitä Mark Zuckerberg teki Metan johdossa. Panosti v. 2022 massiivisesti tulevaisuuteen. Alan parhaat analyytikot julistivat yhtiön tarun olevan lähellä loppuaan. Ja mitä vielä.
Jenkeissä iso osa vakuutuksista myydään edelleen vakuutusmeklareiden toimesta ja yhtiöiden bisnesmalli rakentuu meklareiden käyttöön. Mitä luulette, onko näillä meklareilla intoa uudistaa alaansa automaation ja AI:n suuntaan? Kun yhtiötä kehitetään vastaamaan nykymaailman tarpeisiin, se ei onnistu, ellei yhtiön henkilöstö tarjoa dna-matchia kehitykselle. Uudistusta hyljeksitään ja sen eteneminen estetään.
Entä mitä luulette, haluaako Gen Z ja nuoret milleniaalit asioida vakuutusmeklareiden kanssa puhelimitse tai sähköpostitse? Hehän eivät halua soittaa edes ystävilleen tai perheenjäsenilleen? Mikäli nämä jätit eivät pysty tarjoamaan saumatonta digitaalista kokemusta, ovat ne tuhoon tuomittuja vakuutuksia tarjoavina yhtiöinä, massiivisten taseidensa ansiosta eivät nopeasti, mutta pikku hiljaa.
“No mutta ne voivat hintoja laskemalla ja vaikka tappiota tekemällä pelata Lemonaden pois pelilaudalta”, ovat jotkut joskus sanoneet. Ensinnäkin, vakuutusten myyminen tarkoituksellisesti tappiolla on käsittääkseni laitonta ainakin jenkeissä? Toisekseen, ja vielä tärkeämpänä, on ymmärtää, että nuori sukupolvi ei tule vaihtamaan isän tai isoisän vakuutusyhtiöön, vaikka se tarjoaisi halvempaa tuotetta mikäli brändi ei puhuttele tai käyttökokemus on kankea ja vanhanaikainen.
Geicon liiketoiminnasta vastaava Berkshire Hathawayn Ajit Jain totesi v. 2023 BH:n yhtiökokouksessa, että Geicolla on 600 eri järjestelmää, jotka eivät keskustele keskenään.
Ja jatkoi: "We’re trying to compress them to no more than 15, 16 systems that all talk to each other. That’s a monumental challenge, and because of that, even though we have made improvements in telematics, we still have a long way to go because of technology.”
“Because of that, and because of the whole issue more broadly in terms of matching rate to risk, GEICO is still a work in progress.”
Tuollaisia ongelmia ei ratkota “AI:lla”. Etu Lemonaden kaltaisella toimijalla, joka on rakentanut koko olemassaolonsa AI:n ja automaation päälle, on ilmeinen. Ja vieläpä OMAN systeemin. Eivät ole riippuvaisia kolmannesta osapuolesta. Luulen, että isot vakuutusjätit ostavat nämä palvelut ulkopuolelta.
On myös hyvä huomioida, että 2022-2024 meillä oli päällä sukupolvemme hurjin inflaatio. Se ei ole helpottanut Lemonaden matkaa ja he haukkasivatkin liian ison palan em. toimintaympäristössä kotivakuutusten saralla.
Suuret vakuutusjätit ovat tehneet vakuutusliiketoiminnallaan tappiota lähivuosina. Johtuen varmastikin juuri inflaatiotilanteesta. Tuotot on tehty sijoitustoiminnalla. Geicolla tämä tapahtui 2022. State Farmilla ainakin 2022-2023.
Onnistuuko Lemonade, se jää nähtäväksi, mutta sijoitusnäkökulmasta suosittelen herroja / rouvia katsomaan yhtiöissä paljon muutakin kuin tulosliuskaa ja tasearvoa. Voi jäädä muuten parhaat sijoitustarinat kokematta.
Toki jos sijoitusstrategia on turvallisempi ja pohjautuu esim. vakaisiin osingonmaksajiin, niin se on sitten toinen juttu.
Tämä pätee varmasti vakuuttamiseenkin.
.)
