Lindex Group (Stockmann Group)

Onko tämän ajankohdasta valistuneita arvioita? Ilmeisesti siellä on saneeraukseen liittyen vielä jotain lainahäntiä jäljellä? Kenties riitojakin?

1 tykkäys

Pohdiskelua mihin OP tapa käsitellä vuokravastuuvelkaa voi johtaa - tämä isolla pensselillä.

Tavaratalokiinteistöstä siis saatiin 400M€ ja tuottovaatimus noin 4% johtanee noin 16-20M€ vuosittaiseen vuokraan. Mikäli soppari esim 30 vuotta niin vuokravastuuvelkaa kerääntynee noin 500M€.

Mikäli tämä suurin piirtein oikein niin tavaratalo EBIT pienenee siis noin 2/3 * 16M =12M€ (eivät aikaisemmin maksaneet vuokraa). Menikö IFRS16 niin että noin 2/3 vuokrista vähennetään poistoina ja loput koroissa.

Täten jos Stocka retail tekisi parantaisi ja tekisi noin 12M€ EBITDA niin EBIT olisi nolla.

Sitten sovelletaan EV/EBIT multippelia 10 josta EV =0 (10*0). Tästä vähennetään 500M€ vuokravastuita ja koska saatiin 400M€ niin Stocka retailin arvo OP laskelmissa -100M€.

Varmasti voidaan soveltaa OP logiikkaa ja vähentää vuokravastuut Lindexin kohdalla (EV = 10X EBIT - vuokravastuut), mutta tällöin multippeli 10 hyvin vaatimaton. Lindex teki noin 80M€ EBIT (2021) ja koko konsernin vuokrat jotka huomioitiin koroissa oli noin 12M€ → jos kaikki allkoidaan Lindexille niin EBT 68M€ ja tälläisen lafkan arvo kyllä enemmän kuin 450M€.

Saa oikein mielellä kommentoida ja korjata, mutta tämä OP logiikka ei oikein mene jakeluun.

5 tykkäystä

Näissä laskelmissa on ehkä vaikea arvioida muiden vuokralaisten osuutta vuokrakuluista, sillä Stockallahan oli todella paljon vuokralaisia Helsingin tavaratalossaan. Tuleekohan näistä jatkossa suoraan Kevan vuokralaisia vain Stockan alivuokralaisia? Toivottavasti Stockan alivuokralaisia, sillä uskoakseni vuokralaisten vuokrataso on ollut suhteutettuna tuohon vanhaan kiinteistön tase-arvoon (653 miljoonaa). Stockan saamat vuokratulot tulevat siis merkittävästi laskemaan, mikäli alivuokralaisten vuokrasopimukset menevät uusiksi tämän kaupan myötä tai/ja heistä tulee suoraan Kevan vuokralaisia.

3 tykkäystä

Käsitykseni mukaan heistä tulee alivuokralaisia.

Tuo hypoteettinen Stocka retail laskelma ainoastaan osoittaa että jos vuokraaika pitkä niin siitä rankaistaan OP logiikassa voimakkaasti. En tiedä mistä ovat kaivanneet tuon 10x EV/EBIT (ja onko se looginen tässä) ja olisi ehkä kiinnostavampaa soveltaa jotain EV/EBT kerrointa jossa ei vähennetä vuokravastuita.

OP näyttää olevan myös suurin myyjä tänään joten ehkä muilla vähän erilainen malli arvon muodostukseen…

4 tykkäystä

Olin juuri tulossa kirjoittamaan samaa vuokrasopimusten pituuden vaikutuksesta. Pitkillä vuokrasopimuksilla on myös positiivinen arvo liiketoiminnan harjoittamisen/jatkuvuuden kannalta, joten siinäkään mielessä en tuota vuokrasopimusvelkojen lisäämistä EV:n sulata.

2 tykkäystä

Mikäli vanhat vuokralaiset jatkavat alivuokralaisina vanhoilla soppareillaan, niin tässähän on ehkä Stockalla mahdollisuus siis tehdä “voittoa” alivuokralaisten suhteen? Olettaen siis, että Stockka on pyytänyt aiemmin kovempaa vuokraa, mitä tulee nyt itse maksamaan jatkossa. Vai onko näissä päävuokralaissoppareissa yleensä joku pykälä, ettei vuokralainen voi ottaa alivuokralaisiltaan suhteessa kovempaa vuokraa kuin mitä itse maksaa? Tai neuvotellaanko myös alivuokralaissopparit näissä tapauksissa kokonaan uusiksi? @Matias_Arola tai @Sauli_Vilen ehkä tietää? Voitte jättää hyvällä omatunnolla toki vastaamatta, kun ette Stockkaa seuraa ja olemme aiemminkin teitä näillä Stockan asioilla vaivanneet :smiley:

edit: kauppalehden jutussa ainakin puhutaan, että vuokralaiset jatkavat nykyisellä konseptillaan. Mutta mitä tämä tarkkalleen ottaen sitten tarkoittaakaan?

1 tykkäys

Maksumuurin takana:

1 tykkäys

Ja siihen saattaa mennä vielä pitkä tovi tuoreen Kauppalehden jutun mukaan. Linkki yllä. On maksumuurin takana, joten muotoilen siitä vain lyhyen pätkän:

Velkasaneerauksesta ei päästä ennenkuin 96 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimukset on taputeltu. Vastapuolina ovat tavarataloyhtiön vuokranantajat tai alivuokralaiset eri oikeusasteissa.Suurin vaatimus on Lähi-Tapiolalla, joka vaatii välimiesoikeudessa Stockmannilta 43 miljoonaa euroa. Muita riitauttajia eri asioissa on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia , Nordika -rahasto, Tampereen Seudun Osuuspankki ja Pirkanmaan Osuuskauppa.

Uskoisin, että nämä pysyvät kurssikehityksen jarruna vielä pitkään. Ja yli 200 miljoonan euron kanssa kanssa ei voi vielä intoilla, mikäli 100 milj. euroa pitää varata korvauksiin + oikeuskuluihin.

1 tykkäys

“Kauppalehden tietojen mukaan Keva suhtautui vielä viime syksynä tavaratalokiinteistön ostamiseen nihkeästi. Se ennätti jo hetkeksi laittaa ostoaikeensa jäihin.”

Mikäli nämä tiedot pitävät paikkaansa, niin ilmeisesti hinta on tosiaankin tullut matkan varrella alas ja kenties joku/jotkut ulkomaalaiset ovat ostajat vetäytyivät pois kisasta.

Hovioikeushan on hylännyt näistä jo suurimman osan, joten todella vaikea nähdä mielestäni, että tuo 96 miljoonaa toteutuisi ainakaan täysimääräisenä.

3 tykkäystä

Totta varmaan. Eli sopimuksia tehtäneen, jotta näistä päästään eroon vuosien oikeudenkäyntien välttämiseksi?

"Stockmann on tehnyt riidanalaisista vuokrasopimuksista varauksen, joka kattaa 18 kuukauden ajalta vanhan ja uuden vuokrasopimuksen eron.

Jos jompikumpi osapuoli valittaa tulevista oikeuden päätöksistä, prosessi voi kestää vuosia."

1 tykkäys

Samaa mieltä. Saneerausohjelmaa on tosiaan jo käytetty hovissa asti ja hylsyjä tulee, niin vaikea kuvitella että muiden osalta sitä enää muutetaan. Ymmärtäähän sen että harmittaa kun stockalla alkoi maksukykyä aika nopeasti löytymään.

5 tykkäystä

Optimistinen näkemys. Stockmann on ollut viime vuoden poikkeusta lukuunottamatta tappiollinen jo vuodesta 2013 lähtien. Operatiivinen tulos on vaihdellut tosi paljon, marginaalin ollessa 0,3 % - 5,5 % välillä. Nettotappio on johtunut pääosin velan koroista, joten on hyvä että velkoja pystytään lyhentämään kiinteistön myyntituloilla. Liikevaihto on laskenut jatkuvasti, eikä viime vuonna päästy vuoden 2019 tasolle. Lindex on kaksi kolmasosaa konsernista, joten annettakoon sille 2/3 omasta pääomasta, eli ~180 miljoonaa. Markkinoilla tuottovaatimukset on painettu pohjiin, mutta en ole huomannut että retail-sektorilla oltaisiin yhtiöitä arvostettu yli P/B 5.

4 tykkäystä

Jos haluaa käänneyhtiön kanssa painottaa menneitä vuosia, jolloin konserni oli vielä huomattavasti pulskemmassa kunnossa, niin se on toki ihan sallittua. Itse kuitenkin tarkastelisin käänneyhtiön suorittamista enemmänkin lähikvartaalien kautta, sillä ne kertovat oikeasti enemmän siitä, mitä yhtiö on tänään, eikä mitä se oli viisi vuotta sitten. Kaksi viimeistä kvartaaliahan Retail on ollut voitollinen, mikä kertoo mielestäni sen, että yhtiön toiminta on mennyt oikeaan suuntaan ja käänne on tapahtumassa. En siksi oikein ymmärrä, miksi edelleenkin jauhetaan vuodesta 2013? Ei tätä Stockan tapausta voi yksinkertaisesti verrata yksi yhteen mihinkään muihin vähittäikauppa-alan yhtiöihin, joita Helsingin pörssistä löytyy (Kesko, Tokmanni jne.)

Mitä sitten itse odotan Retaililta tänä vuonna? Mielestäni perussuoritus olisi, että kaksi ekaa kvartaalia ovat vielä tappiollisia, mutta kaksi jälkimmäistä taas plusmerkkisiä. Koko vuoden tulos Retailin osalta olisi nollilla/lievästi plussalla.

17 tykkäystä

Onko kellään käsitystä siitä että onko Lindex laitettu vakuutena tähän uuteen vuokrasoppariin. Eli pystyisikö yhtiö listaamaan Lindexin vai onko se lukittu tähän soppariin?

Mitä tulee kiinteistökauppaan. Jos ostaja haluaa noin 6 % tuoton niin joko se otetaan suoraan vuokratuottona tai sitten esim 4,2% vuokratuottona + 1,8 % kiinteistön arvonnousuna. Jos vaihtoehto tähän oli noin 600 M ja 6 % vuokra niin ottaisin pitkäjänteisenä Stockan omistajana mielummin 400M/4,2% vaihtoehdon. Vuosivuokra 36 M/ 16,8 M.

16,8 M vuokralla kyseisellä sijainnilla on kyllä ihme jos tulosta ei synny. Toinen juttu on sitten nämä muut tavaratalot.

7 tykkäystä

Löytyy Nordean netistä ainakin tuo juttu!

Tykkään itse tarkastella pidempää aikaväliä, koska lyhyellä aikavälillä on niin paljon hetkellisiä seikkoja jotka voivat heiluttaa yhtiöiden tuloksentekoa suuntaan ja toiseen. Kausiluontoisuudesta johtuen tavarataloilla Q4 on ylivoimaisesti paras kvartaali joulumyynnin vuoksi. Toisaalta ei olisi reilua arvioida Stockmannia vuoden 2020 koronakatastrofin perusteella. Emme tiedä oliko vuosi 2021 taas poikkeuksellisen hyvä yhteiskunnallisen aktiviteetin palautuessa. Extrapoloinnin kanssa pitää olla varovainen.

Monet asiat säilyvät yhtiöiden toiminnassa samoina vuodesta toiseen. Stockmann on toiminut iät ja ajat Helsingin keskustan tavaratalossa, joten operatiivisesta toiminnasta kertyvä historiadata on käyttökelpoista. Liikevaihto on laskenut toisaalta assettien myynnin seurauksena, joten on hyvä laskea tunnuslukuja jotka ottavat tämän huomioon. On ylipäätään hyvä välttää tuomiopäivän julistuksia ja toisaalta perusteetonta optimismia. Fundamentit muuttuvat hitaasti. Käänneyhtiöt ovat minusta kiinnostavia, jos vaikeudet ovat johtuneet jostain tekijästä, jonka voi korjata.

Stockmannin varaston kiertonopeus oli viime vuonna 2,43. Keskiverto tavara lojuu siis varastossa 5 kuukautta ennen myyntiä. Toisella tavarataloketju Macy’sillä, joka minullakin on salkussa, varaston kiertonopeus on parantunut investointien seurauksena ja oli 3,28. Tämä vastaa 3 kuukauden ja 20 päivän keskimääräistä myyntiaikaa. Stockmannin kannalta positiivisena voi pitää tässä upsidea, eli investoinneilla on mahdollista parantaa varaston tehokkuutta jos johdolla on siihen ambitioita.

14 tykkäystä

Vielä kerran tästä kiinteistöstä.

Stockmannin Jari Latvasen mukaan yli sata toimijaa on ollut kiinnostunut kiinteistöstä.

Ja hinta vain 400m€? Kyllä ”Mailman tilanne” veti meitä isosti kölin alta :unamused:

7 tykkäystä

Ei ole Lindex vakuutena, Stokka vapaa tekemään yritysjärjestelyitä.

5 tykkäystä

On vaikea ajatella vuoden 2021 olleen poikkeuksellisen hyvä. Pikemminkin hyvä suoritus haastavassa toimintaympäristössä. Viime vuosi oli rajoitusta ja koronaa täynnä. Myös Latvian myymälää jouduttiin pitämään kiinni q4 aikana.

Muotikauppa kasvoi vuonna 2021 yhteensä 8 % noin 3,1 miljardiin euroon. Muodin ja kodintekstiilien kaupan arvo kasvoi edellistä vuodesta 227 miljoonalla eurolla mutta on silti vielä 470 milj. euroa pandemiaa edeltävää tasoa matalammalla. Korona pakittaa taas muotikaupan elpymistä.

7 tykkäystä