Lindex Group (Stockmann Group)

Minulle jäi kuva, että kiinteistön hinta pyöri eri tasoilla aikaisemmassa vaiheessa neuvotteluja ja Keva jäi tässä vaiheessa pois korkean hinnan vuoksi. Liekkö sitten ulkomaalaisia tahoja jotka tuossa vaiheessa neuvotteli ostamisesta? Viime kuukausien muutosten takia sitten hinta on hiljalleen valunut alas, ulkomaalaisia ostajaehdokkaita vetäytynyt ja jouduttiin tyytymään tähän Kevan tarjoukseen.

Mutta vaikka nyt tämä makroympäristö teki kepposet Stockmannille, niin hinta on silti täysin riittävä osakkeenomistajille.

17 tykkäystä

Osuuspankki julkaisi tänään päivityksen Stockmannista kiinteistökaupan jälkeisellä tavoitehinnalla 2,2€ ja lisää-suosituksella. Koska Inderesin analyysejä ei toistaiseksi ole saatavilla, uskon että varsin moni käyttää OP:n analyysejä sijoituspäätöksensä tukena ja siksi haluaisinkin kommentoida muutamaa kohtaa analyysissä:

Raportissa Stockmann Groupin osakkeen arvossa on otettu vuokravastuuvelat huomioon sekä Lindexin että Retailin osalta. Lindexin osalta tämä tarkoittaa sitä että mitä pidemmät ja kokonaisarvoltaan suuremmat vuokrasopimukset yhtiö on solminut, sen lähemmäksi nollaa liiketoiminnan arvo laskee. Näin ollen analyysissä pitkät ja edulliset vuokrasopimukset olisivat paljon huonompi asia kuin lyhyet ja kalliit vuokrasopimukset.

Retailin arvo on suoraan laitettu nollaksi ja arvosta miinustettu myöhemmin vuokravastuuvelkojen absoluuttinen määrä. Näin ollen mitä pidemmät vuokrasopimukset tavarataloihin on solmittu, sitä arvottomampi yhtiö on. Mikäli tavaratalon vuokrasopimusten pituus olisi kolme kertaa pidempi kuin OP on arvioinut, niin koko Stockmann Groupin osakepääoman arvo olisi perusskenaariossa -157 M€ eli noin -1 € per osake.

Tässähän ei tietenkään ole mitään järkeä voitollisen yhtiön osalta! Vuokravastuiden määrällä on merkitystä lähinnä vain siinä tapauksessa että liiketoiminta ajetaan alas, jolloin vuokrasopimuksen loppusumma täytyy maksaa pois. Muussa tapauksessa vuokrasopimukset huomioidaan yrityksen vuosittaisessa tuloksessa ja kassavirrassa kuluina. Lindexin liiketoiminta tulee ilmiselvästi jatkumaan nyt ja tulevaisuudessa, joten sen osalta vuokrasopimuksilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä eikä niitä siksi tule ottaa huomioon yhtiön arvossa.

Retailin osalta vuokravastuut ovat ajankohtaisia mikäli olettaa että tavaratalot joudutaan jossain kohtaa ajamaan alas. Tällaista päätöstä ei ole tiedossa tai näköpiirissä! Vaikka uskoisitkin tavaratalon tuloksen jatkuvan miinusmerkkisenä, voidaan tavarataloa pyörittää tappiolla vuokrasopimuksen loppuun asti jonka jälkeen vuokrasopimusvelkojen määrä on nolla. Tällöin Retailin arvo Groupille on tietysti miinusmerkkinen, mutta sitä ei voida suoraan laskea vuokrasopimusvelkojen määrän mukaisesti.

Toinen huomio kiinnittyy tämän vuoden osavuosiennusteisiin. 1Q22 odotetaan Lindexin osalta fantastista kvartaalia, kun taas 2Q22-4Q22 ennustetaan marginaalien romahdusta. Tässä Osuuspankilla on varmasti jotain omaa salaista dataa, koska en ainakaan itse ymmärrä miksi katteet romahtavat ensi viikosta alkaen, erityisesti kun vuosi 2021 mentiin vielä koronarajoitusten alaisuudessa. Mikäli Lindex pärjää yhtä hyvin kuin viime vuonna tai jopa parantaa viime vuodesta kesän aikana, on tavoitehinnassa hehtaarin verran nousuvaraa.

Edit: IFRS 16 ymmärtäminen aiheuttaa selvästikin edelleenkin ongelmia sekä sijoittajille että analyytikoille ja näin ollen väkisinkin taloudellisia tappioita kaikkien sellaisten yritysten osakkeiden omistajille, joissa on käytössä pitkiä vuokrasopimuksia. Tämän vuoksi toivonkin että kaikkien tästä muutoksesta päättäneiden kirjanpitäjien varpaankynnen alapuolelle päätyy pitkä tikku, joka katkeaa kun sitä yritetään vetää pois.

Edit2: On olemassa identtiset yhtiöt A ja B, jotka molemmat vuokraavat liiketiloja viiden vuoden ajan.
Yhtiö A vuokraa viideksi vuodeksi liiketilan hintaan 10 M€/vuosi
Yhtiö B vuokraa vuokraa vuoden ajaksi liiketilan hintaan 11 M€/vuosi ja aina vuoden lopuksi solmii uuden vuokrasopimuksen vuodeksi eteenpäin.
Yhtiön A vuokravastuuvelat ovat 50 M€
Yhtiön B vuokravastuuvelat ovat 11 M€
Kumpi yhtiöistä on arvokkaampi?

Edit3: Yhdessä kohtaa analyysiä lukee että Lindexin yritysarvo (EV) on laskettu ilman vuokravastuita, mutta toisessa lukee että vuokravastuuvelat on huomioitu Lindexin EV:ssä. Mielestäni on epäselvää että kumpi pitää paikkaansa.

84 tykkäystä

Tätä voisi vaikka @Sauli_Vilen kommentoida, IFRS16 mukaisten vuokravelkojen huomioiminen tekee kaikista EV-pohjaisista kertoimista täysin turhia ilman oikaisuja ja suorastaan vaarallisia mittareita.

Mikä on Inderesin politiikka näiden suhteen, miten nämä oikaistaan fiksusti vai unohdetaanko IFRS16 ja mennään vanhojen sääntöjen mukaan? Vai onko vain parempi käyttää jotain P/FCF tyyppisiä mittareita?

Niin ja milloin aloitatte Stokkan seurannan taas?

27 tykkäystä

Sauli on jo aiemmin kommentoinut mm. näitä asioita.

Mutta siihen voisi hän vielä vastata että milloin Stokkan seuranta alkaa? :rofl:

19 tykkäystä

Yhtiö A on riskisempi ollessaan sitoutunut maksamaan vuokraa pidemmälle ajanjaksolle. Sitähän velka on, että olet sitoutunut olemassaolevien assettien menestykseen ja kadotat potentiaalin tarttua uusiin tilaisuuksiin. Tuo esimerkki implikoi että oltaisiin matkalla kohti huonoja aikoja (“pitkä korko matalampi kuin lyhyt korko”) ts. vuokranantaja pitää lyhyttä vuokrasopimusta itselleen riskisempänä ja haluaa isomman vuokran. Mitä jos vuokrataso on vuoden kuluttua 9 M€ tyhjenevien toimitilojen takia?

5 tykkäystä

Mitäs jos vuokrataso on vuoden kuluttua 11 M€ isomman kysynnän kautta?

Tuo esimerkki illustroi sitä ongelmaa että A:lla on kirjanpitoteknisesti 39me enemmän velkaa ja sitä kautta samoilla kertoimilla 39me vähemmän markkina-arvoa vaikka sen kulut on oikeasti pienemmät ja se on siten kannattavampi.

9 tykkäystä

Jos sijoituskeissi tarvitsee jonkin taikakaavan näyttääkseen hyvältä, se kannattaa unohtaa. Asiat on, miten ne ovat. Hinkkaamalla niitä omia laskelmiaan tosiasiat eivät muutu miksikään.

Pitkät vuokrasopparit on joka tapauksessa joko mainio tapa suojautua inflaatiota ja vuokrien nousua vastaan tai raamit mahdollisuuksille muuntaa liiketoimintaa ajassa. Estävät johtoa tekemästä hyviä päätöksiä, mikäli se tarkoittaa lattiapinta-alan vähentämistä tai siirtymistä moderneihin tiloihin, ehkä uudelle paikallekin. Riippuu, minkä sijoittaja katsoo tarpeelliseksi.

Hieman saatiin vihiä, että soppariin kuului, ettei tavaratalo toimintaa voida lopettaa niin vain. Kumman vaatimus todellisuudessa oli, vaikka toimitusjohtaja sen esittikin. Ei näistä tiedä. Olen aina vain epäluuloinen julkista totuutta kohtaan. Perusluonne.

Stockmannin ydin ei tarvitsisi olla pultattu sen kiinteistöihin, joissa se tällä hetkellä majailee. Mutta toki… Mielipiteitä on monia.

Laski omat laskelmansa, miten tahtoi. Jätti siitä vuokravastuut laskematta tai ei, pitää ymmärtää, ettei niitä vuokravastuita pääse pakenemaan.

400miljoonaa oli ihan jees. Se on aika tyypillistä, että kiinteistö arvostetaan yläkanttiin. Talot eivät ole veljiä keskenään ja tähänkin varmasti liittyy kaupan etukäteismainontaa ja tunnesidettä. Luksuksen myynti on kauppiastyötä vaativinta.

Itse pelkäsin pahempaa. Onhan tuo hankalasti uudelleen vuokrattava, mikäli Stockmannin käy kalpaten eikä tavaratalot ole juuri nyt muodissa. Kaikkea muutakin mannerten vavahtelua on ilmassa, niin olen itse tyytyväinen.

Jossain kohtaa selviää vuokrasopparikin. Tuottoprosentit kertovat aika vähän, kun ei tiedetä, miten ne on laskettu ja mitä niissä on huomioitu. Sen kanssa vain nyt eletään. Eteenpäin sano mummo lumessa!

Itsellä alkaa olemaan positiivisempi fiilis tämän kvarttaalin varsinaisesta myynnistä. Kyllähän tämä korona väistyi ja moni ryntäsi hakemaan ”parempaa Seppälää” tuliaisiksi ihmisten ilmoille. Mutta osaako joku selittää, miksi OP olettaa katteiden laskevan Lindexillä? Onko se hintojen nousu vai koronatukien loppu? Vai kaikkea logistiikasta verkkokaupan siirtymiseen myymälöihin?

Hyvä vuosi tästä vielä tulee.:clinking_glasses:

31 tykkäystä

Damodarin mukaan vuokravastuuvelat kuuluu ottaa huomioon. Asiaa on käsitelty hänen luennoillaan täällä (alkaa kohdasta 1:15) ja täällä (jatkuu kohdasta 0:10)
Tässä on diat, jotka liittyvät aiheeseen.


Eli ainakin Damodarin mukaan OP tekisi oikein ottaessaan huomioon vuokravastuuvelat.

2 tykkäystä

Damodar voi sanoa mitä haluaa mutta se ei tee siitä vielä “fiksua” Stockkan arvioinnin osalta.

Esimerkki ylempänä on valaiseva, jos Stockmannilla olisi vuoden vuokrasopimuset niin kirjapidollisesti sen velkataakka olisi about 200m kevyempi vrt. 10v vuokrasopimuseen. Jokainen voi miettiä onko Stokkalla oikeasti 200m vähemmän/enemmän velkaa tuossa tilanteessa.

7 tykkäystä

Kyllä tässä vanhaan kaipaa – Ei vuokravelkoja mukaan yritysarvoon ja vuokrakulut kokonaisuudessaan huomioon ennen käyttökatetta. Minusta IFRS16 on oikeasti sotkenut yhtiöiden arvioimista ihan kautta linjan, mutta ehkäpä ne on sitten viksumpia jotka näitä standardeja säätää.

Mutta se että lasketaan ensin vuokrasopimusvelat mukaan yritysarvoon ja sitten vielä käytetään liikevoittoa josta on vähennetty vuokrakuluja… Se on suunnilleen yhtä järkevän kuuloista kuin jotkut EV/E ja P/EBIT -tunnusluvut.

15 tykkäystä

Hei Keila,

Mukavaa että lopetit lurkkauksen. Olet teknisesti oikeassa että IFRS16 muuttaa puhtaasti laskennallisesti tiettyjä lukuarvoja, kuten EV, verrattuna IAS 17. Onnistut samalla missaamaan tämän koko jutun pointin, joka on tässä:

image

Toisin sanoen jos osakkeen arvo muuttuu sen takia että kohtelet vuokravastuita yhtiön velkana, niin analyysisi on väärä.

Ohessa esimerkki referoimastani analyysista (kirjoitusvirheet OP:n)

Osat. Arvo, Me Arvo/osake, e. Kommentit / huomiot
Tavarataloliiketoiminta (Retail) 0 0,0
Vuokravastuuvelat (Retail) -250 -1,6 Oletus Retailin vuokvavastuista kiinteistöjen myynnin ja takaisinvuokrauksen jälkeen

Toistan vielä kirjoitukseni ydinsyyn tässä vielä muutamaan kertaan: Vuokravastuiden laskeminen velaksi ei vaikuta yrityksen luomiin kassavirtoihin. Vuokravastuiden laskeminen velaksi ei vaikuta osakkeen arvoon. Vuokravastuita ei voida käsitellä yksinkertaisena miinuslaskuna osakkeen arvoon tai samalla tavalla kuin puhdasta rahavelkaa, vaan ne ovat aivan tavanomaisia vuosittaisia liiketoiminnan kuluja jotka on kiusallaan sotkettu ympäri tuloslaskelmaa ja tasetta, koska kirjanpito tappaa ihmisen sielun ja mielen.

44 tykkäystä

Kiitos Eka kun jaksoit kaivaa nuo vastaukset! :+1:

Meillä on tahtotilana ottaa seurantaan kaikki Helsingin pörssin yhtiöt ja Stockmann ei ole tästä poikkeus. Toivotaan, että myös Stocka liittyy meidän seurantaan jollain aikavälillä :slight_smile:

Itse olen samaa mieltä kanssasi tuosta vuokravastuiden käsittelystä, vuokravastuun pidennyksellä ei ole vaikutusta yhtiön arvoon (joo riski nousee ihan marginaalisesti, mutta tämä sivuseikka).
NoHo solmi hiljattain Nokia Areenasta ison vuokrasopparin (IFRS16 vaikutus taisi olla 20 MEUR). Ainakaan minun papereissa tämä kassavirtaa selvästi vahvistanut diili ei laskenut NoHon arvoa :abacus:

64 tykkäystä

Nokia Areena on uusi kohde. Stockmann on tilanteessa, jossa sen on vaikea saada retail liiketoimintaansa kannattavaksi ja moni on puhunut muutostarpeista ja tavaratalo toiminnan alasajosta. Vuokravastuut ja pitkät sopimukset vaikeuttavat tätä uudistumista tai alasajoa. Yhtiö on siis sitoutunut olemaan pidemmän aikaa se herr Stockmannin nähtävyys ja muistomerkki. Nyt ei ole vaihtoehtoja.

Toki vuokrat on myös ravintoloilla ongelma. Erityisesti silloin, jos tilat olisivat lähinnä yökerho käytössä. Nokia Areenalla on onneksi kaikkea muutakin, eivätkä he vastaa koko Areenan houkuttelevaisuudesta yksin. Mukana on paljon muitakin tahoja.

Ymmärrän yhtymäkohdat sen suhteen, että molempien yhtiöiden pitää olla siellä, missä ihmisetkin ovat, mutta Aleksilla on käsittääkseni tälläkin hetkellä tyhjiä liiketiloja. Nokia Areena on Tampereella place-to-be. Tampereen keskusta tuntuu tällä hetkellä muovautuvan uudestaan Toiselle puolen koskea Ratina-Areena akselille. Hyvä Noho. :+1: Onneksi Stockmann on näppärästi tässä lähistöllä pohjoislinjalla Hämeenkadulla hyvien yhteyksien varrella.

Mielenkiinnosta kysyn, minkä takia teidän ja OP:n näkemykset eroaa vuokravastuiden huomioimisesta Stockmannin tapauksessa? Molemmat kumminkin aitoja osaajia analysoinnin saralla. Mikä luulet olevan heidän motiivinsa ottaa huomioon vuokravastuut, vaikka se näyttää luvuissa pahalta, jos sen ei pitäisi vaikuttaa arvoa alentavasti? Miksi teidän näkemyserot poikkeavat näin paljon?

6 tykkäystä

@Aili eikös isoin ongelma ole se, että OP:n laskelmassa on mukana vuokrat sekä kuluina että vuokravastuina? Eli lasketaan tuplana. Jos vuokravastuut huomioidaan velkana, niin kyllähän tällöin pitää arviota tuloksestakin korjata vuokrien osalta. Tämä on mielestäni OP:n analyysin ongelma. Ja toisekseen: jos retailin osalta poistetaan vuokrakulut, niin onko liiketoiminnan arvottaminen nollaan enää perusteltua?

13 tykkäystä

Mitäs, jos heitetään oikein yksinkertaiseksi ja koitetaan hahmottaa konsernin normalisoitua nettotulosta 2022 ja heitetään sille jokin sopiva kerroin. Tällä voitaisiin saada valuaatio perusskenaariossa, jos johto ei ymmärrä listata Lindexiä erikseen.

2021 konsernin oikaistu EBIT: 68,3 meur
(-) Retailin uudet vuokrat: 21,15 meur (Helsinki 400meur x 4,2% + Baltia 87 meur * 5%, käytän nettoyieldiä koska stocka säästää kiinteistön ylläpitokulut ja poistot)
(-) 2021 Covid tuet 4,5 meur
(-) Vuokravelkojen korot 5 meur (säästetään rahoituskoroissa 12meur heittona, rahoituskulut nettona yht. 16,9meur 2021 sisältäen vuokria)
(=) 37,7 meur
(-) Tuloverot 10 meur (veroaste 26,5% sama kuin 2021)
(=) Nettotulos 27,7 meur

P/E 13 => arvo n. 360 meur ja tähän päälle tarpeettoman nettokassan osittainen jakaminen omistajille esim. 150 meur.

Mitä jäi huomioimatta? :slight_smile:

P/E kertoimen hahmottelin johonkin Lindexin ja Retailin hyväksyttävien kertoimien puoliväliin, jolloin Retailin heikkous tulee jollain tasolla huomioitua.

EDIT. Tästä taisikin olla jo laskelmia aikaisemmin ketjussa.

EDIT 2: korjasin aivopierun rahoituskulujen osalta. Eipä upsidea ihan niin paljon jäänytkään. Jos retail pusertaa liikevoiton nollille niin nettotulos nousee karkeasti 35 meuroon ja voisi käyttää 14 P/E kerrointa => 490 meur plus ylim. nettokassa.

22 tykkäystä

4.2% on nettoyieldi vuokran-antajalle, itse vuokra on suurempi.
Stockmannille tulee alivuokralaisista tuloja, pitää huomioida.

8 tykkäystä

Stocka säästää kiinteistön ylläpitokulut, joten nettoyield pitäisi olla mielestäni yhtä kuin bruttoyield miinus kiinteistön ylläpitokulut, eikö?

Alivuokralaisilta saadut vuokrat ovat jo mukana 2021 oikaistussa EBIT:ssä.

2 tykkäystä

H&M just for fun laskelma OP logiikalla (tämä hyvin suurella pensselillä ja luvut laajasti 2020)

EBIT 2020 1.800 M€
OP kerroin (EV/EBIT) 10X → EV 18.000 M€
Velka (korollinen): 5.000 M€
Vuokravastuut: 7.000 M€
Kassa: 1.600 M€
Equity value (Mcap): 7.600M€

Oikea mcap: 19.700 M€ (elikä päästiin noin 40%). Jos kerroin noin 15 niin päästään lähelle …

Elikä en vielkään ymmärrä OP logiikkaa tässä ja mikäli siihen suuntaan mennään niin ainakin 10X multippeli vaatimaton

18 tykkäystä

Synteesinä tästä kaikesta keskustelusta arvostukseen liittyen on kai sitten: Markkinat on väärässä. Ei auta muuta kuin tankata - sen minkä pystyy.

18 tykkäystä

Hetkonen. Missä sanotaan, että Stockmann säästää kiinteistön ylläpitokulut? Ihan tavallinen noviisikin laskee vuokrakämpän vuokratuoton tällaisen kaavan kautta:

kuva

Pääoman vuokratuotto lasketaan siitä vasta, kun kaikki kulut on vähennetty. Kauhean mielellään vuokraa korotettaisiin ajanmyötä ja tavallisessa asunnonvuokrauksessa vuokra on sidottu esimerkiksi kuluttajahinta- tai elintasoindeksiin juuri tuon vuoksi, että vuokralaisen oletetaan maksavan nuo muuttuvat kulut ja sijoittajan saavan tuottoa sijoitukselleen. Kilpailu vuokralaisista pitää huolen siitä, ettei ihan kaikkialla saada kaikkia korotuksia ja remppoja lyötyä suoraan vuokran nousuihin.

Toki. Stockmann

  • ei ole mikään kerrostalokämppä, joka laitetaan vuokralle ja toivotaan, että vuokralainen on kunnon kansalainen ja maksaa vuokransa eikä riko paikkoja,
  • ei toimistotila, joita on tusina jonossa
  • ei kauppakeskuksen myymälätila, joka houkuttelee luokseen asiakkaat sillä, että vierekkäin on monia muita ja samaan aikaan kilpailee niiden kanssa.

Stockmannin kiinteistö on oikeastaan tilojensa puolesta niin uniikki ja erityisosaamista vaativa, että Stockmannin pitäisi nykyisen vuokrasopparin loputtua vaatia korvausta sen operoimisesta ja pyörittämisestä. Voisi ihan hyvin vaatia Kevalta lisenssimaksuja Stockmannin perinteikkään brändin pitämisestä vuokralaisilleen houkuttelevana.

Eikö Stockmannin kannattaisi myydä osaamistaan ja brändiään osaamisensa kautta? Kiinteistö on kaavoitettu siten, että siellä pitää olla tavaratalo toimintaa. Ei tuo helppoa hommaa ole ja moni on ihan globaalissa mittakaavassa epäonnistunut. Kun kiinteät sopparit on lusittu eihän Stockmannilla ole velvollisuutta ylläpitää kaavoihin kaavoitettuja määräyksiä, jollei siitä joku maksa. :woman_shrugging:

Keva on aika kusessa, jos Stocka vain päättäisi häipyä. Sijainteja riittää…

Noh… Nämä ovat vain tällaisia pähkäilyjä. Tällä välin, kun ihmetellään, mitä tapahtuu, muistetaan nauttia kyydistä. :beers:

3 tykkäystä