Vanhojen talouslukujen tuijottelu on täysin harhaanjohtavaa, koska vertaat myymälä-Lindexiä verkkokauppa-Lindexiin. 2017-2018 tehtiin isot pohjatyöt strategiamuutokselle ja verkkokauppapanostukset alkoivat näkyä liiketuloksessa vasta 2019 eteenpäin. On täysin selvää että verkossa myynti on huomattavasti kannattavampaa kuin liikkeessä myynti ja jos verkkokaupan osuus kasvaa niin myös liiketuloskin lähtee skaalaamaan nätisti ylöspäin. Lindexille on toki kertynyt merkittäviä investointitarpeita erityisesti logistiikan puolella, mutta tällä menolla niiden rahoittaminen ei ole mitenkään ongelmallista.
34 tykkäystä
niin, ei taida olla tulossa miljoonien voittoa Q1. Alla Q1 performanssi viim. 6-vuotta sekä OP ja SEB ennuste Q1 2022. Eli analyytikot odottavat että Q1 on viime vuotta huonompi.
| Q1 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 Q1E (OP) | 2022 Q1E (SEB) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| stockmann | -25,3 | -17,4 | -16,2 | -11,5 | -13,3 | -12,1 | ||
| lindex | -8,5 | -14,7 | -15,9 | -12,6 | -15,2 | -7,7 | ||
| total | -34 | -32 | -32 | -24 | -29 | -20 | -25 | -23 |
7 tykkäystä
Zalando tekee keskimäärin vain noin 4% liikevoittoa. Yksi syy ollee palautusten suurempi osuus kuin kivijalassa…
6 vuotta sitten en olisi sijoittanut Stockaan😃 Kun miettii viime vuoden sulkuja niin mitkä tekijät nyt sitten laskevat tulosta Q1 vs 2021? Tämä kiinnostaa
Aika haastava Q1 tämäkin vuosi on ollut (Omicron + sota). Tammi-/helmikuun tavaratalokaupparyhmän liikevaihto Suomessa -8,9% pukeutumisessa ja -1,7% kodin tuotteissa vs. 2021. Lisäksi hullut päivät taisi osua viime vuonna kokonaan Q1 kun tänä vuonna vain 2pvä. Noiden lukujen pohjalta ainakin retail voisi olla reilusti rumempi kuin viime vuonna. Tuskin Lindexikään mitään extra boostia on saanut. Tähän inflaatiot ja logistiikkakulut yms kaupan päälle.
Itse uskon että kaikesta huolimatta lindex jatkaa porskuttamista ja retailin käänne haasteista huolimatta jatkuu. Mutta eiköhän sitä tappiota kerry rättikaupassa Q1 osalta miljoonakaupalla molempien diviisionien osalta.
7 tykkäystä
Rajoitusten aikana hypermarketit olivat aina auki. Tilasto tukee mielestäni sitä että ostokäyttäytyminen todella muuttuu kun markettien myynti laskee. Viime Q1 lindex 140 myymälää kiinni ja retail riika. Tänä vuonna vapaa ajan käyttäytyminen tulee muuttumaan. Juhlat,matkat ja työpaikalle paluu nostaa muodin myyntiä. En usko että niin isoja muutoksia olisi tulossa että hienoja brändejä myydään prismasssa enemmän kuin stockalla. Tällä tarkoitan että vertailu ryhmä ei kerro koko totuutta.
3 tykkäystä
Toisaalta ainakin johdon mukaan kasvanut verkkokauppa kompensoi näitä kivijalkaliikkeiden menetettyä liikevaihtoa. Kannattavuus saattaa siis heiketä, vaikka liikevaihto pysyisikin ennallaan/kasvaisi.
Itse uskon siis, että kannattavuus voi niiata aika pahastikin nyt Q1:lla myös kasvavien logistiikkakustannusten takia, mutta liikevaihdon odotan kasvavan vertailukaudesta (ainakin Lindexin ja konsernin osalta). Retailin osalta on vaikea arvioida, kuinka paljon tuo Hullujen päivien siirtyminen pääosin Q2:lle iskee liikevaihtoon.
Onhan tämä edelleen harmi, ettei yhtiötä Inderesin seurannassa ole, vaikka kiinnostus yhtiötä kohtaan on mielestäni foorumilla suurempaa kuin montaa muuta yhtiötä kohtaan. Uskaltaisikohan joku täällä laatia Harvian ketjussa kunnostautuneen @Saapasjalkakissa:n hengessä ”leikkimieliset” ennusteet Q1:lle?
10 tykkäystä
Täällä on muutama kerta viitattu Q1 2022 ja kasvaviin logistiikan kustannuksiin. Mihin tämä näkemys perustuu?
Esim konttiliikenteen globaalit kustannukset nousivat rajusti 2021, mutta ovat tullut alaspäin. Verkkokaupan kuluttaja logistiikka ei myöskään ole ihan sama asia kun konttiliikenne. En itse ole huomannut, että hinnat olisivat edelleen jatkaneet nousua.
5 tykkäystä
Konttikustannukset tulleet tosiaan reilusti alas Q1/2022 verrattuna konttikustannuksiin Q4/2021. Kai logistiikan kustannusten nousulla viitataan öljyn hinnan nousuun Q1 aikana?
3 tykkäystä
Kyllä öljyn hinta on noussut, mutta en ole kuullut logistiikan hintojen noususta Q1 aikana. Jos tätä tapahtuu se tulee pidemmällä viiveellä.
Toinen huomioitava asia on se, että logistiikan (pakettiliikenne) kustannus yksittäisestä verkkokaupan ostoksesta on hyvin pieni kun puhutaan Lindexistä ja Stockammista jossa keskiostos on verrattain iso. Eli en näe, että logistiikan nousevat kustannukset (jos näitä tulee) on ongelma. Verkkokaupassa mahdollinen kustannusten nousu voidaan myös välittömästi siirtää kuluttajille. Ei hirveästi vaikuta ostohalukkuuteen jos toimituskustannus on 4,90€ tai 5,90€.
1 tykkäys
Hintapaineista: En tiedä minkä verran Lindex tekee tuotteitaan esim. puuvillasta, mutta sen hinta on noussut vuodessa liki 100%, luulisi tuon jo vähän vaikuttavan. Lisäksi erilaiset väriaineet, millä vaatteita värjätään ovat myös nousseet 100%. Konttiliikenne ja muut rahtauskulut tulevat tähän päälle. Eli katteista varmaan jonkin verran on jouduttu tinkimään. Palkkojen osuus tuotteiden hinnassa on varmaan aika minimaalinen, mutta senkin kehitys on valmistusmaissa +10% luokkaa vuosittain. Osa kustannuksista on varmasti saatu siirrettyä kuluttajahintoihin, mutta kuinka paljon.
3 tykkäystä
-Kilpailutilanne määrää katteen, ei valmistuskustannukset. Samat valmistuskustannusten nousut on kilpailijoilla. Jos kilpailutilanne antaa myöten siirtää kulut täysin lopputuotteen hintaan ei ole mitään ongelmaa, jopa voin olla niin että Lindex voi korottaa hintoja enemmän kuin kilpailijat, ja nosta katettaan, mutta sitähän emme tiedä vielä.
4 tykkäystä
Stockmannin p/e luku viime vuoden tuloksella ja tämän hetkisellä markkinahinnalla noin 3,5. Vaikka tulos tänä vuonna puolittuisi olisi p/e luku 7 silti todella matala.
En ihmettele yhtään että Stockmanniin iskee nyt kiinni aktivistisijoittajat, jotka hakee räikeitä aliarvostuksia markkinoilta. Viimeisimpänä Stockmann rivin avaajana Aki Pyysing.
21 tykkäystä
Trollauksen tai tahattoman harhaanjohtamisen vinouma on kyllä tässä läsnä vahvana. Saa niin paljon tykkäyksiä (kuten yleisestikkin kaikki hooppiumi), että pakko oikaista.
- Osakekohtainen tulos 0,42 eli PE toteutuneella tuloksella 4,5, ei 3,5. Seuraava kysymys on kuinka monta kertaa Baltian kiinteistön voi vuosittain myydä saadakseen 0,42 vuosittaisen osakekohtaisen tuloksen?
- Oikaistulla osakekohtaisella tuloksella 0,3 ollaan siis reilun 6 PE toteutuneella tuloksella ja siitä kun tulos puolitetaan niin ollaan PE12. Tuohon haitariin alkaa saamaan jo Tokmannia, OmaSP:tä, Fortumia, Konecranesia, Sieviä jne jne.
IMHO Stokkalla ei ole mitään tukea atm tuloskertoimista. OP:n ennusteilla EPSiä tehdään jatkossa 0,15€ ja kerroinpohjaisesti yli 10 on Stokkasta konsernina hulluutta. Onhan tuo aika pessimistinen ja OP varmaankin taas väärässä kuten koko lyysissään, mutta noin niinku suuntaviivoiksi.
Disclaimer: Ylläolevasta realistmista huolimatta Kirjoittaja omistaa stonkkaa 25% painolla ja uskoo sen olevan selvästi aliarvostettu, joskaan ei yllä olevin perustein likimainkaan.
73 tykkäystä
Näyttää stokkaan joku muukin uskovan.Kaloniemi on lisännyt omistustaan 69 th osakkeella kaikkiaan 800 th osakeeseen. 31.3. Tilanne.
Ei tuo määrä hänen sijoiitusvarallisuudessaan ole aivan pieni, mutta ei suurikaan.
Melkoisen vähän merkittäviä muutoksia.Joku ostanut,joku myynyt.
Jokainen tekee laskelmia tavallaan.
Vasta osavuosikatsaus kertoo jonkinlaista suuntaa.
11 tykkäystä
Tekstiiliala on hieman harmillinen meille suomalaisille. Me joskus tehtiin tätä, mutta lähinnä venäläisille biletariilikaupan myötä pitkinä sarjoina, aivan eri tavoin kuin millä menestytään länsimaissa. Meillä ei oikein myöskään ole oikein mahdollisuuksia viedä opintoja yhtä pitkälle Suomessa Britti-räätälien tavoin, jotta räätälityönlaatu saavuttaa sellaisen tason, että sille raaskittaisiin maksaa sellainen palkka, jotta sillä voisi elättää itsensä.
Ei me oikein ymmärretä tätä alaa kunnolla. Ei ainakaan samalla syvyydellä, miten me ymmärrämme esimerkiksi metsäteollisuutta. Ehkä tähän saadaan vielä tulevaisuudessa muutos?
Suomessa varsinaista vaateteollisuutta on oikeastaan harjoitettu lähinnä itään tai kotimaahan. Idänkauppa kutakuinkin kuoli lopullisesti Neuvostoliiton hajoamisen myötä. On oikeastaan aika vähän esimerkkejä suomalaisesta aidosti kansainvälisestä vaatekaupasta. Englanninkieliset teokset käsittelevät usein muodin maailmaa, mutta kun oikeasti pureutuu asian ytimeen, melkeinpä aidosti massatuotantona kansainvälisillä kaupoilla pärjäävät brändit ovat usein jostain muista kuin englanninkielisistä maista kuten ruotsi, espanja, ranska tai italia.
En tiedä teistä, mutta itsellä on ainakin ollut vaikeuksia löytää kunnolla englannin tai suomen kielelle käännettyjä teoksia, jotka käsittelevät tyhjentävästi vaatealaan liittyvää bisnestä. Saa laittaa lukuvinkkejä, jos jollain on tiedossa jotain hyvää. Onneksi esimerkiksi ruotsin kielellä löytyy joitain teoksia. Kiitos pakkoruotsi!
Tuotantokustannusten siirtyminen vaatteiden hintoihin hieman epäilyttää lyhyellä aikavälillä. Tulee olemaan haastavaa.
Ainakin H&M lähtee tuotteidensa suunnittelussa siitä, paljonko asiakas olisi valmis maksamaan tuotteesta. Sen jälkeen he miettivät vasta, mitä sillä rahalla saisi ja hakevat kustannussäästöjä kilpailuttamalla ankarasti alihankkijoita ja karsimalla tuotteesta pois kaiken ylimääräisen.
Vaatteet ikävä kyllä ovat sen kaltaisia ostoksia, että niitä usein ostetaan enemmän, mikäli hinta on matalampi. Mikäli hinta on korkeampi, käytetään tarkempaa harkintaa. Osa tuotteista saattaa jäädä kokonaan ostamatta.
En tiedä, miten kaikin tavoin esimerkiksi juuri H&M hakee kustannussäästöjä tinkimällä laadussa. Sukulaisukko, jolla on suomalainen vaatebrändi ja verkkokauppa, tykkää jutella, millaista on sopia aasialaisten alihankkijoiden kanssa vaatteiden valmistuksessa. Vaatteissa pitää määritellä kaikki ompeleiden määrää ja saumojen ja välysten leveyttä myöten, muuten aasialaiset kaverit säästävät kaikessa. Samanlaista on varmasti kohdattavissa muillakin aloilla, mikäli tuotteille ei ole määritetty standardeja.
Tässä onkin Homeroksen Spinnovan sivuilla jakama loistava uutinen.
Vaatteiden laatuun on tulossa jonkinlaisia laatuvaatimuksia. Moni tulkitsee tämän viherpesu lässytyksenä, mutta onhan meillä monille muillekin tuotteille esimerkiksi vähimmäislaadusta kertovat CE-merkinnät. Aika hassua, ettei vaatteisiin ole ollut jo pitkään. Kai räätälin työtä ollaan pidetty vielä perinteisesti eräänlaisena taiteenlajina raa’an bisneksen ja teollisuuden alan sijaan. Sellaisena sen maine on myös haluttu pitää. Toki tässä haetaan kokonaisvaltaisempaakin muutosta kierrätykseen ja raaka-aineiden käyttöön sekä pyritään määrittelemään sitä, milloin tuotetta voi pitää ekologisena väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Tämä ehkä on jollain tavalla ratkaisu siihen, että tietyn hintatason vaatteiden hinnat eivät ole nousseet juurikaan koko eurojen olemassaolon aikana, vaikka käytännössä kaikki muut hinnat ovat nousseet. Tämä on ehkä hieman helpompi yrityksille, joilla on jo valmiiksi laadukkaita tuotteita, eivätkä ole brändänneet itseään hinta edellä.
Esimerkiksi Lindexille ja Stockmannille. 
16 tykkäystä
Tästä oltava hiukan erimieltä. Pakko myös nostaa käsi ylös virheen merkiksi epäloogisesta päättelystäni, helposti voin maksaa 24e t-paidasta ilmaisella toimituksella, mutta samaisen t-paidan tilaus tökkää melko varmasti 6 euron toimituskuluun vaikka itse pusero maksaisikin 18 euroa. Yhtäkaikki, pienetkin erot pienemmissä ostoksissa varmasti vaikuttavat loppulliseen ostopäätökseen. Tästä herääkin kysymys, paljonkohan mahtaa olla keskiostos Lindexillä verkkomyynnissä?
2 tykkäystä
Viittasin Lindexiin ja Stockmannin joilla on korkeammat keskiostokset. Voisin lisätä, että olen ollut verkkokauppias 20 vuotta ja samaan aikaan konsultoinut keskisuuria ja suurimpia kotimaisia verkkokauppoja. Tämä oletus ei siis ole oma mielipide kuluttajana vaan ihan faktaa.
Viime hinnan korotus mitä olin toteuttamassa oli 3,90€ → 4,90€ eikä tämä näkynyt mitenkään myynnissä.
Tämä kommentti liittyi enemmän siihen, että hintojen korotuksia esim logistiikassa voidaan ja viedäänkin eteenpäin kuluttajille. Kaikki vähittäiskaupat ovat samassa veneessä mitä tässä aiemmin onkin todettu.
19 tykkäystä
“Englanninkieliset teokset käsittelevät usein muodin maailmaa, mutta kun oikeasti pureutuu asian ytimeen, melkeinpä aidosti massatuotantona kansainvälisillä kaupoilla pärjäävät brändit ovat usein jostain muista kuin englanninkielisistä maista kuten ruotsi, espanja, ranska tai italia.”
Onhan niitä brändejä englanninkielisistä maista. Muutamia esimerkkejä:
Burberry
Superdry
Ted Baker
Mulberry
Dunhill
Next
Primark
Hackett
John Smedley
John Lobb
Fred Perry
Polo Ralph Lauren
Tommy Hilfiger
Calvin Klein
Levi’s
Timberland
The North Face
Vans
Wrangler
Lee
Patagonia
Canada Goose
Coach
Michael Kors
Brooks Brothers
GAP
Banana Republic
Nike
Sketchers
New Balance
Brooks
Saucony
Under Armour
1 tykkäys
Vähän huonosti varmaan ilmaisin itseäni. Varmaan niitä toki on, mutta itse meinasin ehkä enemmän ikäänkuin vaatemyymälä ketjuja pikemmin kuin brändejä kuten
- H&M
- Bestseller
- Zara
- Primark
- Lindex
- KappAhl
- Mango
Primark tosiaan näistäkin on irri.
Noilla ylläolevilla on ehkä tuo bisnesmalli erilainen. Luettelemillasi brändeillä toki on jotain myymälöitä, mutta ehkä brändikeskeisempiä. Esimerkiksi Burberryn kuosin ja vaatteen tunnistaa Burberryn omaleimaisuudesta. Tyyli on ollut tavallaan vuosikymmenet samanlainen ja sillä on selkeä asiakassegmentti. Jos pilkot strategian erot, huomaat, mitä meinaan.
Voi olla, että elän omassa kuplassa.
Tärkein ehkä jäi, mitä itse kaipailen, on se kunnollinen kirjallisuus bisnesmallista, johon myös Lindex kuuluu. Kaikki mitä itse löydän, on tyypillisesti toimittajien tekemiä ”lehtiartikkeli referaatteja ja kokoelmia”. Toki jollekin muulle tuo saattaa olla selvää.
7 tykkäystä