Ketjun seuraajille vähän havainnekuvaa käynnissä olevasta korvausisvestoinnista 
Tässä vielä jotain ruotsalaisten urakoitsijoiden videoita, toivottavasti aukeaa.
ps. Tulipa samalla linkedinistä huomattua, että Susanne on vetässyt viime vuonna Ironmanin (3,8km/180km/42km) 
@Isa_Hudd ja Rauli juttelivat Stockmannista ja sen Q4:sta. 
Stockmann’s Q4 result was slightly below our expectation, but Lindex’s gross margin was strong. 2023 guidance was roughly in line with expectations. The warehouse is still a source of grief, while Lindex is delivering, both in terms of revenue and profitability, although pressed by the weakened SEK, as well as customer confidence. Analyst Rauli Juva comments.
Contents:
00:00 Start
00:14 Stockmann Q4 and 2022
01:25 Solution for department stores
02:45 Can they save themselves
03:07 Outlook for 2023
06:07 New owner
08:30 Real estate
10:35 Valuation
Haastattelu löytyy Inderes Nordicin -tubekanavalla, missä on muutakin kivaa.
Tätä relevanttia vaihtoehtoa mietin kyllä käytännössä päivittäin, tässäkin tapauksessa useaan otteeseen ennen viestin lähettämistä ja toki muutenkin. Tämä bias on kyllä äärimmäisen vaikea välttää ja viestissäni voi hyvin olla osa tätä vaikka kuinka asian tiedostan ja kiinnitän huomiota. Vastaavasti monissa muissa yhtiöissä on ollut helppo kompata muun muassa sinun näkemystäsi, vaikka se olisikin sisällöltään negatiivista ja itsellä sattuisi osaketta olemaan salkussa. En koe että minulla on mitään isompaa ongelmaa yleisesti Stockmanninkaan kanssa tunnetasolla. Olen itseasiassa vain kerran elämässäni käynyt ylipäätään Stockmannilla 
Lindexillä toki joutunut pyörimään kun puoliso siellä aina pyörii ja itse joutuu pyörimään luottokortina kanssa mukana…
Toisaalta, en keksi yhtään järkevää syytä, miksi te ette voisi vanhana Stockmann-analyytikkona sortua tähän myös painottamalla historian epäonnistumisia 
Loogisempaa itseasiassa tämä on, sillä minulla ei ole minkäänlaista “historian painolastia” hyvässä tai pahassa luomassa mitään kognitiviisia biaksia. Aivojen muistiprosessit ja kognitiiviset prosessit syntyvät aina vanhan tiedon päälle, joten minun tai sinun historialla on aidosti merkitystä luodessaan käsitystä Stockmannista tänä päivänä. Toki tämä ei tarkoita missään nimessä etteikö minulla voisi olla nyt vahva bias kaikesta huolimatta päällä
Aika hämmästyttävän hyvä kilpailukyky Lindexillä on sitten ollut nykytilanteessa nykyresursseilla jos tämä on tyylipuhdas “korvausinvestointi”. Minun mielestäni tämä on aika vahvaa vähättelyä. @Pohjolan_Eka :lla olikin tähän liittyen hyvä kirjoitus tuossa yllä, ei minulla tuohon ole oikein juuri nyt lisättävää.
Ei tuossa ole kyse mistään mystiikasta että asiaa ei voida ottaa matemaattisesti huomioon koska varmaksi ei tiedetä tarkkaa menettelytapaa vaan tiedetään vain erilaisia vaihtoehtoja. Jos sulla on edes joku kohtalainen todennäköisyys näille rakennejärjestelyille (vaikka sitten keskipitkän aikavälin päästä), joissa määrittelemäsi osien summa -arvo voisi tulla esiin, niin se on ihan todellista tuottopotentiaalia sijoittajalle. On rahoitusteoriassakin ihan validi tapa lähestyä tällaista skenaariota odotusarvojen kautta Koko valuaatiomäärittely on tavasta riippumatta täynnä epävarmuuksia ja on mielestäni perin outoa että tällaista ei voida muka ottaa huomioon, koska siinä on epävarmuuksia siitä miten ne rakennejärjestelyt sitten tapahtuisi. Me kuitenkin tiedetään, että on olemassa ihan realistisia tapoja tähän ja uudistuneessaskin omistuspohjassa asiasta on käyty paljon keskustelua
Ehkä pitäisi enemmän hyväksyä yleisellä tasolla näihin analyyseihin liittyvä epävarmuus jos tällaisia oletuksia ei pystytä tekemään? Tämä on toki sitten jo ihan eri keskustelun aihe ja eri langassakin.
No en nyt sanoisi näin, ei sitä tarvi noihin samoihin laatikoihin tunkea, vaan voi luoda vaikka oman laatikon siitä, että tässä on olemassa myös pieni todennäköisyys tuotolle p.a osien summan purkautuessa. Jos todennäköisyys näille vaikka 2026 vuoden loppuun mennessä olisi arvioituna 30 %, niin siitä on aika helppo laskea p.a odotusarvo tuotto-odotukseen. Ja huom! Tämä on ihan todellinen optio ja tuotto-odotus sijoittajalle ei mitään fiktiota. Tuollainen lähestyminen (vaikka sitten konservatiivisin oletusarvoin) on lähempänä totuutta kuin tuo analyysin kuva. Tuo heittämäni 1,0 % p.a odotusarvo oli vain esimerkki siitä että tuokin on lähempänä reaalimaailmaa mitä tuo kuvan arvio. Todellisuudessa uskon että se odotusarvo on sellaista hehtaariluokkaa, että odotusarvon kautta tuleva p.a tuotto-odotus on > 1,0 %. Ja koska me kaikki tiedetään että se odotusarvo on siellä olemassa, en ymmärrä miksei sitä voisi mitenkään kvantitatiivisesti mallintaa.
Tässäpä lyhyt yhteenveto OP:n tuloskommentista. En tee suoria lainauksia, mutta sisältö pysyy oikeellisena.
Stockmannin osakkeen piilossa oleva arvo huomioidaan:
Osakkeen nykyarvostus antaa ilmaisen option sille, että viimeaikaiset omistajamuutokset sekä strategisten vaihtoehtojen arviointi johtaisivat tulosta ja/tai arvoa kasvattaviin toimenpiteisiin pitkällä aikavälillä.
Kassavirtamalliskenaarioiden antama osakkeen hintaväli on suuri:
Pessimistisellä ja optimistisella kassavirtamalliskenaarioilla saadaan osakkeen arvoksi 1,10-4,90 euroa. Skenaarioissa osakemäärä on nykyistä suurempi 156 milj.>163 milj. osaketta riidanalaisten saneerausvelkojen oletetun konversion vuoksi. Optimistisessa skenaariossa Stockmann-divisioona pääsee (pelkästään) nollatulokseen ja Lindexin kasvu jatkuu.
Uusi tavoitehinta 2,30 euroa pohjautuu kassavirtamallin perusskenaarioon.
Eiköhän nykyisessä 300 millin markkina-arvossa ihan kivasti ole silti turvamarginaalia.
Lindexin liikevoitto 90 milliä. Kun Stokka v. 2007 tarjosi firmasta 870 milliä (Kappahl 15% vähemmän), niin liikevoitto oli sinä vuonna “vain” 70 milliä.
En tiedä, onko 300 miljoonan markkina-arvossa turvamarginaalia vai ei.
Mutta mikä on Lindexin vallihauta, joka suojaa sitä kilpailijoilta?
Lindexillä on alusvaatteissa tiettyä ajatonta kilpailuetua. 
Kirjottelin siitä joskus tänne, mutta herätti niin paljon keskustelua miesvaltaisessa foorumiväessä tai oikeastaan pikemminkin discordissa, että piti pyytää ottamaan pois. 
Onhan firmalla näyttöä hyvistä tuloksista jo melko pitkältä ajalta. Toki vähän huonompiakin vuosia mahtuu joukkoon. Vallihaudaksi voisi ajatella, että jos löytää istuvat alusvaatteet (ei ihan niin helppoa), niin valmistajaa ei sen jälkeen mielellään enää vaihda
Stokkan Q1 täytyy myös olla myynnillisesti nyt hyvä. Ei varmasti koskaan ole ollut yhtä hyvää valikoimaa joulun jälkeen -40% ja lisäale. Oma aikaisempi ostoennätys tuli ainakin rikottua moninkertaisesti… Tehnevät noillakin hinnoilla voittoa, sillä myöhemmin huomasin, että samat vaatteet olisi saanut muualta osin jopa halvemmalla . Ne oli muuallakin alennuksessa 
. Alennukset oli sinänsä toki reilu 20 vuotta sitten reilumpiakin tyyliin -50% plus -50% yht. -75%, mutta melko rajatulla valikoimalla kuitenkin…
Minäpä kysyn näin: mikä on kilpailijoiden vallihauta, joka suojaa heitä Lindexiltä?
Tämä on hyvin yksinkertaista brändibisnestä, jossa myydään pääosin puuvillasta ja polyesterista tehtyjä tuotteita. Ei tästä kannata etsiä samalla tavalla mitään vallihautoja niin kuin jostain teknologia-sektorilta.
Tässä ketjussa paljon hyviä kommentteja ja pureskeltuani tätä pitkään niin päätin pidentää possaa seuraavista syistä:
Nämä ovat kaikki upside skenaarioita enkä juurikaan näe merkittäviä down side skenaarioita (joo Lindexin marginaalit saattavat tulla hieman alaspäin…)
BofA upgreidaa H&M:n ylös, 90 SEK (Underperform) → 165 SEK&Buy
Toki lähtötasokin oli kaukana 130 SEK kurssiin peilattuna
H&M ei tosiaankaan ole Lindex, mutta mielestään osakemarkkina ei näe että kannattavuuden nousun nopeutta ja suuruutta:
-input costs laskevat (tuotehinnat, rahdit tms): kuvittelen että vaikuttaa Lindexiinkin jos kerran H&M
-valuuttavastatuulet: kuvittelen että heikentyvät myös Lindexillä jo kerran H&M
-200 MUSD (2000 SEK) kustannussäästöohjelma: tätä Lindex on kyllä harrastanut jo saneerauskriisistä lähtien, ts sulkenut kannattamattomia paikkoja ja kehittänyt jäljelle jääneitä
In a note to clients, the analysts bumped up their rating of the Swedish company to buy from underperform, adding that the group’s profit will rebound faster and more strongly than the market expects. They argued that an eventual fall in input costs and weakening foreign exchange headwinds, along with H&M’s SEK 2 billion ($1 = SEK 10.48) savings plan, will help support the revival.
Bank of America’s price target for H&M was also raised to SEK 165 from SEK 90.
“The H&M buy-thesis is a margin rebound story over [the second half of 2023] and FY2024 we think the market does not yet see or believe in,” the analysts wrote.
Tilinpäätösbumaska on julkaistu.
Taas on luettavaa 
Jaa brändi. Ehkä. Se tässä vaan pohdituttaa, että kun ainakin nuorison vaatteiden suhteen tuntuu olevan hiukka silleen, että yksi juttu on suosiossa tänään ja huomenna toinen, niin olisiko Lindexin tuotteissa oleellisesti paremmin?
Jos olisit sekunninkin käyttänyt Lindexin katalogin selaamiseen voisit tehdä näitä johtopäätöksiä itsekin.
Mutta kuitenkin, lindexin vaatteet ovat logottomia ja suhteellisen ajattomia joilla ei ole samalla tapaa mitään brändiriskiä mitä esimerkiksi sillä tämän vuoden hittimerkillä jossa on tärkeintä että logo on iso ja se näkyy.
Muutenkin Lindexin fokuksena on naiset, äidit ja heidän lapsensa jotka eivät vielä itse vastaa omista vaateostoksistaan.
Teinien vaatemarkkina on erityisesti länsimaissa paljon kilpailumpaa ja brändillä on paljon suurempi merkitys kuin vielä hiekkalaatikolla tai työelämässä jossa riittää että vaate on kuhunkin hetkeen sopiva eikä omaa paikkaansa yhteiskunnassa tarvitse välttämättä viestiä tiettyjen brändimielikuvien kautta.
Mitä sitten näihin vallihautoihin tulee, niin monellako vaateyhtiöllä niitä on?
LVHM, Nike, Adidas, ja lukuisa kasa luksusbrändejä, kyllä tässä maailmassa on kuitenkin vielä aika moninkertainen määrä brändejä jolla ei ole mitään kilpailuetua kilpailijoihin nähden ja luohan jotkut brändejä ihan tyhjästäkin edelleen.
Mitä Lindexillä sitten on, iso markkina-asema pohjoismaissa, laaja myymäläverkosto, pitkään kehitetty brändi jolla on lukuisia kanta-asiakkaita, kohta uusi logistiikkakeskus kuluerä .
Vallihautoja kannattaa systemaattisesti metsästää vain jos et omaa myyntinappia ja meinaat pitää kaksinkäsin osakkeesta maailman tappiin asti, erinomainen sijoituskohde voi olla siitä huolimatta että yritys ei omaisi minkäänlaista vallihautaa.
Mikä Lindexin tuotteissa on sitten kilpailijoita paremmin, todennäköisesti ei mikään jos kilpailijan tuote on valmistettu samalla alihankkijalla samassa tehtaassa.
No kun meikäläisellä on turhankin ylihajautettu salkku, niin kokemus osoittaa, että vähän huonosti tulee sitä myyntinappia paineltua, jos vaikka jossain osakkeessa tilanne muuttuu. Suoraan sanottuna kutakuinkin aina pahasti myöhässä. Siksi tykkään vallihaudoista.
Having said that, Stockmannin ostoni perustui aika pitkälle siihen logiikkaan, että kun keskustakiinteistö saatiin myytyä, niin ei pitäisi firman velkoihinsa kaatua. Jonkinlainen ajatelma oli myös, että kyllähän nyt Helsingin paraatipaikalle pitäisi yksi tavaratalokin mahtua silleen, että tuottaisi edes vähän voittoa.
Tarkoitin vain, että en voi mielestäni sanoa (tai ainakaan en halua) että jos saneeraus päättyy tänään niin tavoitehinta olisi x ja suositus y. Spekuloida voidaan tietysti ja huomioida arvostuksessa. Onhan se selvää, että kun osien summa-osassa puhun viiden vuoden horisontista rakennejärjestelyjen osalta, niin saneerauksen loppuessa se on potentiaalisesti merkittävästi lyhyempi. Mutta en nyt tähän hätään mitään lukua heitä, katsotaan jos tarkennan noita ajatuksia seuraavassa raportissa.
Tämä oli hyvä tiivistys, kiitos. WACCissa ei nytkään ole mitään korkeaa korkoa (eikä oletusta velastakaan), joten siltä osin saneerauksen loppuminen ei vaikuta. Jonkinlainen riskipreemion lasku varmaan on ihan järkevä oletus, mutta en näe sitäkään merkittävänä. Eli kyllä rakennejärjestelyt on se oleellinen upside tässä osakkeessa (tästä varmaan ollaan samaa mieletä) ja saneerauksen loppuminen on niiden mahdollistaja. Mielestäni olen raporteissa kertonut miksen pidä Lindexin spinnausta lähivuosina todennäköisenä (tavaratalot ei pärjää yksinään), mutta siitä voi tietysti olla erilaisia mielipiteitä.
Jostain syystä herrat Eka ja Nivala nyt (tahallisesti tai tahattomasti) kärjistää mun kommenttia, en ole väittänyt missään vaiheessa että se olisi puhdas korvausinvestointi. Mutta jos uudella varastolla korvataan vanhat varastot niin mun mielestä on ilmiselvää, että se on osittain korvausinvestointi. Tämä on ehkä osalle lukijoista selvää, mutta osa tuntuu ajattelevan että 110 MEUR on kokonaisuudessaan kasvuinvestointi, jonka pitäisi kasvattaa tulosta jonkun pääoman tuottoprosentin mukaisesti. Ihan näin tätä ei mielestäni voi laskea. Jos nyt puretaan tämä osiin niin mun mielestä tämä on sekä:
Näiden osien painosta ja vaikutuksesta yhtiöön voi sitten kukin muodostaa oman mielipiteensä. Tää ehkä vastaa myös @Remy_Extra kommentiin, jonka taisin aiemmin unohtaa.
Tämä verkkokaupan korkeampi kannattavuus on myös semmoinen asia, joka ei ole ihan suoraviivainen. Silloin kun verkkokaupan kasvu on uutta myyntiä (esim. Lindex kasvaa Keski-Euroopassa ja/tai kv. verkkokauppojen kautta) niin se on varmasti kannattavampaa, kun myynti ei kanna myymäläverkon kuluja. Jos kuitenkin verkkokauppa kasvaa niin, että myyntiä siirtyy myymälöistä verkkokauppaan, niin laskennallisesti voi tietysti sanoa, että “kannattavampi verkkokauppa” kasvaa, mutta samaan aikaan kivijalkamyynnin kannattavuus heikkenee laskevien volyymien myötä (ellei sitä pystytä kuluissa kompensoimaan). En tiedä minkälainen skenaario Ekalla oli mielessä, mutta tämä dynamiikka on hyvä pitää mielessä.
Hienoa, että saatiin vähän keskustelua kilpailuedusta. En tiedä vastasiko tämä kommentti yleistä näkemystä, mutta jos ajateltaisiin että Lindexillä ei ole kilpailuetua, niin sen pitäisi pidemmällä aikavälillä tarkoittaa että pääoman tuotto on noin tuottovaatimuksen tasoa (sanotaan nyt esim. 10 %, joka meillä on Stockan WACC). Nykyisellään Lindex tekee karkeasti 15 % (EDIT: tämä taitaa itse asiassa olla meidän 70 MEUR EBIT oletuksella, viime vuoden tuloksella siis tuotto on vielä reilusti parempi) kun poistetaan aineeton omaisuus ja vuokravelat eli silloin Lindexin kestävä tulostaso olisi mun mielestä nykyistä alempi.
Itse uskon, että Lindexillä Pohjoismaissa on jonkinlaista kilpailuetua tai vähintään vakiintunut asema, jonka turvin pystyään 10 %+ pääoman tuottoon. Se mikä epäilyttää enemmän, on kilpailukyky/kilpailuetu Pohjoismaiden ulkopuolella, joka lienee kuitenkin tavoitellun kasvun pääalue.
Näytti Etola-efekti nostavan pari senttiä kurssia.
Oli siis tehnyt miljoonan osakkeen lisäyksen helmikuussa ja taisi kurssi nousta heti suurimmat omistajat listan päivityksen jälkeen.Osakkeenomistajat - www.stockmanngroup.com
Tässä päivitys oikeuscasejen suhteen ja oma ennustukseni miten homma tulee etenemään:
Avoinna on siis 2 ns. normikäräjäcasea, Nordika ja TSO. Näissä pallo on jo liikkeessä, Nordikan kanssa eka istunto ilmeisesti pidetty, TSOn osalta tulossa myöhemmin keväällä, nää on pikkasen hankalia arvioida koska molempien Helsingin ja Tampereen käräjät on ns. tukossa kun soittelin noihin. Mutta molemmissa renkaat pyörivät. Selvittelyn perusteella nämä kaksi casea on suhteellisen turvallisia eli 18kk korvaus todennäköisesti on kohtuullinen myös oikeuden mielestä, kummassakaan ei ole tehty mitään mittavia remppoja Stokkalle tai muutakaan sellaista joka voisi perustella isomman korvauksen.
Selvittelyni perusteella “kohtuullinen korvaus” on vähän häilyvä käsite mutta oikeushistoria tuntee päätöksiä jossa jopa 6kk vuokrakin on todettu kohtuulliseksi korvaukseksi. Stokka ja Valvoja ilmeisesti/kuuleman perusteella pelanneet hieman varman päälle tällä 18kk korvauksella ja tämä onkin hyväksytty kaikissa paitsi yhdessä VMK casessa, siitä lisää alempana.
Sitten on Fennian VMK case, selvittelyni perusteella tämäkin on suht selvä tapaus eli heillä ei pitäisi olla mitään sellaisia erityisiä perusteita jolla saisi yli 18kk korvaukset. Tämän aikataulu on loppukevät-kesä arvioni perusteella.
Mutta sitten tulee se iso kivi eli LähiTapiolan VMK case josta valitettiin käräjille varsin poikkeuksellisesti. Tämä on merkittävä case koska se on selvästi suurin riitacase, TSO ja Nordika muistaakseni vaativat 11me ja 14me korvauksia mutta LT vaati 43m. Saneerausohjelmassa näihin oli päätetty 2-3.5m korvaukset eli 18kk vuokrat.
VMK päätyi kuitenkin siihen että Stokkan pitää maksaa LT:lle 19.3m eli about 16m enemmän kuin saneerausohjelmassa.
Miksi VMK päätyi tähän eli selvästi 18kk vuokria suurempi summa on auki mutta käräjäoikeuden saneerauspäätöksestä saa jotain osviittaa, tässä LT:n lausuma keväältä 2021 käräjäoikeuden saneerauspäätökseen:
Stockmann on 9.9.2020 irtisanonut sen ja LähiTapiolan välisen
määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymään 9.11.2020.
Koska määräaikaisen vuokrasopimuksen oli määrä olla
voimassa vielä useita vuosia, irtisanomisesta aiheutuu
LähiTapiolalle huomattava määrä vuokratulojen menetystä,
jotka sillä on oikeus saada täysimääräinen korvaus.
Korvauksen suuruutta ei voida arvioida mekaanisesti tietyssä
määrässä kuukausia, vaan LähiTapiolan
vahingonkorvauksessa tulee ottaa huomioon, että ilman
Stockmannin kanssa laadittua pitkäaikaista vuokrasopimusta
LähiTapiola ei olisi investoinut kyseiseen
rakennushankkeeseen. Kehityshanke aikataulutettiin ja
Stockmannin tilat räätälöitiin sen toiveita mukaisiksi. Jotta
tiloihin saataisiin joku toinen vuokralainen, tilat tulisi pilkkoa ja
niihin pitäisi tehdä merkittäviä muutostöitä.
Selvittäjän ehdottama 18 kuukauden korvaus kohtelee
vuokranantajavelkojia epätasa-arvioisesti. Joillekin se voi olla
kohtuullinen korvaus, mutta LähiTapiolalle se on kohtuuton.
Lisäksi se on epätasa-arvioinen muihin vakuudettomiin
velkojiin nähden, kun vuokranantajavelkojien saatavia
alennetaan tällä rajoituksella. Sen sijaan muut vakuusvelkojat
saavat ohjelman mukaan täyden suorituksen saatavilleen, kun
ne saavat 80 prosentin suorituksen ja lopulle 20 prosentin
sijaissuorituksen osakkeina.
Tässä ei siis kyse pelkästä vuokrasopparista vaan siitä että LT oli lähtenyt omien sanojensa mukaan koko hankkeeseen (Tapiolan uusi keskustarakennus) sen takia että sai pitkän vuokrasopparin Stokkalta.
Noh, Stokka ja valvoja olivat sitä mieltä että VMK veti vihkoon ja teki lainvastaisen päätöksen tuon korvaussumman osalta ja siksi mennään käräjille. Tämä prosessi ei ole vielä liikkunut eli tänä vuonna ei tule tästä päätöstä käräjiltä, Nordika ja TSO tulevat H2:lla tämän hetkisen arvioni mukaan.
No mitä sitten tulee tapahtumaan ja miksi Latvanen uskoi että tänä vuonna saadaan saneeraus maaliin? Oma veikkaus kaivelun perusteella on tämä; Stokka odottaa että Fennian VMK päätös tulee ja Nordika/TSO häviävät casensa käräjillä, tämän jälkeen jäljellä olisi enään LT. Heidän kanssaan tullaan tekemään sopimus että tuo VMK päätöksen mukainen korvaus laitetaan sulkutilille odottamaan oikeusprosessin päätöstä ja Stockmann voi irtautua saneerauksesta. Miksi odottaa muiden casejen päätöstä? Koska tuo sulkutilin käyttö ja saneerauksen ennenaikainen päättäminen vaatii kaikkien jäljelläolevien saneerausvelkojien hyväksyntää, tämän takia muut caset halutaan maaliin jotta asiasta ei tarvitse neuvotella muiden kuin LT:n kanssa. LT varmasti hyväksyy tämän koska Stokka on heidän vuokralainen Tapiolassa vielä ja tuskin haluavat kokonaan polttaa siltoja. Lisäksi on olemassa varsin vahvat perusteet olettaa että myös Valvoja hyväksyy tämän sulkutilimenettelyn.
Ongelmia voi tulla jos Nordikan ja TSOn kanssa mennään hoviin, se viivästyttää tätä aikataulua. Omien tietojeni perusteella Nordikan ja TSOn perustelut on sen verran heikot että voi hyvin olla etteivät halua kerätä itselleen lisää asianajokuluja jotka eivät ole ihan pieniä.
Lisäksi ainakin TSO on saanut ilmeisen hyvin vuokrattua Stokkan tiloja muille ja tämäkin heikentää heidän asemaansa oikeudessa.
Eli summasummarum; jos TSO, Nordika ja Fennia menee tavalla jota oletan ja joita kaikki tähänastiset VMK päätökset tukevat (pl. LT) niin loka-marras-joulukuussa meillä ei ole muita kuin LT jäljellä ja sitten voidaan lyödä se 16me sulkutilille ja pistää saneeraus päätökseen.
Eli @Rauli_Juva tuo sinun rapparissa oleva maininta “Mielestämme saneerausprosessi voi edelleen kestää useamman vuoden, jos nykyiset oikeusjutut viedään loppuun asti” ei ole ainakaan se todennäköisin skenaario, toki mahdollista mutta sen toteutumista ei tue oikein mikään tieto tällä hetkellä ja se voi antaa satunnaiselle sijoittajalle täysin väärän kuvan tilanteesta.
Näistä avoimista caseista ainoastan LT on sellainen jolla on teoreettisia mahdollisuuksia päästä korkeimpaan asti mutta senkin vaikutus saneerausprosessiin voidaan minimoida em. sulkutilimenettelyllä tai muulla sovittelulla. Nuo Nordikan, Fennian ja TSOn caset eivät minkään olemassaolevan tiedon perusteella ole sellaisia joka vaatisi käsittelyä korkeimmassa oikeudessa, ne ovat ihan ns. nakit ja muussi-tason normijuttuja joita on oikeuksissa käsitelty todennäköisesti satoja ellei tuhansia kertoja aikaisemmin eli oikeuskäytäntö löytyy jo niihin. Hovioikeudessakin ne sinne päätyessään käsiteltäisiin todennäköisesti nopeahkosti eli viimeistään ensi vuoden aikana.
EDIT: lisäksi on yksi irrallinen case hovioikeudessa (valituslupaa haettu korkeimmasta) mutta se koskee selvittäjän asemaa eikä Stockmann ole siinä osallisena eikä se siten vaikuta mitenkään saneerausprosessiin.
Kiitoksia laadukkaasta ja hyvästä katsauksesta saneerausmenettelyn tilanteesta! Arvioihisi eri casejen osalta on ainakin pääosin helppo yhtyä. Tuo LT on kyllä melko kimurantti keissi, ja voi hyvin pitää sisällään ennakkopäätöstä edellyttäviä aineksia. Voisi esimerkiksi helposti kuvitella, että LT:ltä löytyy erinomainen dokumentaatio siitä, millä oletuksilla koko rakennushankkeen kannattavuus on punnittu, ja kuinka paljon customia toimitiloihin liittyen on tehty juuri Stockalle.
Itse kiinnitin huomiota Latvasen puheisiin saneerauksen päättämisessä. Webcastin Q&A-osiossa (en muista sanatarkasti) kertoi, että näissä koko ajan aktiivisesti etsitään ratkaisuja, jolla nämä riidanalaiset velat saataisiin ratkaistua. Enkä usko, että hän tässä puhuu oikeuslaitoksen hoputtamisesta. Vuosikertomuksessa suoraan kerrotaan joistakin sovintoneuvotteluista riidanalaisiin saataviin liittyen, mutta näihin mainitsemiisi ei suoraan viitata (oikeastaan päinvastoin).
Olen miettinyt sellaisen skenaarion mahdollisuutta, että näissä suoraviivaisemmissa keisseissä taputellaan ratkaisut oikeusprosesseissa tämän vuoden aikana, mutta LT:n jäädessä hyvin todennäköisesti viimeiseksi ratkaisemattomaksi, voitaisiin kuvitella sovintosopimustakin, varsinkin kun heidän vaatimuksillaan on (minun ymmärrykseni mukaan) enemmän meriittejä kuin monien muiden vaatimuksissa. Toki sulkutili-ratkaisun mahdollisuuttakin saatetaan arvioida yhtenä polkuna ulos saneerauksesta. Miten arvioit @Seinakadun_Keisari tällaisen skenaarion mahdollisuutta?
Täysin mahdollista sinänsä koska LT ja Stokka ovat bisnessuhteessa vieläkin ja sopuratkaisu yleensä on parempi kuin pitkä riita.
Mutta Valvojalla on ilmeisesti aika tiukka linja sovitteluihin koska se vaikuttaa muihinkin avoimiin caseihin joten nuo muut pitää saada pois alta.
Eli prosessi yksinkertaistettuna: Muut caset maaliin eri oikeusasteissa → sulkutilille LT:n vaatimukset → saneeraus päätökseen → sovittelu tai LT:n casen läpivienti saneerauksen jälkeisenä aikana.
