Lisätuloja hiilensidonnasta metsän ja maan omistajille Arbonics ja muut vastaavat yritykset

Selvitettiin pikaisesti tulo mahdollisuuksia metsän ja maan omistajille.
Arbonics ja muut hiilensidontaan erikoistuneet yritykset jotka myyvät hiili krediittiä yrityksille päästö taistelussa maailman loppua vastaan.

Homman juju lyhyesti:
Istuta joutomaalle puita, pidä niistä huolta, puut pystyssä 50v.
Saat “hiiliyksiköitä” jotka myydessäsi saat tuloa.
Esimerkki arvio:
4 hehtaaria peltomaata joka metsitetään, sopimus aika 50v, tuli arvio n. 39 000€.
Tämä toki oletuksena että krediitin hinta on 50€ vielä myydessä.

Arbonics ottaa välistä 10% yksiköistä itselleen proviisiona, omistajalle ei muita kuluja.

Mutta, luottaako virolaisen Arbonics startup yritykseen?

Kristjan Lepik ja Lisett Luik perustivat alkuvuodesta 2022 hiili- ja ekosysteemialustan, joka mahdollistaa luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisen metsätaloudessa. Arbonics tarjoaa uusia tulonlähteitä metsän- ja maanomistajien käyttöön ja kehittää samalla vapaaehtoisuuteen perustuvaa hiilimarkkinaa viemällä hiilensidontapotentiaalin analysoinnin ja laskennan (hiilidioksidin talteenotto ilmakehästä ja sitominen) uudelle tasolle. Alusta on herättänyt jo paljon kiinnostusta Virossa ja Latviassa sekä muualla Euroopassa.

Onko muilla kokemuksia/ajatuksia hiilituloista metsän ja maan omistajille?

10 tykkäystä

Tosi mielenkiintoinen avaus! Olinkin kuullut tästä yrityksestä mutta on jäänyt tutustumatta.

Suomessa on muutamia yrityksiä, jotka myyvät yritykselle hiilikompensaatiota jonkun metsänomistajan istutusta tai lannoitusta + kiertoajan pidennystä vastaan.

Yksi tällainen on Green Carbon ( https://greencarbon.fi/), joka myy hiilikompensaation asiakkaalle, sopii metsänomistajan kanssa lannoituksesta ja kiertoajan pidennyksestä (=päätehakkuu tehdään normaalia myöhemmin). Metsänomistaja saa tästä korvauksen.

Todella potentiaalinen ja iso markkina, mutta haasteitakin on. Suomalaisten alan yritysten tiedän olevan regulaation kanssa ongelmissa. Hyvin tyypillistä että suomessa painitaan regulaation kanssa niin kauan että muualta maailmasta on otettu jo markkina haltuun. Tällainen pelko on käsittääkseni alalla.

1 tykkäys

Laitetaas vähän päivitystä aiheeseen. Katselin parit luennot.
Lyhyt epäselvä koonti:

Metsänomistajan hiili-ilta 10.11.2022
MTK, kenttäpäällikkö, Hiilestä kiinni hanke, Green Carbon metsäasiantuntija
Metsänomistajan hiili-ilta - YouTube

Vapaa ehtoinen hiilikompensaatio markkina =
yrityksen, yhteisöjen ja kuluttajien tapa vapaa ehtoisesti hyvittää tai kumota tuottamiaan päästöjä.
Maanomistajat voivat osallistua markkinoille hiilensidontapalveluja tuottamalla.

Markkinat kasvussa, 2021 Vapaaehtoinen hiilikompensaatiomarkkina kasvoi lähes nelin kertaiseksi maailman laajuisesti edellisvuoteen verrattuna.

Suomen tavoite 2035 – hiilineutraali.

Hiilimarkkinatyö metsänhoitoyhdistyksissä
Vuonna 2019 MTK perusti hiilimarkkinatyöryhmän (Hiilimarkkinat ja hiilikompensaatiojärjestelmät - Maa- ja metsätalousministeriö)
Mukana asiantuntijoita Suomesta
Tutustuttiin kompensaatio markkinaan
Tarve löytää ratkaisuja alan toimijoiden kanssa hiilinielujen mittaamiseen, raportoinnin tarkkuuteen ja luotettavuuteen sekä kriteereiden selkeyteen ja tietopohjain kehittämiseen

Metsänhoitoyhdistyksille myönnetty rahoitus hiilinielujen kaupallistamismahdollisuuksien selvittämiseen (Hanke osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni – ilmasto toimenpide kokonaisuus

Metsän omistajalle, Green Carbon:
Hiilipalvelu – metsänomistaja saa korvauksen hiilinielujen kasvattamisesta (metsän lannoitus palvelu)
Korvaus lisää merkittävästi lannoituksen kannattavuutta
Maksetaan vuosittain riippuen puistosta, paikasta, lannoitteesta
Green Carbon markkinoi lannoitteella saadun lisäkasvun vapaaehtoisille hiilikompensaatio markkinoille

Hiili Plus sopimus: korvaus 10€/m3 tai CO2t
Nyrkkisääntö: Männikkö 5v 90-130€ha
Kuusikko 120-140€ha
Turve maa 190-280€ väli 10v
Suurempi kun Kemera tuki, 4% korkoon asti koska Kemera tuki pienempi rahallisesti
Sopimus aikana ei hakkuita?
5 & 10v sopparit

MTK:n hiilensidontaseminaari 5.5.2023 joka katsottavissa Youtubessa. Omat nostot tuosta seminaarista:
MTK:n hiilensidontaseminaari 5.5.2023 kello 9.00 alkaen - YouTube

Alkuun Markku Kulmala kertoi yleisesti hiilensidonnasta, sen haasteista ja mittaamis tavoista.
Puheenvuoro oli mielekästä katsottavaa, Kulmala tuntui hyvin osaavan asiansa.

ST1 Mika Anttonen puheenvuoro kuljetus sektorin näkövinkkelistä:
Jakeluvelvoite maksaa autoilijoille 1,5 miljardia euroa ensivuoden jakeluvelvoitteella 28%.
Mikan kertoman mukaan täysin turhaan koska velvoite Malesialaisesta/Indonesialaisesta palmuöljystä ei elinkaari päästöistä mitattuna auta yhtään mihinkään. Velvoite aiheuttaa myös tulevaisuudessa haasteita raaka-aineen hinnassa (palmuöljy ja muut vastaavat) koska kysyntä on kasvanut. Jos öljyt loppuu, joku ei voi tarjota biodieseliä - joku maksaa sakon/sanktiot.
Anttonen kertoo että ST1 olisi mieluummin sijoittanut metsän istutukseen jolla olisi sidottu enemmän hiilidioksidia kun tällä biodieselin jakeluvelvoitteella mutta koska laki velvoittaa heitä tarjoamaan biodieseliä, heidän on niin tehtävä. Anttonen kritisoi myös investointi – 300 miljoonaa euroa meni Ruotsin tehtaaseen, tämä investointi ei välttämättä vähennä päästöjä tippaakaan.
Loppujen lopuksi Anttonen kritisoi vielä tehtaiden ajamista ulkomaille jolla saatiin Suomeen tilastoharha päästöjen vähenemisestä - päästöt kyllä vähenivät mutta sama tuote tehdään isommilla päästöillä muualla ja lennetään tai laivataan Suomeen.

Lopuksi Anttonen kertoo Marokon projektista jossa ST1 on mukana istuttamassa metsää kuivalle alueelle, kehitystä on jo havaittavissa tuolla palstalla.

Johtopäätös: Kovaa tekstiä Anttoselta, en olisi uskonut moista kuulevani ST1 luennoijalta, mutta tämä oli hyvässä mielessä. Onhan tämä touhu nyt aivan käsittämätöntä jos polttoaineen tuottajakin sanoo että hommassa ei ole mitään järkeä!
Puheen vuorosta jäi se kuva että Suomeen täytyisi saada päästöjen vähentämisen rinnalle sitä hiilen sidontaa niin pirusti. Sitä ennen sertifionnit kuntoon että saadaan yksiköt mitattua realistisesti.

Marokon pilotti St1: St1:n Marokon metsityspilotin tulokset vahvistavat: hiilinieluja voidaan luoda jopa kuivissa olosuhteissa - St1

Samassa seminaarissa puhujana myös Arbonicsin omistaja/perustaja Kristjan Lepik, puheenvuoro oli lyhyt ja ympäripyöreä. Esiintyminen oli vakuuttava mutta ei pelkästään herätä luottamusta.
Arbonicsin selvittämistä jatkan myöhemmin kun saan yrityksestä kaivettua historiaa ja speksejä lisää. Minulla on hyvä tilanne sen suhteen että saamme sopimus asiat käytettyä metsänhoito yhdistyksen kautta joten sieltä saa jotakin suunta vinkkeliä yrityksen luotettavuudesta. Metsänhoito yhdistykselle jäisi tässä tapauksessa työ ja metsän hoito joten heidän suuntaan minä olen maksava asiakas joten uskon saavani vastauksen ¨puolueettomana¨

Juhani Damski, on Ympäristöministeriön kansliapäällikkö ent. aiemmin hän toimi Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana:
Vapaa ehtoinen hiili markkina - Kasvihuone päästöt nousussa - Kaikki sektorit lisäävät päästöjä edelleen
Vapaa ehtoisilla ilmasto teoilla voidaan täydentää tavoitteita ja kompensoida päästöjä joita ei voida vähentää
Haasteet – mittaus / pysyvyys
EU prosessissa ongelma yksikkö taseessa (kaksoislaskenta) ilmeisesti siis valtio laskee tilikirjanpitoa jonka lopullinen hinta ei ole selvillä

MTK pää jehu?
Esitys hallitukselle: 1 valtio perustaa rekiterin vapaa ehtoiselle hiilen poistolle niin että ostaja uskaltaa ostaa
2 päästö velvoite tiketti markkina (ehkä ei) toimikkaan
3 EU poliittiset linjaukset niin että rajat ylittävät kaupan käynti hiilen poistolle?

Aihe olikin sen verran mielen kiintoinen että oli pakko perehtyä hieman enemmän vaikka en metsän kasvattamisesta juuri tiedä. Koittakaa saada selvää epäloogisista koonneista, en ole tässä(kään) asiassa minkään tason ammattilainen.

1 tykkäys

Yrityksiä on tosiaan jo yllättävän paljon. Hyvin vaikea on kuitenkin arvioida eri toimijoiden vahvuuksia tai heikkouksia tässä vaiheessa. Pitkäaikaiseen sopimukseen sitoutumisen kynnys on samasta syystä korkea.

Seuraavat toimijat listattiin jossain metsäalan lehdessä:

Arbonics
Skoggi
Green Carbon
NGS Finland
Zertiforest
Hiilinielun tuottajat
Istutapuita . fi
Havulatva
Puuni
Reforest
Rakeistus

#Pitäisi kyllä saada vähän perspektiiviä tähän hiilinielu-, päästökauppa- ja biopolttoainekeskusteluun ja keskittyä oleelliseen, eli fossiilisen hiilen ja öljyn polttamisen lopettamiseen.
Muutamia asiaan liittyviä poimintoja, joista Suomen osalta ei juuri keskustella:

-Suomi lopetti sähkön tuonnin Venäjältä. Tuonti oli n 1500mw, eli n. 15% Suomen käytöstä eli n. 12 TWh. Venäjän sähköverkon päästöt on n.380g/kwh ja ottaa sen nyt Skandinavian verkosta n. 80g/kwh.
Päästämme vähenivät siis n. 3,6 miljoonaa tonnia. Tämä vastannee kuorma-autoilun- päästöjämme .
Electricity Maps | Live 24/7 CO₂ emissions of electricity consumption

-ojittamattomat suomme kasvavat biomassaa n 3-4t/ha ja tätä ei lueta nieluksemme, vaikka Ruotsissa kyllä

-Upm bioverno diesel tehdään liimateollisuuden tärkeästä raaka-aineesta, mäntyöljystä, jota valmistuu mäntysellun keitossa n. 3%.
Keitosta syntyvä suopa käsitellään rikkihapolla, jonka valmistus on aiheuttanut co2 päästöjä. Mäntyöljy ajetaan dieselrekoilla Lappeenrantaan, jossa se teräksestä, betonista ja kuparista tehdyllä tehtaalla jalostetaan dieselpolttoaineeksi sähkön ja venäläisestä verikaasusta erotetun vedyn avulla. Syntynyt diesel kuskataan dieselrekoilla ympäri suomea. Kaikki tämä lisää päästöjämme.
Ennen vanhaan suopa yksinkertaisesti poltettiin soodakattilassa lämmöksi ja sähköksi. Näin pitäisi/ voitaisiin nytkin toimia ja syöttää syntynyt sähkö pienin päästöin ja häviöin pääkaupunkiseudun Tesloihin .
Tämä öljystä öljyä taikatemppu onnistuu taloudellisesti vain massivisin veronmaksajien tukitoimin.
Samalla logiikalla nesteen käyttämät rasvat ja palmuöljyt voitaisiin polttaa mm. jätekattiloissa sähköksi ja lämmöksi ilman käsittelyä venäläisellä kaasulla.

-Suomen metsien hiilinielu tietenkin pieneni, kun Venäjän puuntuonti loppui. Sinne ne puut jäävät jatkossa hiilinieluksi kasvamaan. Eipä taida venäläiset niitä juuri jalostaa.

-miljardi lasta ja naista kärsii aliravitsemuksesta. Samalla kertaa eurooppalaiset veronmaksajat tukevat luomua, jolloin peltojen kasvukapasiteetti puolitetaan 6-8t/h… 3-4t/ha viljaa. Rikkaat eurooppalaiset kykenevät ostamaan puuttuvat viljat maailmanmarkkinoilta ja afrikkalaisen isän, jolla ei ole rahaa ostaa lannoitteita, osaksi jää näännyttää perhe nälkään tai raivata lisää metsää pelloksi.
Viljelijä toki saa tehdä pelloillaan mitä vaan, mutta luomuviljelyn tukeminen on lopetettava. Nämä viljelijät saisivat saman sadon perinteisellä viljelyllä, ja puolet pelloista voitaisiin metsittää nieluiksi ja välttämättömien öljyä korvaavien metsäteollisuustuotteiden raaka-aineeksi.

1 tykkäys