Singan esitys
https://singa.us4.list-manage.com/track/click?u=56ab94074f4ef64037331ade8&id=295fafd314&e=699b1c47bf)
E:korjattu
4 tykkäystä
Tämä linkki ei toimi. Tulee vastaus “404 Not Found”
1 tykkäys
Hei, mahtaako täältä löytyä muita Aplagon Oy:öön sijoittaneita. Olen tippunut postituslistalta sähköpostin vaihdon myötä enkä ole saanut yhtiöön yhteyttä joten löytyisi vähän kiinnostusta kuinka yhtiöllä menee?
1 tykkäys
Ilmeisesti tämä Wellon konkka on taputeltu jo niin pitkälle että tappiot voi laittaa veroilmoitukseen viime vuodelle? Ainakin konkurssipesäkin on jonkin googlauksen mukaan lopettanut toimintansa.
Uusi kierros käynnissä Invesdorissa: Riverrecycle Oy
Yritys puhdistaa jokia muoviroskasta ympäri maailman ja kierrättää jätteet uuteen käyttöön. Lisäksi muovin keräämisen hyvitysjärjestelmästä oma erillinen tulovirta.
En olisi uskonut, että tällainen toiminta voi olla kannattavaa, mutta alusta alkaen liiketoiminta pyörinyt plussalla. Tosin hyvin pientä vielä ja skaalauksen mahdollisuudet näyttämättä.
Tarjotuista valuaatioista voi olla montaa mieltä ja tyypillinen kasvun moninkertaistuminen taas kalvoilla mukana 
Näistä pitää jokaisen tehdä omat päätelmät, jos kiinnostaa.
Kierros on toteutumassa, minimit katettu jo muutamassa päivässä.
11 tykkäystä
Kun liikeidea on simppeli ja toimiva sekä yhtiö on noin valtavan tärkeällä asialla liikenteessä, niin melkein tekisi mieli tehdä jo pieni ”tukisijoitus”. Ihan lukuihin yhtään perehtymättä.
2 tykkäystä
Mielenkiintoinen nosto tämä RiverRecycle - ja ennen kaikkea hieno idea! Tutustun myöhemmin tarkemmin, mutta muutamia nopeita ajatuksia alla (huom! yksityiskohdat voivat olla pielessä koska katsoin vain nopeasti)
Plussat:
- Kannattava (vaikka volyymit pieniä)
- Idea tavallaan yksinkertainen, mutta…
Kysymerkkejä:
- …Tulovirtojen ennustetaan tulevan jatkossa erittäin monesta lähteestä. Ilmeisesti siis kerätty jäte on tarkoitus muuttaa muoviraaka-aineeksi jota sitten myydään yms? Vähän kysymysmerkki kuinka kustannustehokasta tuo tuotanto on. Lisäksi pienellä tiimillä tuollaisen paletin pyörittäminen voi olla haastavaa.
- Ydintiimissä ei vissiin kenelläkään paitsi perustajalla ole omistusta. Miksi? Normaali toimintatapa olisi antaa optioita tms tässä vaiheessa.
- Myynti on käytännössä kait täysin projektitoimintaa, mikä vähentää ennustettavuutta.
2 tykkäystä
Paitsi, että ei ole kannattava kun lasket tytäryhtiöiden tappiot mukaan.
6 tykkäystä
Paitsi jos oikaiset verotuksen tuplapoistot pois, niin taitaa sitten olla kannattavaa, vaikka ottaisi koko konsernin mukaan. No, niin tai näin, sen verran pieniä lukuja, ettei ei ihan hirveästi kannata vielä vetää johtopäätöksiä. Ongelmana tässä näyttää olevan saamisten kova kasvu, tiedä sitten mistä johtuu.
Ottaen huomioon jäteongelman koon, niin kyllähän tämä vähän “piiperrykseltä” vielä vaikuttaa, mutta tuossa kun muutaman lehtijutun ja yhden haastattelun kuuntelin, niin voihan olla että tämä saadaankin scaalattua kohtuullisen kokoiseksi. Miljoonien rahoitusta haittaa toki se, että kyseessä voittoa tavoitteleva Oy, eikä maailmaa parantava voittoa tavoittelematon yhdistys (vrt .The Ocean Cleanup)
Periaatteessa tähän sijoittamista voisin kuvitella “ympäristötekona”, koska saavat rahoituksen turvin jatkoaikaa ja muovia pois maailman meristä ja toivottavasti pystyvät muuttamaan/vauhdittamaan kehittyvien maiden asennetta jätteisiin. Olisihan se mukava bonus, jos tästä joskus tulisi jotain isompaa ja kannattavaa liiketoimintaa.
E: Tuli tehtyä itse pieni kannatusteko ja 2500€ sijoitus, ehkä sillä jotain hyvää saadaan aikaiseksi.
8 tykkäystä
Ymmärtääkö joku teistä miten tässä erotellaan useat muovilaadut toisistaan?
Ymmärtänyt että sitä on mahdoton tehdä kannattavasti edes muovinkeräyspisteiden muoveilla, koska laatuja on liikaa ja erottelu liian hankalaa. Siksi muoveja ei kannattaisi pestä yms, vaan polttaa vain sekajätteessä.
Hieno nosto kyllä ja tärkeä ajatus, jos vain keskittyvät keräykseen eivätkä lajitteluun.
Sitten jos muovilaatujen erottelu on saatu kannattavaksi, niin wow.
1 tykkäys
Tutustumatta juuri kyseiseen yhtiöön niin yleensä näiden bisnes toimii niin että kerätystä muovista tehdään jotain kuluttajatuotetta joka myydään kalliilla vähän kuin hyväntekeväisyys hinnoin. Tälläinen bisnes ei skaalaa sitten ollenkaan.
2 tykkäystä
Eiköhän tuo keräys aika manuaalista ole, enkä usko että siitä taloudellisesti kannattavaa saa ja tokkopa siinä muovilaatujakaan saadaan kummoisesti eroteltua. Kannattavuus varmaankin perustuu siihen, että saadaan myytyä “viherpesua” yrityksille. Käsittääkseni tuo toiminta pyörii nyt ainakin osittain joidenkin paikallisten hyväntekeväisyysjärjestöjen/vapaaehtoisten voimin, jotka haluavat tehdä jotain jäteongelman hyväksi, varmaan jonkin verran myös palkallista väkeä. Vaikka toimari puhuu muovin muuttamisesta takaisin öljyksi yms, niin aika vaikea kuvitella, että tämä yritys tekisi/hankkisi mitään laitoksia, vaan jäänee sanahelinäksi
Itse ei voi käsittää tuota “roskavaltioiden” toimintaa, minkä ihmeen takia siellä ei järjestetä jätehuoltoa, joka keräisi roskat ja kuljettaisi ne polttolaitoksiin sähköä tuottamaan, vaan iso osa dumppataan jokiin ja jotain ehkä kuskataan järkyttävän kokoisiin kaatopaikkoihin.
Toivottavasti oma sijoitus käytetään johonkin hyvään, eikä sillä vaan makseta vaikka pääomalainan kuluksi kirjaamattomia korkoja (ja mahdollisesti myös päomalainaa) ja Anssin edustuslounaita. En odota kuitenkaan “sijoitukselle” kovin huumaavia tuottoja, mutta ehkäpä jokunen tonni muovia saadaan kerättyä talteen 
3 tykkäystä
Yritys ilmoittaa lajittelevansa erilleen PET-muovin ja muut arvokkaimmat muovilaadut, jotka pestään ja myydään raaka-aineeksi muille toimijoille. Käytetystä lajittelutekniikasta ei kerrota mitään. Jos yrityksellä olisi käytössään hyperspektrikameroilla varustettuja robottilajittelulinjastoja, niin niitä varmasti hehkutettaisiin kuvien kanssa. Veikkaukseni on, että alhaisten työvoimakustannusten maissa manuaalinen lajittelu saattaa hyvinkin olla käytössä.
Vähäarvoisempia muovilaatuja ei ole ilmeisesti tarpeen erotella toisistaan, koska niistä jalostetaan mekaanisesti rakennuslevyjä ja jatkossa myös kemiallisesti raakaöljyä.
Tähän yritykseen sijoittamista harkitsevan kannattaa huomioida, että kaikki äänivalta on keskitetty pääomistajalle. Sijoittajille on tarjolla äänivallattomia B-sarjan osakkeita. Kyydissä saa siis istua, mutta suuntaan ei pääse vaikuttamaan.
Sijoittajamateriaaleissa todennäköisimpänä exit-skenaarioina mainitaan yhtiön myynti isommalle jätehuoltoalan toimijalle tai jollekin monikansalliselle yhtiölle, joka hakee pysyvää ESG-ratkaisua. Pörssilistautumista pidetään myös mahdollisena vaihtoehtona. Siihen ei haluta vielä ottaa kantaa, missä pörssissä tämä listautuminen voisi tapahtua.
RiverRecycle on hyvällä asialla. Tekniikkataustaisena sijoittajana kaipaisin kuitenkin sijoituspäätöksen tueksi enemmän tietoa käytössä olevista ja käyttöön otettavista teknologioista.
5 tykkäystä
Hei PeeJii,
täällä Tina Nyfors, Riverrecyclen talousjohtaja. Kiitos ajatuksistasi, ja yritän tässä vastata joihinkin kysymysmerkkeihin:
- kerätty muovijäte on tosiaan tarkoitus muuttaa muoviraaka-aineeksi, jota myydään edelleen. Riverrecyclen ideana on ollut se, että toteutetaan ensin pienempi tuotantoprosessi itse, ja sitten skaalataan ylöspäin partnereiden kanssa (ylipäätänsä on ollut helpompi saada eri tahoja kiinnostumaan paremmin kun voi ensin näyttää pilottien avulla miten kaikki toimii). Ja tärkeää on toki saada prosessi toimimaan kannattavasti. Kustannusrakenne on siellä päin maailmaa aika toisenlainen kuin täällä, joten se pitää tietenkin ottaa myös huomioon.
- Riverrecycle pyörittää ydintiimiä, ja lisäksi sillä on kaikissa kohdemaissa yhteistyökumppaneita joiden henkilöstö osallistuu myös projekteihin. Ydintiimin jäsenet koordinoivat kaikkia projekteja.
- Riverrecyclellä on olemassa optiopooli, ja kierroksen jälkeen on tarkoitus päivittää tämä vielä ajan tasalle. Eli tiimi on sitoutettu kyllä.
- tähän asti myynti on ollut 90% projektimyyntiä ja 10% plastic credit-toiminnasta, ja nyt tästä vuodesta eteenpäin mukaan tulee muovilevyjen myynti. Projektimyynnissä kannattaa huomata että nämä ovat pitkiä projekteja ja paljon myös olemassaolevien asiakkaiden jatkomyyntiä, mikä parantaa ennustettavuutta kyllä jonkin verran.
Toivottavasti tuosta oli apua, kerro toki jos on jotain muuta kysyttävää. Ja tietenkin, kiitos kiinnostuksesta!
12 tykkäystä
Hei Tuohenpolttaja,
toki liiketoiminnan volyymi on vielä pienehköä, kuten startupeissa tässä vaiheessa toki tyypillistäkin!
Sen verran ajattelin selventää, että myyntisaamiset elävät meillä kohtuullisesti siitä syystä, että asiakassuoritukset tulevat sisään milestone-periaatteella, eli maksetaan muutaman kerran vuodessa. Koska projektien milestonet eivät aina noudata kauniisti kalenterivuotta, voi tilinpäätöshetkellä olla sitten isompi myyntisaamisluku joka menee sitten taas alaspäin vuodenvaihteen toisella puolella. Näin tapahtui vuoden 2023 vaihteessa.
Olet ilman muuta oikeassa siinä, että muovijäteongelman laajuus on valtava ja Riverrecyclen toiminta vielä pientä, mutta olemme ottaneet periaatteeksi että on parempi tehdä edes jotain kuin olla tekemättä mitään - käsiä levittelemällä muovijäte ei varmasti minnekään katoa. Ja jos haluaa että jokin toiminta pysyy käynnissä, sen täytyy olla liiketoimintaa koska silloin paikallisetkin kiinnostuvat asiasta. Sinnikkäällä toiminnalla ja sisulla muutos on mahdollinen, tähän luotamme.
13 tykkäystä
Hei Tuohenpolttaja,
keräystoiminta menee tällä hetkellä siten, että muoviroska kerätään puomeilla ja nostureilla ylös joesta, ja lajitellaan sitten manuaalisesti. Kerääjille ja lajittelijoille maksetaan kyllä ihan palkkaa, vapaaehtoistoimin ei tehdä mitään eikä hyväntekeväisyysperiaatteella myöskään. Pysyvien työpaikkojen luominen on tärkeää siksikin, että silloin työvoima voidaan kouluttaa.
Jätemuovin muuttaminen muovilevyiksi tai öljyksi on kyllä ihan mahdollista, ja tästä vuodesta eteenpäin osa Riverrecyclen toimintaa. On ehkä hyvä tarkentaa, että ensimmäiset laitokset ovat varsin pieniä (tarkoitus on saada ensin koko ketju käynnistettyä), ja vasta sen jälkeen skaalata ylöspäin. Eli ihan ensimmäiseksi ei tietenkään lähdetä perustamaan suurtuotantolaitoksia. Niiden aika tulee myöhemmin, ja niihin on tarkoitus sitten ottaa mukaan teollisia partnereita.
Iso pähkinä noissa valtioissa joissa roskaongelma on suurin, on siinä että julkisia varoja ei siellä ole käytettävissä jätehuoltoon koska paikalliset kaupungit ja kunnat ovat usein rutiköyhiä. Samasta syystä verotuksen kiristäminen ei siellä ole oikein optio, kun paikallisen väestön tulotaso on varsin alhainen. Siksi ratkaisun täytyy löytyä jotain muuta kautta, ja tässä sitä juuri tehdään.
Terveisin, Tina Nyfors/Riverrecycle
11 tykkäystä
Hei Encage,
Riverrecyclen ideana on juurikin pysytä tekemään low-value -muoveista jotain hyödyllistä. Kuten sanoit, tässä vaiheessa merkittävä lajittelu ei ole järkevää, vaan se kaikki kierrätetään muovilevyiksi tai palautetaan öljyksi. Muovin polttaminen sekajätteenä on mikäli mahdollista se kaikkein ympäristöä saastuttavin tapa toimia (sieltä tulee paitsi hiilidioksidia, myös metaaneja ynnä kaikkea muuta mahdollista vahingollista).
Sinänsä PET-muovi ja muut helposti eroteltavat korkeamman arvon muovit otetaan lajitteluvaiheessa kyllä pois, ja myydään sitten erikseen (niillehän on ihan toimivat markkinat olemassa). Monissa maissa kuitenkin erityisesti PET-muoville on jo keräyspisteitä kuluttajille, ja niistä saa jonkin lantin kuten meilläkin. Siksi jokimuovista hyvin pieni osa on high-value -muovia, suurin osa sitä on low value-puolen muovituotteita. Mutta tästäkin saadaan kyllä kannattavaa toimintaa kun oikein tehdään.
Terveisin, Tina Nyfors/Riverrecycle
9 tykkäystä
Hei KalleH,
vastaukseni Encagelle meni vahingossa sinun kirjoituksesi alle, pahoittelut tästä. Joka tapauksessa sen verran selvennyksenä, että Riverrecycle ei sinänsä myy kuluttajatuotteita, vaan tarkoitus on myydä kerätystä muovista tehtyjä muovilevyjä eteenpäin siten, että niistä voidaan rakentaa jotain. Periaatteessa nämä toimivat siis samoin kuin lastulevy, sillä erotuksella että muovilevy on vedenkestävää. Ja lastulevyn korvaaminen muovilevyllä säästää myös metsiä, mikä sekin on paikallisesti merkittävä asia.
Markkinoilla kerätystä muovista tehdyt levyt eivät sinänsä saa mitään erityistä hyvitystä myyntihinnassa, eli tuotteen hinta määräytyy markkinan mukaisesti. Toki monet firmat harkitsevat tätä vaihtoehtoa siksikin, että haluavat osallistua kierrätystoimintaan yleisesti ottaen.
Terveisin, Tina Nyfors/Riverrecycle
9 tykkäystä
Hei Tuohenpolttaja,
keräystoiminta menee tällä hetkellä siten, että muoviroska kerätään puomeilla ja nostureilla ylös joesta, ja lajitellaan sitten manuaalisesti. Kerääjille ja lajittelijoille maksetaan kyllä ihan palkkaa, vapaaehtoistoimin ei tehdä mitään eikä hyväntekeväisyysperiaatteella myöskään. Pysyvien työpaikkojen luominen on tärkeää siksikin, että silloin työvoima voidaan kouluttaa.
Jätemuovin muuttaminen muovilevyiksi tai öljyksi on kyllä ihan mahdollista, ja tästä vuodesta eteenpäin osa Riverrecyclen toimintaa. On ehkä hyvä tarkentaa, että ensimmäiset laitokset ovat varsin pieniä (tarkoitus on saada ensin koko ketju käynnistettyä), ja vasta sen jälkeen skaalata ylöspäin. Eli ihan ensimmäiseksi ei tietenkään lähdetä perustamaan suurtuotantolaitoksia. Niiden aika tulee myöhemmin, ja niihin on tarkoitus sitten ottaa mukaan teollisia partnereita.
Iso pähkinä noissa valtioissa joissa roskaongelma on suurin, on siinä että julkisia varoja ei siellä ole käytettävissä jätehuoltoon koska paikalliset kaupungit ja kunnat ovat usein rutiköyhiä. Samasta syystä verotuksen kiristäminen ei siellä ole oikein optio. Siksi ratkaisun täytyy löytyä jotain muuta kautta.
Tina Nyfors/Riverrecycle
4 tykkäystä
Hei Hermot Lehman,
lajittelutekniikka on tosiaan kohtuullisen yksinkertaista teknologiaa, eli muoviroska ohjataan joessa ensin puomeilla tai kerääjillä joen sivuun, josta se nosturilla nostetaan kuivalle maalle. Siellä se lajitellaan, pääasiallisesti low-value -muovin ja muun jätteen välillä (jonkin verran high-value -muovia löytyy, mutta sitä on varsin vähän). Kuten sanoit, vähäarvoisempia muovilaatuja ei ole tarpeen erotella sen kummemmin toisistaan, koska niistä jalostetaan rakennuslevyjä ja raakaöljyä.
Hyperspektrikamerat ja robottilajittelulinjasto kuulostavat houkuttelevalta, mutta vastaan tulee kaksi asiaa: 1) paikalliset työvoimakustannukset ovat sen verran alhaiset, että kalliita investointeja täytyy miettiä toiseenkin kertaan - erityisesti sellaisiin laitteisiin jotka edellyttäisivät virheetöntä sähkön tarjontaa (Riverrecycle käyttää aurinkopaneeleita laitteissaan, mutta silläkin on omat rajansa); ja 2) arvokkaiden, erityisesti paljon metallia sisältävien laitteiden laittaminen joen varteen näkyville aiheuttaa sen, että niiden ympärille pitäisi palkata ympärivuorokautinen vartiointi. Ja ne olisivat silti riskin alla.
Toistaiseksi nykyisillä volyymeillä on ollut tehokkainta palkata paikallista väestöä keräämään manuaalisesti lisää muoviroskaa, Tällä on ollut myös se hyvä puoli, että vakaimmilla työpaikoilla on saatu paikallisen väestön tuki uudelle arvoketjulle, kun kaikki hyötyvät prosessista.
Riverrecycle on tietyssä mielessä teknologia-agnostikko - toiminnan pointti on siinä, että saadaan mahdollisimman tehokkaasti järjestettyä liiketoiminnan arvoketju sellaiseen paikkaan, jossa sitä ei ole aikaisemmin ollut. Kun liiketoiminnan volyymi kasvaa, niin voidaan sitten alkaa miettiä suurempia käsittelylaitoksia joissa teknologia on sitten jo huomattavasti edistyneempää.
Toivottavasti selvensi, ja kiitos mielenkiinnosta!
Yst, Tina Nyfors/Riverrecycle
12 tykkäystä