Matkustaminen/unohtumattomat reissukohteet

[Stetson-Harrison_Cap]

Huumorivaroitus! Henkinen boomeri kyselee kiireissään tyhmiä

Reissuun lähtö on ihan pian ja nyt heräsin ajatukseen virtuaaliluottokortista.
Aihe on itselleni uusi, mutta äkkiseltään virtuaalikortti puhelimessa vaikuttaisi turvallisemmalta verrattuna fyysiseen muovikorttiin.
Lähinnä mieleeni tuli kysymys voisiko muovikortin jättää reissusta pois?
Onnistuuko virtuaalikortilla maksaminen niin hyvin, että olette tehneet matkoja ilman fyysistä luottokorttia?
(Nyt alkava matka suuntautuu ainakin Turkkiin ja mahdollisesti myös Egyptiin.
Tietty paikallista käteistäkin minulla on varuilta aina jonkin verran millä maksella).

[SuomenBuffet]

Itellä tuli ainakin just vedettyä kahen viikon reissu ilman mitään fyysisiä kortteja yms. Kaikki löytyy puhelimesta ja hyvin pärjäsin.

[janzu]

Fyysinen luottokortti kannattaa aina olla mukana ja mieluummin kaksi.

Tämä on totta varsinkin noissa maissa missä cash is king ja ei se kortti nyt hirveesti paina. Vaikka kortilla voisikin maksaa, niin usein lähimaksu ei toimi terminaaleissa. Jos vuokraat auton, niin vuokrafirmat tahtovat nähdä aina fyysisen kortin.

Jos et vuokraa autoa, niin voit toki kantaa myös euroja mukana, ja vaihdella paikalliseen valuuttaan todennäköisesti turisti-kurssilla, joka maksaa kuitenkin enemmän ja isommalla riskillä kuin fyysisellä kortilla ATM ja transaktio+konversiokulut. ATM-kulut kannattaa tutkia, koska range on ilmaisen ja 10% välillä + luottokorttifirman kulut.

Turkin inflaatiohelvetin kohdalla kannattaa tutkia onko siellä tuplavaluuttakurssi, jolloin eurojen vaihtaminen ja käteisen käyttäminen on ehdottomasti parempi jos luottokortti firmat käyttävät virallista kurssia. Esim Argentiinassa epävirallinen valuuttakurssi euroon (blue rate) oli aiemmin tänä vuonna 100% parempi kuin virallinen valuuttakurssi, joten kaikki oli epävirallisella kurssilla käteisellä puoleen hintaan, kun taas luottokorttia käyttäen kaikki olisi siis ollut tuplahintaista.

Luottokortin tapahtumat voit aina kiistää, vaikka luottokortti pöllitään/tiedot vuotaa, mutta käteisen ja debit-kortin kohdalla ei niin helppoa. Voit myös rajata käyttöaluetta ja summia useimpien korttien kohdalla, joka pienentää riskejä. Bank Norwegianin luottokortti on ollut jees aina ja Revolut/Wise-kortit käsittääkseni vielä parempia paremmalla valuuttakurssilla.

Nimimerkillä oma luottokortti tapettiin eilen kun se oli skimmattu jenkeissä nähtävästi - tämä toki taas korostaa virtuaalikortin hyötyjä. Onneksi teen kuin saarnaan ja vara luottokortti on mukana. Matka jatkuu taas Meksikosta kohti Guatemalaa ennen kuin Suomi kutsuu kuukauden päästä.

[SuomenBuffet]

Kerrohan toki reissustasi lisää.

Itse käynyt Meksikossa kertaalleen, mutta olishan se sieltä päin kiva kuulla kokemuksia/vinkkejä yms.

[SentinVenyttaja1]

Lisäisin vielä sen, että puhelimen rikkoutuminen (tai katoaminen, varastaminen) aikamoinen riski, jos maksukyvykkyys lähtee samalla. Eli ehdottomasti useampi maksuväline mukaan, eikä myöskään niitä luottokortteja ja varakäteisiä puhelimen kuoreen.

[Vanerihands]

Buenos Aires

Tämä matka tuli varsin yllättäen. Kaukomatkat eivät ole kuuluneet to do - listaani. Ajatukseni on ollut matkustaa joka toinen vuosi ulkomaille. Viime vuosien matkakohteet ovat olleet Krakova ja Split, jotka molemmat ovat hienoja paikkoja. Korona oli tässä välissä ja toki pidensi väliä. Matkailussani keskeistä on hitailu, jonka vedin pisimmälle Buenos Airesissa. Erityisesti vältän sekuntiaikatauluja ja ylitäytettyä matkasuunnitelmaa. Buenos Airesin matkaa varten en paneutunut lainkaan etukäteen nähtävyyksiin.

Olin tutustunut Argentiinaan liittyen lähinnä Evita-myyttiin ja mateen. Vuosi sitten olin katsomassa Evita-musikaalin Porissa. Täydensin musikaalikokemusta Disney plussassa katsomalla samaisen musikaalin ja argentiinalaissarjan Santa Evitan. Matehan on teetä muistuttava juoma, jota litkitään Argentiinassa vähän samaan tyyliin kuin kahvia Suomessa. Toki harva juo kahvia pillillä. Tutustuin mateen muinoin teehifistelyjaksolla ja ostin jopa kirjan aiheesta. Mutten ostanut matea ja välineitä sen nauttimiseen silloin. Tilanne toki korjautui tämän matkan myötä.

Matekuppi on perinteinen kurpitsasta tehty ja nahalla päällystetty. Pilli eli bombilla on metallinen. Miny-termospullo tuli kuvaan vähän ylikorostetusti

Matkakumppani hoiti kaikki käytännön järjestelyt eli lennot ja huoneiston. Jotkut täällä ihmetelevät millä rahoilla Vanerihanska matkailee toiselle puolelle maailmaa. Oikeastihan pitää miettiä millä palkalla ja työnkuvalla lähdin matkaan. Työnkuva jäi loppujen lopuksi epäselväksi itsellenikin. Parhaiten varmaan sitä kuvaa Viihtyjä. Lentoyhtiönä käytimme Air Francea. Vaihto tapahtui Pariisissa. Lento Pariisista Buenos Airesiin kesti neljätoista tuntia. Matka sujui mukavasti premiumluokassa, joka sijoittui businessluokan ja tavallisen väliin. Jalkatilaa oli enemmän ja penkit leveämpiä kuin tavallisessa luokassa. Ruoka oli hyvää ja sitä tarjottiin riittävästi. Miinuksena täytyy sanoa WiFi-yhteys, joka ei riittänyt edes käynnistämään sovelluksiin ladattua sisältöä. Spotify oli ainoa poikkeus, jossa pääsin kuuntelemaan offline-sisältöä. Nextory ja Disney plus jäi pettymykseksi.

Matkan pisin jonotus oli passintarkastus, kun olimme turvallisesti laskeutuneet Argentiinaan. Pitkä jonotus johtui lähinnä virkailijoiden vähyydestä kuin pitkästä haastattelusta ja tenttaamisesta. Pidemmät matkat Buenos Airesin sisällä suoritimme Uberilla, kuten noin 30 kilometrin matka lentokentältä huoneistohotelliin. Kyytejä lentokentältä erityisesti varoiteltiin, koska niihin voi sisältyä huijauksia.

Oma matkani koostuu lähinnä kävelystä tai paremmin sanotusti hortoilusta Palermon kaupunginosassa, joka osoittautui varsin rauhalliseksi ja turvalliseksi. Matkakumppani teki pitkiä työpäiviä sillä aikaa.

Ensimmäinen päivä oli sateinen. Otin kuvan juoksupaikalta. Kuvassa on hanhia.

Toisena päivä kävelin harmaassa säässä Atlantin rantaan. Siellä on myös toinen lentoasema. Kuvassa näkyvä rakennus on joku klubi mihin ei pääse ilman jäsenyyttä.

Kolmantena päivänä matkakumppanilla oli vapaapäivä ja kävimme oikeissa nähtävyyksissä. Kuvassa parlamenttitalo.

Vanha teatteri oli muunnettu kirjakaupaksi.

Neljäntenä päivänä tutustuimme hautausmaahan.

Duarten sukuhauta, johon Evita viimein haudattiin.

Kuva hautausmaan viereisestä kirkosta

Viidentenä päivänä hortoilin puistoissa.

Kuudentena päivänä kävin Evita-museossa.

Kävin myös eläintarhassa, jota muunnettiin Eco parkiksi. Osa eläimistä oli siirretty takaisin luontoon. Kuvassa on mara, joka elää luonnostaan pelkästään Argentiinan tasangoilla.

Buenos Airesissa ravintolat olivat edullisia ja ruoka-annokset isoja. Ruoka oli myös erittäin hyvän makuista. Kadunkulmilla olevat kioskit olivat erittäin kalliita, että ennemmin kannattaa käydä kaupassa tai ravintolassa. Kryptopalstalla on lisää infoa omituisesta matkastani. Mutta tuskin tähän ketjuun haettiin tämän tyyppistä sisältöä. Hitailu toisella puolella maailmaa kuulostaa lähtökohtaisesti hölmöltä.

[Shinjuku-mies]

Kyllä tähän joutuu sanomaan, että Japani!

Seitsemän eri reissua takana ja nyt pitkästä aikaa pidän pidempää taukoa, mutta uutta matkakuumetta pukkaa jo. Erityisesti luonto on alkanut kiinnostamaan urbaania maisemaa enemmän nykyään. Kyseisellä maalla on suuri paikka sydämessäni ja kaivan sieltä inspiraatiota jopa musiikkiin, jota teen!

Reissuhistoriani Japanissa:
2010: Tokyo, Osaka, Yokohama, Kyoto, Hiroshima, Nagoya
2011: Tokyo, Yokohama
2012: Osaka, Tokyo, Kyoto, Hiroshima, Himeji, Nara
2014: Osaka, Okayama, Hiroshima, Kyoto, Himeji, Nagoya, Nara, Kobe, Tokyo
2015: Tokyo, Yokohama, Kawasaki, Chiba, Nagano, Niigata
2016: Naha, Okinawa, Nago, Tokyo
2017: Fukuoka, Kitakyushu, Nagasaki, Kumamoto, Kagoshima, Beppu

Lempipaikkojani Japanissa (so far):
Tokyo: Ueno, Shinjuku ja Shibuya + puistot
Osaka: Dotonbori ja Osakan linnan alue
Kyoto: Arashiyama ja Inari
Nara ja peurat
Fukuoka: Shika island, rannat ja puistot
Okinawa: Mibaru beach ja Gyokusendo

Ruokapaikkojen ykkösiä pikkubudjetilla on Yoshinoya, Matsuya ja Sukiya, koskaan en ole pettynyt.

Arvon foorumilaiset, kokekaa tämä upea maa edes kerran! Tyyli vapaa, just do it!

Muutama vähemmän urbaani kuva viime reissuilta:

Arashiyaman bambumetsää, Kyoto

Shika islandin maisemia, Fukuoka

Mibaru beach, Okinawa

[SuomenBuffet]

Italia. Lauantai-ilta. Milano. Legendaarinen San Siro. Punamusta kotijoukkue. Vastassa heikko vierasnippu. Maldini-paita päällä. Täydehkö stadika. Che Confusione raikaa ennen peliä. Murskaava kotivoitto .

Näillä eväillä aamulla reissuun. . Oma unelma ollu pienestä asti päästä katsomaan San Sirolle peliä. Vihdoin

[Katala_nauris]

Täällä aika samat suunnitelmat, tosin kohteena Madrid, Bernabeu ja Los Blancos lauantai-iltana.

Mikä hienointa, mukana kohta 8-v futisjunnu ja ensimmäinen isä-poikareissu.

[Pastuo]

Vajaat 2vko ja pääsee taas vietnam lämmön syleilyyn ja aivan mielettömän hyvänmakuisten meren elävä pöytien ääreen. 5. kerta ja tällä kertaa 3vk pätkä. Muine seutua voin vain suositella rantaloman ja hyvänruuan ystäville, ja ruoka+juomahan tuolla on lähes ilmaista meidän mittapuulla. 3:n teknotreen lapun hinnalla saa jo ravintolassa ison oluen, nesteen 1:llä lapulla vetäsee jo dinnerin. Toki toivon ettei raketoi (hinnat), laput voi mun puolesta nousta koilliseen. Odotuksen tuskaa.

[anon38559986]

Itseäni lämpimän ilmanalan väkirikkaat matkailukohteet eivät oikein sytytä. Melkein paniikkikohtausta pukkaa ruuhkaisimmissa paikoissa. Siitäkö johtunee, että Kuopiota etelämpänä en ole käynyt kymmeneen vuoteen.

Eli napapiirin pohjoispuolelle sijoittuvat mieluisimmat reissumuistoni. Erityisenä helmenä syksyllä 2011 Norjan Hamninbergissä (siellä missä Eurooppa ja tie loppuu) vietetty kaksi viikkoa. Tunturin tuulia, myrskyävää merta ja mukavan melankolista autiota kylänraittia. Sitäpä se oli. Jokapäiväisenä ruokana itse kalastettu sei. Mieltä tasaava reissu kaikin puolin. Paluumatkaa piti aikaistaa parilla päivällä lumimyrskyn vuoksi. Pois kuitenkin päästiin.

Ja kylläpä se muutaman vuoden takainen joulunviettokin Sallan Sorsatunturin maisemissa säväytti. Kymmenen kilometrin hiihtelyt tuvalle, siellä likemmäs viikko kaamosta ja tunturia. Itselleni tuo Sallan pohjoisosa on sellaista seutua, jonne on päästävä vähintään kolme kertaa vuodessa. Seudulla on sopivasti tunturia ja metsämaita kulkijan kulkea.

Reissuilussani tavoitteena on yleensä mahdollisimman ihmisvapaa ja viileä paikka. Ja paras reissukaveri on koira. Ihmisiä näkee ihan tarpeeksi arkielämässäkin, joten vapaalla mieluiten sitä rauhallista yksinäisyyttä.

[SuomenBuffet]

H-hetki lähestyy…

[Dgbh1]

Just istuskelen Varsovassa airbnb kämpässä odotellen lentokentälle siirtymistä. Kaupunki on mielenkiintoinen, reilusti nähtävää. Joulumarkkinat ok tosin ei parhaat missä käyty mutta Varsova itsessään pitkän vkl. arvoinen. Saatan tulla joskus uudestaankin, sen verran hyvin viihdyin

[Telemaster]

Vähäsen OT, mutta en tiedä mikä melankolia se vetää itseänikin tuohon suuntaan, että melkein parasta elämässä on tammikuun lopun/helmikuun alun puuterihangilla vetäistä skinit suksien pohjiin, selviämispakkaus selkään ja painaa ylös tunturiin. Ylös kapuamisen lisäksi tykkään myös alamäestä, pöllyävästä lumesta ja koskemattomien kurujen laskemisesta kylmyydessä.

Jotain selittämätöntä magiikaa tuossa vaan on. Ehkä tuon takia suomalaiset on kunnostautuneet napahiihdossakin, sopii luonteenlaadulle.

[Liukkis]

Perusta ja Kolumbiasta kotiuduttu ja olihan kauniita paikkoja, ihania ihmisiä ja hyvää ruokaa! Toki Perussa tuli pistäydyttyä vain melko pikaisesti.

• Lima: iso ja harmaa kaupunki erittäin kaoottisella liikenteellä. Ihmiset superystävällisiä ja auttavaisia. Ruoka myös äärimmäisen herkullista ja melko halpaa.
• Cusco ja Aguascalientes: paljon matkaoppaita huutelemassa toureja Machu Pichulle ja lähiympäristöön. Molemmat paikat kuitenkin näkymiltään tosi symppiksiä ja kauniita.
• Machu Picchu: paikasta nähty lukemattomia kuvia vuosien varrella ja aina halunnut mennä. Paikka oli juuri sellainen kuin kuvittelinkin ja vielä siistimpi. Toki paljon vierailijoita ja sisään mennessä joutuu jonottamaan, mutta muuten pääsee melko vapaasti ja ruuhkitta kävelemään traileja.

Kolumbiassa sitten muutama viikko ja kohteina:

• Bogota: Kolumbian pääkaupunki ja samalla maan suurin. Monserratelta katsoessa kaupunkiin se näyttää jatkuvan ja jatkuvan ilman loppua. Paljon hulinaa, vilinää ja ihmisiä. Myös suuri määrä ihania ruokapaikkoja ja erittäin paljon historiaa.
• Salento: Sympaattinen pikkukaupunki, jota käytetään porttina alueen kahviviljelyksille ja luontokohteisiin. Valle de Cocora oli kyllä yksi siisteimmistä paikoista reissulla.
• Medellin: Yksi reissun lempparipaikkoja vastoin omia odotuksia. Todella vehreä ja helposti navigoitavissa oleva kaupunki. Toki meillä vain pintaraapaisu paikasta mutta kuitenkin. Ruokatarjontaa, katutaidetta, museoita ja siistiä yöelämää.
• Guatape: Parin tunnin päässä Medellinistä ja toimii viikonloppu get awayna kun haluaa suuren kaupungin vilskeestä rauhallisiin järvimaisemiin. Lähistöllä pato, joka generoi noin kolmasosan Kolumbian sähkötuotannosta. Järven rannoilla hulppeita kämppiä, jotka kuuluvat futispelaajille, poliitikoille ja yritysjohtajille. Kylässä myös Piedra del Peñol, jonka on suuri graniittikivi/lohkare, jonka päälle voi kiivetä.
• Santa Marta, Mendihuacan rannat ja Tayrona: Karibian rannikolla on ihmisen hyvä olla. Paratiisirantoja, viidakkoa ja rikasta luontoa.
• Cartagena: Suosittu turistikohde jenkeille, koska kaupungista vain 3h lento esimerkiksi Miamiin. Kaupungissa kuitenkin valtava historiallinen arvo ja hyvä tukikohta tehdä saarihyppelyä tai käydä laitesukeltamassa. Kaupungissa myös suuri määrä erittäin hyvä ravintoita ja cocktail baareja. Paljon myös turisteja ja palveluntarjoajien huutelut etenkin vanhassa kaupungissa myös sitä luokkaa.

Yleisesti ottaen molemmat maat vaikuttivat todella huikeilta ja nähtävää olisi paljon enemmän. Aika on kuitenkin rajallista ja kaikkialle ei voi ehtiä. Koen, että reissaaminen näissä maissa melko helppoa ja toki kielitaito helpottaa. Olin ryhmästäni ainoa, joka puhui espanjaa ja voin kuvitella, että navigointi olisi ollut heille haasteellisempaa pelkällä englannilla, sillä monessa paikkaa englannin osaaminen oli rajallista. Kolumbiassa bussimatkustaminen helpointa sekä halvinta, mutta vie eniten aikaa. Tämä siksi, koska maasto on hyvin vaikeakulkuista (paljon vuoristoa) ja infra ei kaikkein parhain. Lentämällä pääsee yleensä tunnissa jo kohteeseen vs. bussi 9-15 tuntia. Toki busseissa näkee paljon enemmän ja kokee enemmän. Missään vaiheessa ei ollut turvattomuuden tunnetta tai muutenkaan sattunut matkan aikana mitään. Liikenne varmasti suurin uhka isoissa kaupungeissa.

Perinteiset ns. turistihuijaukset myös loistivat suuremmaksi osaksi poissaolollaan. Saattoi johtua myös marraskuusta ja siitä, että ei ole kovin sesonki, mutta tämä jäi itselle kokemuksena.

Lämmin suositus mikäli matkustaminen näihin paikkoihin on ikinä kiinnostellut :).

Kuvissa hieman lisäfiilistelyä

Yksi reissun parhaimmista Pisco Soureista

Machu Picchu

Herkullinen Plato Combinado, jossa mm. cevicheä

Valle de Cocora

Patikoinnin taukopaikka ja kahvi

Guatapen järvimaisemaa

Mendihuacan ranta

[Nahka_Tapsa]

Hieno raportti. Etelä-Amerikkaan matkustaminen on aina houkutellut, mutta hyvin alkeellinen espanjan osaaminen on hidastanut reissun toteutumista. Kuubassa tuli ennen koronaa reissattua, ja olihan se välillä haastavaa kun yrittää englannin ja muutaman sanan espanjan osaamisella selvitä.

Duolingon avulla espanjaa on tullut opiskeltua, mutta kyllähän tässä pitäisi ihan oikealle kielikurssille mennä, että pääsisi kielessä eteenpäin.

[Torniojaws]

Shanghaissa istuskelen ja tuli sen verran harvinainen keissi, ettei lentoemotkaan olleet varmoja miten menee Eli matkalaukkun checkkaus onnistui vain saman buukkauksen kahdelle ekalle lennolle, joista toinen tää Shanghai.

Prosessi menee näin, käytännön kokemuksella

1. Lennät Shanghaihin asti
2. Sitten siellä teet ihan kuin turistina olisit menossa. Eli se sormenjälkiautomaatti, josta lipuke. Sitten ei transit-korttia, vaan se vähän isompi kaksipalainen arrival card.
3. Mutta kun matka siis jatkuu, tulee täppä kohtaan Visa-Free ja myös täppä Transit-kohtaan sen alla.
4. Sitten niiden lippujen, ja kolmannen lennon buukkauksen (boarding passiahan ei siis ole, mikä on siis koko tää pointti ) passitarkastukseen ja sormet+naama.
5. Sitten muuten ihan pirteä rajavartija vie passin ilmeisesti esimiehelle leimattavaksi kun muuten ok. Odottelet jo rajan toisella puolen.
6. Sen jälkeen sitten laukku beltiltä mukaan ja kohti Exit eli Kiinaan. Mutta ulkona käännyt takaisin ja menet yläkertaan Departuresiin.
7. Siellä sitten normaalin kaavan mukaan checkin ja laukun jättö, josta turvatarkastukseen ja portille.

Aikaa meni rajalla 1,5 h muuten, vaikkei ollut ruuhkaa. Ei kannata olla tiukka aikataulu jatkolennolla

[SuomenBuffet]

Viimeinen reissu vuonna 2023 menossa täällä Itävallassa.

Oon kyllä isosti tykästynyt Itävaltaan maana, ja etenkin Wieniin kaupunkina. Mukavan tilava suurkaupunki, joka on kiireisen rauhallinen. Mukavassa omakotitalossa kodin vaihdon avulla kaupungin vilskeen sivussa. Huomenna taas yksi unelma toteutuu, kun ajellaan alpeille aamulla. Siellä sitten muutama päivä ja takaisin kaupunkiin vikoiksi päiviksi.

Keväälle taitaa olla yksi reissu tulossa, kun kumppanin kanssa Puolaan yhteen todella mielenkiintoiseen tapahtumaan. En usko kovinkaan monen arvaavan oikein kyseistä tapahtumaa.

E: @Wallet_Nahlroos Kyllä! Tonne Cs-pelaajien ”Mekkaan” on kyllä mukava lähteä. Vielä, kun nykyään Puola-painotteinen Encekin pääsisi yleisön eteen pelaamaan, niin tulee olemaan kyllä upea kokemus.

[Wallet_Nahlroos]

Intel Extreme Masters Katowice 2024?

[Telemaster]

Itävalta on kyllä mukava paikka. Viimeiset 20 vuotta on tullut keväisin enimmäkseen siellä korkean paikan leirit vietettyä. Vaikkakin aina kun välillä piipahtaa Sveitsissä, Ranskassa ja Italian Aostan suunnalla, siellä vuorien ja maisemien massiivisuus viehättää enemmän, mutta Itävallassa leppoisuus voittaa ja onhan se paljon edullisempi keskimäärin ja hyviä jäätiköitä paljon.

Itse viihdyn lumen takia eniten Tirolissa ja Arlbergissä, itäpuolella maata sitten enemmän talvikauden ulkopuolella tullut liikuttua. Lännessä Arlbergissä vuosittaiset lumisademäärät ovat Euroopan suurimmat (yli 10metriä vuodessa) ja pienissä kylissä saat parhaillaan yksinään tehdä jälkiä syvään lumeen sateen jälkeen. Esimerkiksi Kaunertalin jäätikkö on melkeinpä salattu helmi.

Tässä kun tämä meneillään oleva Lapin leiri saadaan päätökseen, lähdetäänkin Itävaltaan 3 viikon reissulle Tirolin/Arlbegin seudulle