Olikohan se siellä Shinjukun rautatieaseman kellarikerroksesta löytyy ns Ramenin kultainen käytävä. Harmi kun en tähän hätään muista. Hassua kyllä niin Tokion 7/11 kioskeista saatavat 5 euron Bentoboxit ovat ehkä parhaimman makuisia ruokia mitä olen syönyt 
11 tykkäystä
Japanissa on tarjolla myös ilmaisia lounaita. Tai jos ei nyt ihan vatsaa saa täyteen, niin saa kuitenkin aamun käyntiin. Tavaratalojen pohjakerroksissa on herkkuosastot, jossa on tyrkyllä maistiaisia niin monesta pienestä herkkuruoasta ja eksklusiivisesta teelaadusta, että niiden antamin voimin jaksaa hyvin etsiä sen varsinaisen ruokapaikan ilman nälkäpaniikkia.
Voi myös päätyä ostamaan valmisruoat siitä herkkuosastolta ja mennä puistonpenkille syömään. Mitä tahansa siitä tiskistä ottaakin, ylittää se laadussaan ja alittaa hinnassaan nämä suomalaiset ”sushi”- yms aasiabuffetit.
disclaimer: Tästä on jo jokunen vuosi aikaa ja maailma kuulemma muuttuu.
4 tykkäystä
Erityisesti ruoka- ja viskibaarisuositukset kiinnostaa, sillä reissut tuppaa painottumaan noihin aiheisiin!
Viskeistä en tiedä mitään, mutta ainakin Tokiossa omaan makuun hyvästä ruoasta on pikemminkin runsauden pulaa. Oma suosikkini oli joku sashimi -tyyppinen kala-annos pilvenpiirtäjä-ravintola ikkunapaikalla katselemassa metropolin valomerta.
Upea maa ja upea reissu, harvoja maita pidemmällä Suomesta, johon haluaisin matkustaa uudelleenkin.
6 tykkäystä
Parhaimmat matkailumuistot ovat Itävallan ja Saksan rajalta. Siellä on paljon hienoja paikkoja. Asuin hetken Itävallassa, siitä jäi pysyvä jälki mieleen. Alppien näkeminen omalta takapihalta on jotain mitä en ikinä unohda.
Suolakaivoksia, vuoristoa, järviä, vesiputouksia. Garmisch-Partenkirchen on budjettimatkailijan Sveitsi, pääosin samat jutut ilman pankkitilin tyhjentäviä palveluita. Itävallan puolella kävin monen “nyppylän” huipulla juna-bussi-vaijerihissit kombolla. Yksi pieni vesiputos jäi erityisesti mieleen minkä löysin sattumalta. Haahuilin ympäriinsä ilman päämäärää. Ei ketään muuta lähelläkään, alkoi satamaan kevyesti ja tuijotin vain sitä vesiputousta. En ole pystynyt toisintamaan vastaavaa hetkeä sen jälkeen.
Lindau, Garmisch-Partenkirchen, Salzburg, Hallein, Hallstatt, Bischofshofen, Innsbruck, yms. Parhaimmat hetket ovat kaikki olleet sivussa pahimmista turistirysistä, missä turistimassat täyttää kaiken tilan. Vain minä, vuoret ja epävakaa sää.
12 tykkäystä
Kävin Tokiossa juuri ennen koronaa, samalla mm. Hiroshima jne. Miten muilla on onnistunut saada kontaktia paikallisiin? Toki vetämällä kaatokännit jossain pikkubaarissa mutta noin muuten…
4 tykkäystä
Matkustaminen ainakin Eurooppaan on vieläkin yllättävän halpaa. Ostettiin kesäkuuksi vaimon kanssa viikko sitten Etelä-Ranskan kierros ja hintaa tuli pelkille matkoille 322€/nuppi ja 9 päivän majoitukseen 440€/nuppi. Lento hki-paris-hki 220€ ja junat paris-marseille, marseille-montpellier, montpellier-arles ja avignon-paris olivat yhteensä 102€ per nuppi. Tarkoitus on vuokrata auto Montpellieristä ja kiertää lännessä olevilla vuorilla muutama päivä - jos tuolta on vinkkejä, niin voi laittaa priva-viestiä.
6 tykkäystä
Itse en hakenut aktiivisesti kontaktia paikallisiin, mutta kun on hukassa niin apu on lähellä. Välillä oli hieman eksyksissä, niin paikalliset tulivat herkästi tarjoamaan apua. Olivat kiinnostuneita mistä päin sitä ollaan. Suomella on myös hyvä maine, ja törmäsin myös paikalliseen jolla Suomi fanitus oli mennyt niin pitkälle että oli opetellut suomen kielen.
12 tykkäystä
Nuorena miehenä Pattaya teki todella suuren vaikutuksen.
9 tykkäystä
Pattaya oli mun ensimmäinen Aasian kohde. 4v tuli kaikki lomat siellä vietettyä.
Nykyisin ei kyllä sinne saisi millään - niin keinotekoinen turistikaupunki.
Mä lähdin itse 7kk Aasian reissulle, kun päätin, että nyt on aika vetää henkeä ja luovuin firmasta eli työstäni, asunnosta, huonekaluista…kaikesta. Se oli radikaali ratkaisu ja jos en olisi tehnyt sitä, olisin ehkä vauras mies.
Kelasin silloin, että jatkanko eläkeikään asti ja sitten vauraana raihnaisena ukkona nautin eläkepäivistäni.
Vai…otanko nyt “aikalisän”, kun olen vielä iässä, jossa voi kokea paljon enemmän, eikä tarvi kävelykeppiä.
No joo…valitsin, että kerran tässä elämässä vaan eletään.
Se 7kk tosin on vähän venähtänyt eli tässä on nyt mennyt vissiin tarkalleen 18vuotta ja 5 kuukautta😔Kaikkea on koettu ja nyt vietän rauhallista eloa maaseutu kylässä ainoana ulkomaalaisena.
Taloudellisesti ei mene niin hirveän hyvin, mutta veikkaisin, että kokemuksiltani aika paljon “rikkaampi” kuin ka.suomalainen.
Paljon on tullut opittua ja onhan tässä omat arvotkin muuttuneet, vaikka sama mies luonteeltani olen kuin lähtiessäkin.
Ei ehkä vastaa ketjun tarkoitusta - mutta jos saan antaa yhden tipin nuoremmille?
Nauttikaa ja matkustajaa ja kokekaa maailmaa kun olette vielä terveitä ja hyväkuntoisia. Silloin saatte elämästä paljon enemmän irti ja se on hauskempaa.
Ei se vaadi niin paljon rahaa(toki ei saa olla pa), enemmän se vaatii hulluutta ja rohkeutta.
34 tykkäystä
Oletko opetellut kielen? Asutko Isaanin puolella?
Opettelin aikanaan puhumaan ihan suhtkoht hyvin toonit kohdilleen ja lukemaan jotenkuten, aukee aika paljon paremmin hommat kun ymmärtää. Isaaneja ne baaritytöt ja muut sisäiset siirtolaiset aika pitkälti, hankaloittaa kommunikointia koska käytännössä puhuvat ~Laosin kieltä.
3 tykkäystä
Guyana. 7kk työreissu… Hieno maa.
6 tykkäystä
En ole Thaimaassa - olin 3vuotta, mutta lähdin kun muuttivat viisumilakeja, eikä Suomen passilla saanut enää vuoden viisumia.
Viimeksi olen thaikuissa käynyt muutaman päivän visiitillä just ennen kun alkoi covid-sulut.
Mä tykkäsin aikanaan Thaimaasta paljon ja edelleenkin thai-keittiö on mielestäni maailman paras.
Kun thaikkujen jälkeen lähdin Malesiaan ja sieltä Filippiineille - mua alkoi ärsyttämään thaikkujen “farang-asenne”, eikä saa olla oma itsensä ja “ystävillekin” olet vain “farang” kun puhuvat susta toisille thaikuille.
Mä pidän enemmän siitä, että mua kohdellaan tasa-arvoisesti paikallisten keskuudessa ja hyväksyvät mut sellaisena kuin olen, eivätkä vaadi, että mun pitäisi elää heidän haluamallaan tavalla.
Tääl provinssissa mä olen ollut 4,5v. Ehkä ikimuistoisimmat sanat sanoi nyt 8v Onin-poika, joka oli 3v kun tutustuttiin.
Muutama vuosi sitten hän sanoi ystävälleni “joo, mut silloin x oli Americano, ei vielä x”.(x=mun nimi). Eikä Onin ole edes oman kylän poika
8 tykkäystä
Joo tämä on erittäin totta. Thain kielessä kun puhuvat siellä (ei isaan) keskenään niin Kuu=mä Myng=sä, sitten kun itse käytin noita niin kauhistus ja järkytys, et voi puhua noin, epäkohteliasta vaikka piti olla kavereita keskenään. Sitten ne itse jatko kuu ja myng ja viittas muhun sanalla Man=se. Minun paikalla ollessa mun kuullen. Ja mun pitäis puhua kohteliailla termeillä samassa keskustelussa. 
Tietysti fiineimmissä piireissä ja yhteyksissä eri, kaikki kohteliasta, mutta eivät helpolla päästä kuitenkaan farangia oikeasti lähelle vertaisekseen, vaikka hymyä riittää.
5 tykkäystä
Kuuba.
Kun astuu koneesta yöllä lentokentälle, jossa paikalla oleva armeijan virkavalta koostuu minihamepukuisista naisista ja Airbnb-luukkuun matkustaa kahdesta tuntemattomasta automerkistä kasaan liimatulla kokonaisuudella niin tietää olevansa “jossain muualla”.
En voi kehua matkakohdetta riittämiin, mutta pidettiin kaikesta vaimon kanssa ihan hemmetisti. Haaveena on uusi reissu eri kaupunkeihin, mutta tämän hetkisellä perhetilanteella se menee pitkälle.
Tiedän myös ihmisiä ketkä eivät ole pitäneet Kuubasta, joten kait sekin on mahdollista. ‘Autentica cuba’ taisi olla suomessa olleiden mainosten slogani ja se pitää kutinsa.
Täytyy tulla joskus perustelemaan vielä paremmin, mutta ehkä muutamia vähemmän selviä asioita ajatusviivoina:
- Koskaan ei ollut turvaton olo missään. Paikallinen muotoili, että jos turistille tapahtuu jotain niin “Cuban police will always find their guy”. Vrt Jamaica jossa saa lähes väistellä luoteja.
- Kaikkialla on suht. hyvin tilaa kävellä ja hengittää. Ei ole ryysistä tai tungosta (josta esim. Thaikkulassa en ole tykännyt ollenkaan).
- Paikalliset ovat luonnostaan todella ystävällisiä
- Ne rommipohjaiset drinkit mitä saa… ja millä hinnalla…
- Paikallinen ruoka on simppeliä, mutta hyvin maanläheistä, jos perusmauista tykkää niin ihan jopa hyviä.
- Asiat järjestyy! Sosialismimeiningillä… tarvitset kyydin toiseen kaupunkiin? Ei hätää, kaverin kaveri on menossa sinne huomenna ja voit mennä hänen kyydissä.
- Aikataulut pitää, paikallinen pitemmän matkan bussilinja otti itsensä yhtä vakavasti kuin Finskin lentomatka
- Paikallisen kaupan lihatiskissä ei ole mitään paria lauantaimakkaraa enempää, mutta lihatiskin pitäjä suhtautuu haudanvakavasti duuniinsa
- Vanha arkkitehtuuri ja arvokas fiilis on kaikkialla vaikkakin rakennukset ränsistyvät ikävää tahtia
- Pienemmissä sivukaupungeissa voi olla todella satoja vuosia vanhaa kolonialismifiilistä
- Netti (skulasi ainakin silloin), vain tietyissä puistoissa, kun viikon nettitauon jälkeen lukee HS:n sivuilta uutiset niin toteaa ettei ole näköjään missannut oikeastaan mitään.
- Kuubalainen huijaus on sellainen missä huijattu ei tajua tulleensa huijatuksi ja kaikilla on lopussa hyvä fiilis
Hyvin ristiriitainen paikka… ihmiset koettavat vain selviytyä ja heille toivoo vain hyvinvointia. Mutta samaan aikaan en voi kun sanoa, että siellä kannattaa käydä NYT, kun aika on osittain pysähtynyt ja paikka ei ole jenkkien turistirysä (tai kiinalaisten ohjusten pesä).
Siellä ymmärtää että ehkä tämä kaikki mitä meillä on, ei ole ihan niin tarpeellista ja pakollista.
Elämän perusasioista nauttimaan siis.
edit: niin ja musiikinharrastajan pitää tietää Buena Vista social club.
24 tykkäystä
Ai että Kuuba, en ole sanallisesti niin lahjakas että voisin tehdä Havannan kauneudelle ja sille ”ilmapiirille” oikeutta. Totean vain, että ymmärrän täysin miksi Hemingway siellä viihtyi.
Fun fact: vielä 1990 luvulle asti Neuvostoliitto auttoi Kuubaa ruoka- ja tavara lähetyksillä jopa niin paljon, että Kuubassa opiskeltiin kouluissa Venäjää. En tiedä onko ihan fakta mutta niin minulle siellä kerrottiin enkä ole ennenkään antanut faktojen pilata hyvää tarinaa 
Missään en ole niin hyviä drinkkejä juonut kuin aito Mojito maailman pisimmän penkin päällä. Se on se kaupunkia kiertävä metrin korkuinen aita jossa ihmiset istuvat ja katselevat merelle.
Havannassa näki myös merirosvo aikakauden aikaisia taloja joissa oli vanhat kalterit ikkunoissa. Ja tuo tarina tullin virkailijoista minihameissa ja korkokengissä pitää muuten paikkansa, olipahan näky 
Erittäin, erittäin iso suositus jos yhtään kiinnostelee.
Kaivoin vanhalla peruna ajan luurilla ottamani kuvan esille. Tuossa valkoisessa talossa julkisivua pitää kasassa jotkut puuviritelmät. Ei haitannut menoa.
Jännitystä, tanssia ja naurua ilmassa vaikka ympärillä absoluuttista köyhyyttä.
24 tykkäystä
Matkustaminen on mahtavaa. Itse olen parikymppinen opiskelija, ja koen että olen päässyt näkemään tähän ikään mennessä jo melko paljon. Tosin oikeastaan vaan Euroopassa. Kiitos vanhemmilleni, että ovat minua vieneet matkoille. Se on ollut tietoinen päätös heidän osaltaan: ostaako isompi asunto vai matkustella. Uskon, että minusta on tullut paljon avoimempi ja rohkeampi erilaisten kokemusten myötä. Sijoitan osaltaan myös siksi, että minulla olisi mahdollisuus matkustaa enemmän tulevaisuudessa. En ensisijaisesti tarvitse Porchea pihalle.
Ensimmäinen matkani oli Barbadokselle, kun olin vielä lastenvaunuissa. Toinen matka Barbadokselle oli n. 10-vuotiaana, josta muistakin hieman enemmän: British Airwaysin koneessa sain sotaukkoja, joiden kanssa leikin myöhemmin paljon. Paikan päällä muistan lämpöaallon, joka iski päin kasvoja koneesta poistuttaessa. Muistan iltauinnit meressä, Reggae-bussit, joissa oli melko värikäs meininki, Bridgetownin sataman, tippukiviluolan… Tämän jälkeen en Euroopan ulkopuolella olekaan ollut.
Olen käynyt Kööpenhaminassa, Tukholmassa, Tallinnassa, Rotterdamissa, Budapestissa, Madridissa ja Barcelonassa, Lontoossa, Belgiassa lukuisia kertoja useissa kaupungeissa, Ranskassa (Pariisi, Lille, Rennes, Etelä-Ranskan pikkukylissä, Saint-Tropez), Münchenissä. Ehkä muistin kaiken…
Budapestista tykkäsin erityisesti, ja lokakuun lopussa siellä oli vielä erinomaiset ilmat. Erittäin romanttinen kaupunki.
Mieleenpainuvimpia matkoja on ollut autoreissu Brysselistä Ranskan läpi Espanjaan veneilemään. Samalla viikko Etelä-Ranskan Gorges-du-Verdonin kuvankauniissa maisemissa. Minulla on muutenkin erityissuhde Ranskaan, sillä puhun kieltä, ja haluaisin muuttaa sinne opiskeluideni jälkeen.
Jalkapallo on yksi intohimoni, joten on kätevää yhdistää se matkustamiseen. Real Madridin, Bayern Münchenin ja Tottenham Hotspurin peli Lontoossa ovat olleet unihtumattomia reissuja.
Pidän listaa kohteista, joissa haluaisin käydä: niitä on kertynyt jo reilu 100: Japanissa, Australiassa, Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa, USA:ssa monissa paikoissa, Etelä-Amerikassa, safarilla Keniassa tai vastaavassa jne. Joskus olisi kiva hankkia sellainen jäätävä kartta, johon merkkaisi nuppineulalla käydyt kohteet. Moni tuttu on matkustanut paljon nuorena. Nyt heillä on perhettä tai muuten vain ei jaksa, niin matkustaminen on jäänyt. Toivottavasti minulla pysyisi into tähän vielä pitkään. Välillä on hyvä lähteä pois kotinurkista…
11 tykkäystä
Hyvin kiteytetty. Pattaya on vuosikymmenien kaupallisen turistien tyydyttämisen lopputulos, jossa näkyy voimakkaasti oma historia/kulttuuri. Turistien vaihtumattomuus on lähes lopettanut perinteisen huijaus busineksen. Mikä voisi olla kauniimpaa, kuin kahden viikon miljonääri Pattayalla.
3 tykkäystä
Ensimmäinen työmatkani vuonna -99 oli San Sebastianiin, jossa oli kolmipäiväinen konffa. Pari kertaa sen jälkeenkin on siellä tullut työasioissa käytyä. Joskus pitäisi mennä ihan turistina ja vaimo mukana.
3 tykkäystä
Mitä matkakohteita suosittelisitte eniten Kaakkois-Aasiassa? Suunnitelmissa ollut 2-3 seuraavista, joiden varrelle rakentaisi reissun reitin: Vietnam, Thaimaa, Malesia, Laos, Singapore. Myös Kambodzaa olen miettinyt.
Tavoite väistää pahimmat turistikohteet, erityisesti luontokohteet kiinnostavat. Tykkään päästä reissulla kiinni hieman myös paikalliseen kulttuuriin.
4 tykkäystä
Nostaisin Singaporen ainakin.
Siellä on helppoa olla, kaikki toimii, englanti yksi virallisista kielistä. Singaporesta löytyy Little China, Little Intia ja Little Arabia jotka eivät ole mitään Amerikkalaisia kiiltokuva versioita noista paikoista vaan erittäin auttenttisia. Singapore on väestöltään erittäin korkean diversiteetin maa. Löytyy myös Universal Studios jos haluaa käydä vähän paremmalla Linnanmäellä.
Singaporessa myös syöminen on halpaa. Ns. Hawker center (Kauppahalli) mutta pelkästään ruokakojuille tarkoitettu. Löytyy Michelin maininan saaneita paikkoja joissa annos maksaa 5€ (tai ainakin pre covid maksoi). Singaporen väestöstä 2/3 asuu pilvenpiirtäjissä jonka takia nämä hawker centerit ovat alun perin rakennettu. Niiden avulla pystyttiin ruokkimaan iso määrä ihmisiä helposti.
Ehdottomasti yksi lempikohteitani johon palaan aina uudestaan. Kulutaso ei ole mielestäni kallis, hyvin pystyy budjetti matkailla jos vain haluaa.
E: Kaveri lensi Singaporeen ja otti siitä bussin Malesiaan ja sieltä lensi sellaisella Indiana Jones aikaisella potkuri koneella pienelle Langawin saarelle, kuvitteli olevansa vihdoin maailman äärellä. No sinä arvasit. EIköhän saman pienen putiikki hotellin ravintolassa alkanut Savon murteen kaksoiskonsonantti kantautua korviin 
24 tykkäystä