Tuossa videolla tuli esille softapuoli. Olen itse saanut tietooni usealtakin alan toimijalta näitä softiin liittyviä haasteita. Taitaa olla tällä hetkellä yksi selkeistä alueista, joissa joudutaan tekemään paljon efforttia saadakseen projektit maaliin. Voiko tästä sitten muodostua pullonkulaa isomminkin ja kuinka paljon se toisaalta voisi tuoda lisäkustannuksia epäsuorastikin, kun käyttöönotot hidastuu, tai jos projekteja ei saada riittävällä mallilla ja nopeudella maaliin?
Ja siis itse softan kehitys ym. toki on talossa jatkuvaa (toivottavasti), mutta tässä alkuvaiheessa ja matkan varrella on aika paljon räätälöintiä ja jatkuvaa ohjelmointia asiakkaiden tarpeisiin. Kun kalliihkoja laitekokonaisuuksia tilataan tiettyihin tarpeisiin, niin asiakkailla on aika kova intressi saada ne toimimaan täydelliesti ilman ongelmia. Alussa nämä ongelmat korostuu ja jatkossa helpottunee, mutta ei ole ensimmäinen taho joka kompastuisi tähän tärkeään seikkaan ja kuten ääneen mainittu, niin tekijöistä on pulaa, vaikka erilaista koodaria löytyy, tarvittaisi silti jotenkin houkutella ne taloon ja juuri näihin hommiin.
Mielenkiintoista nähdä ens kuun alussa, montako osaketta Harjavallalla on enää jäljellä, kun ovat sitoutuneet merkkaamasn EcoUpia isosti. Nytkin taitaa olla Harjavallan kasa 8,50e myynnissä. Moni piensijoittajakin kierrättää näemmä ostilla rahoja annista toiseen, mikä näkyy monen FN-tulokkaan myyntilaidalla näin antien alla.
Taas vähän omistajalistauksen tarkastelua. Huomasin vasta nyt, että ”pörssiraamatun” kirjoittaja Seppo Saario on ostanut tulosjulkaisun jälkeen 5000 osaketta. Hänkin selvästi näkee tässä multibaggerin ainekset. Toivottavasti nuorempikin sijoittajapolvi malttaa vaurastua. Ja Harjavalta taisi myydä kaikki loput osakkeensa kahtena syyskuun viimeisenä päivänä (sitä ei vielä omistajalistauksesta näy), jotta voivat keskittyä Kreateen ja EcoUpiin (GSAG ei ole enää näkynyt myyntilaidalla).
Merus on kiintoisa yritys mikä ratsastaa energiamuutoksen kasvun trendillä. Yhtiö ei liikoja mainosta toimintaansa, vaikka H1-2021 raportista läytyy aika vahvoja kasvulukuja:
LV-kasvu 116,8 %. Käyttökate parani nopeaa vauhtia, ja liiketulos parani, eli tappio pieneni selvästi.
Tj:n haastisvideolta sai taustaa numeroiden tueksi:
Markkinakysyntä hyvä ja ohjeistuksen takana seistään. Myyntiä vahvistettu eniten ja softaosaajia rekrytään lisää. Komponenttipula on ratkaistavaissa oleva ongelma pitkittyessä yli vuoden mittaiseksi.
Rekryja tehdään lisää kasvun toteuttamiseksi. Meruksen tunnettuus ja kilpailukyky lisääntynyt, sekä voittoprosentti tulee nousemaan. Tilauskirja on aika haasteellinen indikaattori, sillä osa tuotetilauksista 2-4 viikon mittaisia, ja muussa myynissä 6-12 kk osatuloutuksia, joten toimintaa on tarkasteltava laajempana kokonaisuutena. Videolta tj:n kertomana sai taustaa, että kysyntä vetää niin hyvin, että Merus voi poimia parhaat keissit tarjousyynnöistä, joilla saadaan parempi hinta ja parempi voittoprosentti. Palveluliiketoiminnassa kasvu ylitti yhtiön odotukset.
Merus jatkaa kasvua ja on oletuksena vuoden lopussa jo plussalla, joten helppo ymmärtää konkarisijoittajan osakepoiminta.
Aika vahvasti kyllä painottuu tuo tämän vuoden myynti tälle toiselle vuosipuoliskolle, jos ensimmäisen puoliskon liikevaihto oli n. 4,3 miljoonaa euroa. Ohjeistus siis 13 - 15 miljoonaa euroa tämän vuoden osalta. En nyt äkkiseltään muista, oliko tällä alalla tämänkaltainen kausiluonteisuus tavallista vai onko tilauskirja tänä vuonna vaan päätynyt enemmän loppuvuosivoittoiseksi.
Hieman arveluttaa komponenttipulan vaikutus Merukseen. Vernerin haastattelussa Tuomala sanoi että tärkeimpiä seurattavia asioita H2:lla yhtiön suhteen on komponenttitilanne vaikka toisaalla vakuuttikin asian olevan ratkaistavissa. Täytyy hattua nostaa yhtiölle jos ohjeistukseensa pääsevät kun H1 liikevaihto pitäisi tuplata. Negarin antaminen heti pörssitaipaleen alussa olisi hieman noloa ja söisi sijoittajien luottamusta, vaikka johtuisikin ulkoisista tekijöistä. Erittäin kiinnostava yhtiö muuten.
Sattuu fyysisesti kun katsoo tuota ennustettua vapaata kassavirtaa. Sehän on negatiivinen vielä vuonna 2025??? Ehkä tämä lyö sitten läpi kovaa joskus 2030-luvulla, mutta mikään kiire sijoituksella ei todellakaan tule olemaan
Mielenkiintoista kuulla foorumilaisilta minkälaisia reaktioita raportti kirvoittaa. Aiemman seurannan puuttuessa toki itsellenikin on hieman epäselvää minkälaisia odotuksia sijoittajilla on ollut yhtiön kasvun ja kannattavuuden osalta. Joku voi yllättyä siitä, että kassavirrat painottuvat pitkälle tulevaisuuteen, mutta täytyy muistaa että sähkövarastomarkkina on vasta nuori ja ainakin minun mielestäni omistaja-arvoa maksimoiva yritys keskittyy tässä kohtaa ensisijaisesti kasvuun.
Julkaisimme tänään videon Merus Powerista, jonka voitte katsoa täältä.
Kiitos hyvästä videosta ja yhtiöraportista! Kun yksin Suomeen pystytetään atomivoimalan verran uutta tuulivoimaa per vuosi, niin sähkön laatu ja varastointi nousevat kepin nokkaan. Siinä samassa Meruksen mahdollisuudet.
Tässä parisen toivottua kysymystä:
Firmalla onkin hurja potentiaali, mutta tukku haasteita, joita raportissa hyvin selostetaan. Yksi niistä vankka markkinointi- ja myyntikanava VAIN Suomessa. Miten Merus aikoo lähteä luomaan näitä muualle?
Sähkövarastoinnin kilpailijaksi ei oltu listattu Ruotsin Azeliota. Vaikka firman laitteisto (sähkönvarastointi alumiiniin jne.) on vielä kysymysmerkki, niin sitä ei pidetä mahdollisena kilpailijana Merukselle?
Onko Meruksella myös laitteistoa/osaamista sille, että sähköautoja akkuineen voitaisiin käyttää varastointiin?
Merus tilaa akut nyt Aasiasta ja Ranskasta. Pohjoismaihin nousemassa useitakin akkutehtaita. Onko suunnitelmia akkuhankinnoista lähempää?
Vaikka orgaanista kasvua tavoitellaan, voisiko olla järkeä, että Merus ostaisi laajentumistarkoituksessa esim. jonkin kilpailijansa?
Nopea kommentti tuohon Azelioon liittyen. Azelion laitteiston sähköinen hyötysuhde on luokkaa 30%, eli ei oikein kilpaile Meruksen kanssa samalla sektorilla.
Kiitos raportista Meruksen kohdalla on erityisen mielenkiintoista kilpailuedut, koska kilpailijoina on tunnettuja jättiläisiä.
Pienyrityksellä pitäisi olla jokin ylivoimainen kilpailuetu pärjätäkseen. En oikein löytänyt sellaisia raportilta, yhtiösivuilta ja antiesitteestä. Vahvuuksia kyllä on lueteltu, mutta niitä samoja löytyy kilpailijoiltakin. Yhtiön sivut ovat jotenkin insinöörimäiset ja kehuminen on vaisua. Jossain kohtaa pitää pystyä sanomaan, että olemme ylivoimaisesti parhaita.
Kotimarkkinaetua ei ole, koska ainakin ABB, Danfoss ja Wärtsilä voidaan katsoa supisuomalaisiksi näissä tuotteissa.
Joten mikä voisi olla se myyntivaltti, jolla asiakas saadaan ostamaan. Markkinakakku on jättimäinen, mutta sehän ei automaattisesti tarkoita, että siitä saisi muuta kuin murusia.
Eikös tuo raportin sivu 18 tarjoa tuohon kilpailuetu kysymykseen vastauksia tavallaan? Toki olisi syytä olla paremmin kirkastettu…
Sähkövarastojen osalta lukee: “kilpailu perustuu teknologiseen edelläkävijyyteen sekä kykyyn
huomioida hankkeiden erityisvaatimukset” - suuret toimijat keskittyvä vakioituihin ratkaisuihin suuren kokoluokan hankkeissa. Eli pienemmät erikoistarpeen hankkeet.
Ja sähkönlaaadun osalta tuo on melko sama tarina. Tiukkojen vaatimusten (spesialisoituneet kriteerit) hankkeet, pienemmissä kohteissa.
Nyt omaa (en ole sähköinsinööri) tulkintaa tuosta:
AC/DC ei ole tässä se juttu, vaan DC/AC. Siis tasasähköstä vaihtosähkön tekemistä ja miten lähelle sinimuotoa päästään. Isot toimijat omilla inverttereillään pyrkivät ratkaisuun, joka täyttää normaalit standardit (massamarkkinat). Mutta on lisäksi erikoistuneita kohteita, jossa vaaditaan vähemmän säröjä, nopeampaa vastetta, verkon kaatumisesta palautumista ja/tai pienempää loistehoa. Nämä erikoistuneet kohteet siis ovat se Meruksen bravuuri ymmärrykseni mukaan.
Merus Powerilla on tosiaan suoramyyntiorganisaatio vain Suomessa. Sähkönlaaturatkaisuissa jakelu on perustunut pääosin maailmanlaajuiseen jakelukumppaniverkostoon. Sähkövarastojen osalta asiakkuudet ovat toistaiseksi olleet vain Suomessa, mutta yhtiö tähtää toiminnan laajentamiseen muualle Eurooppaan. Pohjoismaiden sisällä sähkövarastojen suoramyynti voi vielä toimia, mutta muualla Euroopassa tarvitaan paikallisia yhteistyökumppanuuksia asiakasrajapintaan. Sopiva yhteistyökumppani voisi minun mielestä olla esimerkiksi paikallinen energiayhtiö, joka voisi vastata asiakassuhteista ja tuoda tuntemusta paikallisen markkinan erityispiirteistä.
Liittyen kysymykseen sähköautojen akkujen hyödyntämiseen: Yhtiö ei tällä hetkellä käsittääkseni tarjoa kuluttajille suunnattua tehoelektroniikkaa, mutta yhtiön sähkövarastoja voidaan hyödyntää esimerkiksi kauppakeskuksissa sähköautojen lataamiseen. Sähköautot saattavat lataustehosta riippuen vaatia hetkellisesti erittäin suuria tehomääriä, mikä voi tulla haasteeksi isoille kaupallisille kiinteistöille ja Merus pystyy tähän haasteeseen tarjoamaan ratkaisuja.
Yritysostoihin kommentoisin, että kasvutavoitteet perustuvat pääosin orgaaniseen kasvuun. Eli osaaminen ja teknologia on jo olemassa, mutta nyt sitä pitää kaupallistaa voimakkaammin, kun on varaa investoida käyttöpääomaan ja rakentaa yhteistyökumppanuuksia. Näin alkuvaiheessa en odottaisi merkittäviä yritysostoja, mutta toki myöhemmin alan konsolidoituessa tällainen voisi tulla ajankohtaisemmaksi. Yritysostoilla voitaisiin myös hankkia uusia sähkövarastoliiketoimintaa tukevia kyvykkyyksiä esim. ohjelmistoihin ja analytiikkaan. Toistaiseksi yhtiö on pyrkinyt parantamaan näitä osa-alueita orgaanisesti.
Akkujen hankintaan vaikuttaa käsittääkseni ainakin tekniset ominaisuudet, hinta ja saatavuus. Voisin kysellä tästä yhtiöltä tarkemmin.
Tähän voisin kommentoida, että Merus pelaa osittain eri sarjassa suurten kv-kilpailijoiden kanssa. Teslat ja Fluencet pyörii kymmenien tai jopa sadan miljoonan euron projektiluokassa, jossa vaaditaan erityisesti kustannustehokasta hankintaorganisaatiota. Merus tavoittelee 1-10 MEUR kokoluokan projekteja. Merus Powerilla on erikoistunutta osaamista toteuttaa erilaisia asiakastarpeita ja kilpailuetua erityisesti silloin kun tehoelektroniikan osuus on suhteellisesti korkea ja akuston osuus matalampi.
Minun mielestäni yhtiöllä on hyvät näytöt sähkövarastoprojektien voittamisesta, koska he ovat pystyneet saamaan jo 5 asiakkuutta vuosina 2018-21 ennen listautumista - hyvin rajallisilla resursseilla ja tunnettavuudella. Nyt kun voidaan panostaa myyntiorganisaatioon ja käyttöpääomarajoite hellittää, niin pystytään tekemään enemmän ja hieman isompia toimituksia.
Merukselta erittäin hyvä uusi webinaari sähkövarastojen käytöstä, jossa niiden käyttökohteita käydään sijoittajien markkinointiesitteitä yksityiskohtaisemmin läpi. Ensimmäiset 20 minuuttia Fingridiä, 30-50 Elenian näkökulmaa ja 57 minuutin kohdalta Merus ESS-sähkövarastoja teknisestä näkökulmasta.
Uutena ainakin itselle tuli, että Elenialla on ollut käynnissä projekti Fortumin kanssa haja-asutusaluiden sähkönjakelun varmistamisesta sähkövarastoilla. Käytännössä tarkoittaa siis lyhytaikaisten sähkökatkosten aikana sähkön syöttämistä akustoista verkkoon parantaen sen luotettavuutta ja välttyen KAH-kustannuksilta (= Keskeytyksestä aiheutuva haitta).
Katkojen ulkopuolella nämä akut ovat taajusohjatussa käyttöreservissä pitäen yllä 49,9-50,1 Hz normaalitaajuutta verkossa, joten eivät siis tyhjänpanttina odottele Myös tätä sähkövarastojen ansaintamallia taajuusreservimarkkinoilla käsitellään webinaarin loppupuolella.
Aika kova, että tämä on saatu käyttöön! Itsehän edellisessä työpaikassa tutkijana mallinsin tätä Li-ion akun käyttöä Elenialle ja kirjoitettiin aiheesta myös tieteellinen julkaisu.
Analyysiä lainaten: “Modulaarinen ja skaalautuva tuoteportfolio mahdollistaa liiketoiminnan nopean skaalaamisen”. @Pauli_Lohi - Onko saatavilla lisätietoa Merusin tuotannon skaalutumisen nykyisillä toimitiloilla? Voiko yhtiö lisätä tuotantoaan nykytiloilla ja laitteilla “satoja prosentteja”, ilman että rakennetaan uusia seiniä ja asennetaan tuotantolinjoja?
Meruksen kohdalla on erityisen mielenkiintoista kilpailuedut, koska kilpailijoina on tunnettuja jättiläisiä.
Myös tätä sähkövarastojen ansaintamallia taajuusreservimarkkinoilla käsitellään webinaarin loppupuolella.