Itsellä aikaisemmat kaupat MHY:n kanssa ovat hoituneet sovitusti, ja juuri ennen kesälomia sovin uuden valtakirjakaupan hintaan 1,05€/m³. Eli tuohon hintaan saatiin yhdessä paikan päällä tehdyn katselmuksen pohjalta tehty puumyyntisuunnitelma hinta-arvioineen, tarjouskilpailutus, sopparit, korjuun valvonta ja lopputarkastus. Kilpailutuksen hoitavat Kuution kautta kesälomien jälkeen (itse sanoin ettei tarvitse kiirehtiä ennen lomia, kun hinnat on nousussa). Ja hoitavat siis myös sitten ennakkoraivauksien, mätästyksien ja taimien ym. tilaukset.
Toki itse hoitamalla saisi metsästä parempaa tuottoa (sama asia tietty kaikissa metsänhoitotöissä, kuten esim. raivauksessa), mutta jos oma aika on kortilla niin mielestäni kohtuu huokea ja varsinkin vaivaton ratkaisu.
Yllättävän edullinen tuo euron lisä. Tietty varmaan riippuu aina paljon siitä kuinka isosta puukaupasta kyse. Olen kyllä tietoinen esimerkiksi Kuutiosta, mutta tuntuvat hakevan sitä kautta paljon päätehakkuukohteita ja mitä jutellut niin näillä kulmilla ei niin hyvin muutenkaan ole tullut tarjouksia. Lisähankaluutena tietty se, että samalla jos saisi vanhempien palstasta harvennettua. Jokin valtakirja tuohon on varmaan joka tapauksessa hankittava
Olen itse kyllä kaikki raivaukset hoitanut. Hyvää puuhastelua näin lomalla ja tuleepa sitä muulloinkin kyllä tehtyä. Ei tässä varmaan tuntipalkoille pääse, mutta saapa ulkoiltua ja kunto kasvaa kohisten.
MHY:n toiminnan taso on hyvin paikkakuntakohtaista ja vieläpä yksilökohtaista, kuka on se metsäasiantuntija kenelle alue kuuluu. MHY:n palvelut ovat kai yleensä kalliimpia niille, ketkä eivät ole jäseniä. Jäsenyys ja kaikki MHY:n kulut menee verovähennyksiin.
Harvennukset ovat sen verta mutkikkaita, että niiden kilpailutuksen jättäisin MHY:lle, jonkun avohakkuun kykenee vielä jotenkin itse kilpailuttamaan. MHY herättää myös paljon erilaisia tunteita, osa ei halua olla missään tekemisissä, osa ei ole sukupolviin tehnyt yhtään mitään ilman MHY:tä. Periaatteessa MHY:n pitäisi valvoa kaikkea tievaurioista korjuujälkeen.
Itsellä vaihtui MHY:n edustaja pari vuotta sitten, kun kaivinkonekuski soitti minulle huokailu-soiton kohteelta, kysyin mihin suuntaan asiat ovat kehittyneet vaihdon myötä, hetken hiljaisuuden jälkeen: “parempi etten sano mitään, olen vain kaivinkonekuski”. Tähän loppupäätelmään olin itsekin päätynyt, edellinen asiantuntija oli ollut ns. korvaamaton.
Minulla on mhy:stä varsin huonoja kokemuksia. Jatkuvasti on saanut olla patistelemassa hoitamaan sovitut asiat ja jos ei patistele, niin jää tekemättä. Tämä toki varmasti paikkakuntakohtaista ja uskon, että on myös asiallista väkeä mhy:llä. Minä en aio enää käyttää heidän palveluaan, ellei yhteyshenkilö vaihdu.
En ole enää MHY:n jäsen, koska en halua maksaa MTK:lle euroakaan heidän epäonnistuneesta edunvalvonnasta. Mutta se ei nyt ollut pointti vaan se, että on tullut tehtyä puukauppoja sekä MHY:n kautta että suoraan. Puukauppojen tekeminen suoraan on hyvin helppoa. Metsävaratiedoista pääsee jo karkealle tasolle puumääristä ja niiden jakaumasta (tukki, pikkutukki, kuitu/energiapuu). Puunostajat niin sellu- että sahafirmoista tulevat yleensä käymään kohteessa ja arvioi myös puutavaralajimäärät. Voit sitten näiden pohjalta vertailla, että miten puutavaralajit jakautuvat.
Viimeisin MHY:n kautta tehty kauppa itsellä johtui siitä, että leimikkoon ei ollut virallista tieyhteyttä ja täytyi neuvotella paikallisten maaomistajien kanssa kulusta heidän maidensa läpi. Ajattelin, että MHY:n henkilö on parempi neuvottelemaan kulusta heidän kanssaan kuin joku tuntematon kaupunkilaisomistaja tai hänen edustamansa puunostaja.
Voisi tuossa olla vaihtoehto myös yksityinen metsä palveluja tarjoava yrityskin. Itse käytin kerran isommassa harvennuksessa sellaista yhden hengen firmaa, valtakirjalla hoitui ja ainakin valvonta toimi riittävän hyvin. Kävi riittävän usein tarkastamassa työn jälkeä tiheyden ja korjuu vaurioiden jne osalta.
Mhy:llä olisi ollut parempaa tietoa/tilastoa katkonnasta eri firmoilla ja ehkä muutenkin sieltä olisi saanut apua enemmän tuohon puoleen. Itselle oli vähän vaikea hahmottaa esim kuinka paljon vaikuttaa lyhyempi tukin minimimitta kun kuidun hinta jäisi matalammaksi. Ja kuinka kuitu/parru/pikkutukki/tukki suhteet toisiinsa vaikuttaa kunkin saantoon, kun kyseessä harvennus. Kun tukillakin vielä eri mitat firmoilla.
Jotakin suuntaa tietysti löytänee siitäkin minkä lopputuotteen firma leimikosta tarjoaa, luulen että tuppaa tulemaan sen suuntainen katkonta, mikä heitä hyödyttää. Ja kyseessä vielä sekametsä melko tasaisin puusto-osuuksin, niin merkittävää sekin mitä lajia sinne jää, muuttuuko osuudet. Hyvä ja kokenut motokuski voi olla arvokas harvennuksilla.
Tällaista tuli mieleen vasta hankitun metsätilan ja ensimmäisen harvennuksen (2. harvennus metsälle) ja pienen avohakkuun perusteella. Lukijaa neuvoisin olemaan ottamatta neuvosta vaarin, ja asiantuntijat toivottavasti korjaavat jos näissä jotakin pahasti pielessä.
Eihän puukaupassa ole mitään vaikeaa. Palsta sijaitsee kuitenkin sen verran etäällä ja paljon muuttuvia tekijöitä, että tuskin kovin montaa tahoa ehdin käydä kahvittelemassa. Nyt heinäkuussa kaikki on kyllä seis, mutta pitää selvitellä asioita tuossa kuun lopulla/elokuussa
Metsävaratiedot antavat kyllä suuntaa, mutta en ole havainnut niitä erityisen tarkoiksi. Viimeisimmässä harvennuksessa taisi tulla puuta lähes saman verran kuin mikä piti olla puuston kokonaistilavuus kuviolla. Jotain uusia mittausmenetelmiä otetaan kait juuri käyttöön, jonka pitäisi huomattavasti tarkentaa tilastointia.
Ei ole kokemuksia viimeisen 15 vuoden ajalta, mutta aikanaan kun tuli myrskytuhopuita isommin, niin MHY:llä ei ollut resursseja auttaa. Isoilla metsäyhtiöille UPM, SE ja Metsä oli aivan eri reagointinopeus, kun piti nopeasti toimia ja saada puut metsästä pois. (isältäni kuultua)
En ole koskaan käyttänyt MHY:n palveluita, joten en osaa sanoa, miten hommaa toimii. Varmasti sieltä(kin) rahalla apua saa, jos itselle ei ole riittäävää kokemusta.
Etsit puunostajien sivulta ostohenkilön yhteystiedot ja soitat heille tai laitat sähköpostitse kartan mihin olet piirtänyt leimikon rajat ja pyydät tarjoushinnat ja arviot puutavaralajeittain. Kyllä he käyvät paikan päällä arvioimassa kohteen ilman sinuakin.
Täällä tuorehko metsänomistaja ja MHY kokemukset eivät ole kovinkaan positiiviset. Varmasti alueellisia erojakin löytyy, mutta omalla kohdallani en alkuaikoina ole saanut tyhmiin kysymyksiini sähköpostitse aina vastauksia/palvelua koska puhelimitse kerrottu asiat ns ”metsäammattilaisen slangilla” meni hieman yli ymmärrykseni. positiivisena seikkana se että olen itse selvitellyt kuinka asiat toimivat jne…
Metsän myynnin, erimuotoisten hakkuiden muodossa ajattelin olevan aluksi tähtitieteellisen vaikeaa ja turvauduin aluksi MHY kautta tehtyihin myynteihin mutta nykyään olen kilpailuttanut ja tehnyt kaupat ihan omin nokkineni. Ei ole hankalaa vaan mielestäni erittäin mielenkiintoista ja suosittelen harkitsemaan ja olemaan itse yhteyksissä metsäyhtiöihin tai sahoihin.
Onko täällä kellään kokemusta Kuusamon yhteismetsästä? On jo pidemmän aikaa kiinnostanut ostaa sieltä osuuksia ja hajauttaa sillä tavoin omaa salkkua. Nyt siellä olisi myynnissä maltillisesti hinnoiteltu pieni suo palsta. Onko tuolla mitään merkitystä, että palsta tulisi olemaan suopalsta, eikä varsinainen metsäpalsta. Ylijäämää jaetaan kuitenkin osuuksien määrän mukaan. Kuinka avointa on Kuusamon yhteismetsän toiminta? Saako sieltä esim. vuosikertomusta, suunnitelmaa, yms. sitten omistajana.
Mitä mieltä olette, jos ottaisi pankkilainaa ja rahoittaisi sillä tuon oston. Näin ei tarvisi kotouttaa ollenkaan nykyisiä sijoituksia.
Itsekkin olen välillä katsonut yhteismetsä osuuksia sijoitus/hajauttamis mielessä, mutta todennut, että hinnat ovat aika reippaasti yläkanttiin, jotta saisi hyvää tuottoa - kyseessä on kummiskin aika epälikvidi sijoituskohde ja oston päälle tulee vielä kaikenmailman kuluja, jotka syö heti vuoden tai kaksi tulot.
Ostajalle tulevat maksut
Ostaja maksaa kauppahinnan lisäksi kaupanvahvistajan palkkion 128 euroa, varainsiirtoveron 3% kauppahinnasta, lainhuudon haun 161 euroa ja lohkomiskulut Maanmittauslaitoksen taksojen mukaan.
Nämä yhteismetsäosuudet kiinnostaisivat myös hajautusmielessä. En ole vielä sekaantunut koska ymmärrän niistä vielä kovin vähän. Muutama kysymys asiaan vihkiytyneille:
Miten yhteismetsästä tehdään tuottolaskelma ja millaista tuottoa näistä keskimäärin saa?
Juoksevien kulujen osuus per vuosi keskimäärin?
Vivun käyttö, kannattaako?
Miten yhteismetsäosuuden saa halutessaan myytyä kustannustehokkaimmin ja miten helppo/vaikea osuudesta on päästä eroon?
Riskeinä luonnonilmiöt ovat ilmeinen riski, mutta entäpä poliittinen riski, jos metsätalousalueesta tuleekin suojelukohde, jääkö siinä kohtaa naru vetävän käteen? muita potentiaalisia riskejä?
Edit: jotta ei tule pelkästään kysymyksiä, alla EVLIn hissipuhe metsäsijoittamisesta, jossa tuodaan esille potentiaali
Samat kysymykset askarruttaa täällä. Miettinyt myös, että olisiko metsärahasto (esim. OP-metsänomistaja tai UB-metsä) kaikista huolettomin tapa omistaa metsää. Omasta mielestä nämä jakavat hyvin vähän tietoa ulos ostamistaan metsätiloista, suunnitelmista, arvon määrittelemisestä, yms. Se askarruttaa. Miettinyt myös vivun käyttämistä rahastoon.
Suometsä taisi vaikuttaa kasvuun, toki kannattaa varmistaa vielä jostain oikealta taholta, esim. MHY tms. Lisäksi mitä pohjosemmassa metsä on, niin hitaampaa kasvu toki. Sekä hintoihin vaikuttaa myös mm. onko minkä kokoinen/kuntoinen tie palstalle (tai onko ylipäätään pääsyä koneilla).
Mutta onko asialla yhtään mitään merkitystä yhteismetsän tapauksessa? Tuotothan/ylijäämät jaetaan osuuksien mukaisesti tasan. Voisi kuvitella, että tuolla on merkitystä vain tilanteessa, jossa se yhteismetsä ajetaan alas ja jokaiselle jää käteen vain ne omat kiinteistöt.
Kaikkein helpoin tapa lienee pörssilistattuun yhtiöön sijoittaminen, jonka liiketoimintaa on metsien omistaminen ja hoitaminen. Tällainen firma on SCA, jonka osakkeilla käydään kauppaa Tukholman pörssissä.
Sijoituskohteisiin kannattaa tutustua aina huolellisesti. Tämä viesti ei ole sijoitussuositus.
Nyt menee kaksi asiaa sekaisin. Tuotto siitä omasta metsästä on mitä sattuu olemaan, käytännössä siis puuston kasvun verran tuotto. Suo ei tuota juuri mitään, ja mäntykangas tuottaa sitten vähän enemmän. Sitten tulee erikseen vuosittaista tuottoa rahana tilille yhteismetsästä, jos siihen omaan metsään kuuluu osuus yhteismetsästä esimerkiksi Kuusamossa. Yhteismetsän tuotto tulee osuuksien mukaan. Niitä voi olla yhdellä omistajalla paljon tai vähän, ja tuotto tulee osuuksien määrän mukaisesti. Osuuksia voi ostaa ja myydä vapaasti, ei tarvitse välttämättä omistaa fyysisesti maata lainkaan.
Yhteismetsähän voi olla myös sellainen, että on olemassa vain se osuus yhteismetsästä, eikä lainkaan olemassa olevaa kiinteistöä, johon yhteismetsäosuus kuuluu. Yleensä asia on siis näin, että kun oman metsäsi yhteismetsään liität, et omista enää sitä metsäkiinteistöä fyysisesti, vaan osuuden yhteismetsästä. Kuusamon yhteismetsä on tästä poikkeus, eli useissa kiinteistöissä Kuusamossa on osuus tähän isoon yhteismetsään, vähän kuten usein muuallakin Suomessa osuus yhteisiin vesialueisiin.
OP metsärahaston tuotot ei kyllä puhuttele: tuotto näyttäisi olevan keskimäärin 1-2% per vuosi, kun taas esim Svean säästötililtä saa n. 3,5% riskittömän koron ennen veroja.
