Joo, maksavat osinkoa tuon verran vuodessa. Rahaston arvon tuotto kuitenkin isompaa. Viime vuonna esim. yli 10%. Sitä en tiedä miten tuon laskevat.
2 tykkäystä
Kiitos huomiosta, tuomitsin liian nopean vilkaisun perusteella. Pitääpä tutustua rahastoon tarkemmin.
Alla kuvakaappaus rahaston esitteestä
5 tykkäystä
Eli onko siis Kuusamon yhteismetsän osuuden ostajalla sekä tuotto yhteismetsästä että tuotto jostain maapläntistä? Jälkimmäinenhän ei silloin voi edes olla osa yhteismetsää jos siitä saa suoraan omistaja tuoton? Vai mitä en nyt ymmärrä.
Ymmärrän se, että omistat ensin metsää, ja kun se liitetään yhteismetsään, siirtyy sen oman metsän tuotto yhteismetsälle ja saat vastineeksi osuuksia, jotka oikeuttavat tuottoon. Ja tämän jälkeen et enää itse voi mennä kaatamaan puita sieltä ja myymään niitä itseksesi. Ja vastaavasti tällaisen saman osuuden voi ostaa vapailta markkinoilta.
Mutta en ihan ymmärtänyt mitä kirjoitit Kuusamosta. Onko siis niin., että voit joissain yhteismetsissä ostaa pelkästään osuuksia, ilman että osuuksiin liittyy mitään kiinteistöä? Tai sitten voit ostaa osuuksia, joihin liittyy kiinteistö? Mitkä ovat käytännön erot näissä? Voiko jälkimmäisessä tapauksessa siis purkaa yhteismetsäsopimuksen ja tehdä metsällä mitä lystää? Ja ensimmäisessä tapauksessa ei voi? Tuntuu hassulta että voi omistaa osuuksia ilman että ne vastaisivat jotain kiinteistöä.
Tuossa oli esimerkkinä osuus, joihin ilmeisesti liittyi tietty kiinteistö, jota kuvailtiin sanalla (suo). Eikö tuossa tapauksessa ole kuitenkin ihan se ja sama, onko se suota vai ei, tuotto tulee kuitenkin vain ja ainoastaan osuuksista, ei muualta?
Pahoittelut palikkakysymyksistä. En tiedä metsänomistuksesta mitään 
1 tykkäys
Omistan itse esim metsäpalstan,johon liittyy osuus yhteismetsästä.Yhteismetsäpalstaosuuden voi ostaa ilman muuta metsäomistusta.Oman metsäpalstan voi liittää yhteismetsään ja saada sen arvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä.Tämän yhteismetsäosuuden voi myydä vapailla markkinoilla( ellei ole lunastuspykälää),mutta yhteismestsään liitetyä metsäpalstaa ei enäään saa takaisin.YM voi omistaa rantapalstoja,metsästysmajan,lomakiinteistön osakkaiden käyttöön
Yhteismetsää (pienempiä) hoitaa useimmiten omistajista valittu hoitokunta.Hoitokuntien osaaminen ja aktiivisuus vaihtelee.Isoilla YMllä on ammattilaiset hoitajina
YM jakaa vuosittain verovapaata ylijäämää(YM maksaa 26,5%pääomaveroa).YM saa oikeudet metsään.fi
YleensäYM-tulot useimmille osuuden omistajille muutamia satasia - 1000-2000e.
Jos haluan omistaa helposti ja likvidisti metsää,niin ostaisn Tukholman pörssistä SCA.ta(ei suositus)
Korjatkaa,jos tekstissä virheitä,olen vain yksityinen MO
1 tykkäys
Onpas tää yhteismetsä kryptinen kokonaisuus. Tällainen perus metsän omistaminen on tuttua mutta ei yhteismetsä.
En oikein pääse kiinni, mitä Paapaa tuossa yrität sanoa.
Eli sinulla on metsäpalsta, josta olet osan myynyt yhteismetsälle ja omistat sen sitä kautta?
Mekin vaimon kanssa ollaan jo jonkin aikaa metsää omistaneet ja sitä hoitaneet. Pidämme metsää oikein hyvänä sijoituskohteena. Toki sen hoitaminen ottaa aikaa ja mielestäni vaatii muutenkin harrastuneisuutta. Enemmän panostusta ja aikaa kuin muu sijoittaminen. Toisaalta, jos metsänhoito ja metsässä liikkuminen kiinnostaa, niin hyvän sijoituskohteen lisäksi siitä saa harrastuksen!
1 tykkäys
Ei, mulla ei ole metsää. Yritin vain ymmärtää mitä toinen kirjoittaja kertoi kahdesta erilaisesta tavasta ostaa yhteismetsää: joko pelkkä osuus tai osuus+kiinteistö.
Onko kukaan täällä sijoittanut SCA yhtiöön? Nimi lennellyt täällä nyt pari kertaa. Vaikuttaa melko vahvalta metsäkonsernilta, jonka liiketoiminta hyvin hajautettu (metsäomistukset, paperin valmistus, kartongin valmistus, sahat, tuulivoima, yms). Omistaa 9% Ruotsin koko metsäpinta-alasta ja lisäksi metsää Baltiassa.
Yleisesti Kuusamossa metsäpalstan osana voi olla osuus Kuusamon yhteismetsään. Ei aina ja kaikissa palstoissa, mutta melko yleistä se on.
Jos tosiaan omistaa vaikkapa suopalstan Kuusamosta ja siihen kuuluu osuus Kuusamon yhteismetsään, palstan arvo vastaa melko pitkälle palstan osuutta yhteismetsään. Suo ei kovin kallista ole.
Yhteismestän osuuksilla voi käydä kauppaa ihan samalla tavalla kuin metsäkiinteistöillä. Myyminen ja ostaminen on varsinkin isojen yhteismetsien tapauksissa jopa huomattavasti helpompaa kiinteistöihin verrattuna, kun tulevien tuottojen, ja siten hinnan arvioiminen on yksinkertaisempaa ja läpinäkyvää.
3 tykkäystä
StoraEnson raakku-törppöilun maksavat paitsi Raakut hengellään, mutta myös suomalaiset metsäomistajat. Raakkutuhon takia myös muunlaiset suojelutoimet saattavat kiristyä (esim vaaditut suojakaistat erilaisten kohteiden ympärille) ja tämä vähentää metsätalouden tuottoja. Lisäksi vihamielisyys metsänomistajia kohtaan saattaa kasvaa, vaikka se jo nykyäänkin on aika epäkiitollista omistaa talousmetsää vaikkapa Uudellamaalla asutuksen lähistöllä. Hakkuun tekemällä pääsee helposti Facebookiin lähiryhmiin haukuttavaksi, vaikka noudattaisit jokaista lakipykälää ja suositusta.
2 tykkäystä
Jottei mene ihan ohi topikista niin keskisessä Lapissa kuidun hinta harvennuksella 30 pintaan ja tukki lähempänä 80 euroa. Talvikorjuu tietty
Kyllähän noita hakkuita tehdään aika paljon. Joskus ollut hankala päästä kuitupuusta eroon tai hinta ollut jossain kympin pintaan. Aikamoinen ero siis takavuosiin. Voihan tuo vieläkin nousta varsinkin jos metsähallitus vähentää hakkuitaan, mutta ajoittaminen on tunnetusti vaikea laji ja kaikesta huolimatta reaalihinnat ilmeisesti korkeimmalla tasolla vuosikymmeniin
8 tykkäystä
Itse tein yhteismetsäjärjestelyn aikanaan siten, että ensin lohkoin yhteismetsään liitettävät alueet muista maistani. Sitten perustin ns. haamutilan, johon osuuteni yhteismetsään rekisteröitiin. Tällä haamutilalla ei ole mitään muuta kiinteistörekisteriotteessa, kuin “Erityisenä etuuna” kirjattu X/Y-omistusosuus Yhteismetsään Z.
Näin kun toimii, niin yhteismetsäosuuden voi halutessaan helposti myydä. Isojen yhteismetsien omistusosuudet ovat varsin likvidejä, koska taloustietoa niistä on varsin hyvin saatavissa ja tuotto on tasaista.
5 tykkäystä
Näin tuoreena perinnön kautta pienmetsänomistajaksi (20 ha) tulleena on joutunut hieman tutustumaan metsän omistamiseen, ja täytyy sanoa että tämä se on kvartteribisnestä, nimittäin neljäsosavuosisadoissa mitattavissa… Istutus / taimikon hoito, harvennus 1, harvennus 2, päätehakkuu… siitäpä sitä on 3-4 kvartteria mennyt…
No tilanne on omilla tiluksilla se, että että edellisen sukupolven tehtävä on ollut lähinnä antaa metsän kasvaa, ja myytävää on kertynyt MHY:n arvion mukaan vajaat 2000 M3 harvennuksin ja jonkin verran päätehakkuuta, mikä on kohtuullinen siivu netissä olevien ilmakartoitusten mukaisesta 5500 m3 kokonaispuustosta. Onkin sitten niin, että puuhakkuutuloja ei juurikaan ole odotettavissa sitten 10 vuoteen, ja senkin jälkeen tietenkin nihkeästi koska hakkuumahdollisuudet ovat eri asia kuin kasvu, kasvuahan on etelässä luokkaa 6 m3 / per ha / vuosi; ts 20ha alalla 120 m3/v; ts 1200 m3/ 10v.
Toisaalta jos ei harvenna, tulevaisuuden tuotot heikkenevät heikommat kasvun ja heikomman tuotoksen (vähemmän tukkeja) myötä.
Onkin syytä onnistua - ja myös olla onnekas - ajoituksessa, ja mitä noita puunhintakäyriä katselee niin onhan puun hinta niin tukkeissa kuin kuidussa kehittynyt 2020 luvulla mukavasti, samoin energiapuu.
Epäilemättä Venäjän tuonnin loppuminen ollut katalyytti hintakehitykselle, ja myös Venäjän energian tuonnin loppuminen on tukenut energiapuun ja välillisesti sitten kuitupuun hinnan kehitystä.
Toisaalta Suomen ja Euroopan aneemisuus mitä rakentamiseen tulee lyönee jonkinlaista jarrua sahatuotteiden kysynnälle, mutta sellupuoli on tainnut alkaa piristymään.
MTK - etujärjestö - luonnehtii että metsän omistajan paremmat ajat jatkuvat, ja että nykytasoisia hintoja on ennenkin nähty kun puhutaan reaalisista hinnoista eli rahan arvon heikkeneminen putsattuna.
Mutta mutta, en tiedä onko jollain palstan lukijalla tutkimusarvioita lähitulevaisuuden hintakehityksestä?
Puun hintatasoa pitää yllä puun kysynnän ja tarjonnan epätasapaino verrattuna aiempaan. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä on luonut suurimman vajauksen puumarkkinoille. Eikä puun tuonnin palaaminen näytä todennäköiseltä lähivuosina. Epätasapainoa on vahvistanut myös uudet tehdasinvestoinnit. Toisaalta metsänomistajat ovat olleet aktiivisia myymään ja hakkuuttamaan metsiä, niin paljon kuin markkinat ovat vetäneet. Metsänomistajajärjestön mukaan puumarkkinat toimivatkin hyvin ja puumarkkinoilta löytyy joustoa puun myynneille, kun puukaupan edellytykset muuten vain täyttyvät.
Metsäteollisuuden toimiala on suhdanneherkkä ja olemme alkuvuoden olleet vielä suhdannekuopassa. Tilanne on kuitenkin kehittymässä nopeasti parempaan. Metsäteollisuuden tuotemarkkinoiden kysyntä ja hintatasot ovat nousussa. Maailmantalouden kysyntä on voimistumassa ja kääntää vientivetoista teollisuudenalaa kohti kasvua. Geopoliittista epävarmuuttakin on ilmassa, mutta toiveikkuutta sitäkin enemmän. Talouden kehitys näyttääkin metsäsektorille ja metsänomistajille hyvältä. Mikäli puukaupat jäävät tänä kesänä toteuttamatta, niitä ehtii tehdä hyvin vielä syksyllä ja seuraavana vuotenakin.
TUKKIPUU / viikko 34:
KUITUPUU / viikko 34:
ENERGIAPUU / 2Q:
19 tykkäystä
Tässä Kauppalehden Markkinaraati-jaksossa keskusteltiin metsästä, niiden omistajista etc. 
Ainakin toistaiseksi kaikkien kuunneltavissa.
4 tykkäystä
Jenkkimies pohtii metsään sijoittamisen hyötyjä 
Ei jaa sijoitusneuvoja, mutta käy läpi meille suomalaisille tuttuja asioita. Osakkeet ovat vain numeroita näytöllä kun taas metsästä saa elinikäisen ja tuleville sukupolville jäävän perinnön.
3 tykkäystä
Viitsitkö tiivistää oleelliset mainitut hyödyt videosta?
1 tykkäys
Vaikkei ollutkaan minulle suunnattu, tässä tiivistelmä.
Hyödyt:
- Osakkeet ja muut arvopaperit ovat volatiilimpia (voivat tuottaa enemmän tai sitten ei)
- Asuntosijoittaminen tuo mukanaan “ihmisongelmat” (vuokralaisten kanssa)
- Arvopaperimarkkinoille tai asuntoihin sijoittaja ei pysty nauttimaan sijoituksestaan. Metsään sijoittava saa sekä tuloa, että pystyy nauttimaan omistamastaan metsämaasta. Metsää voi hyödyntää mm. ruuan viljelyyn, ajanviettoon esim. asuntoauton avulla, tai talon tonttina.
- Nautintoa voi saada muistakin sijoituskohteista kuin metsästä, mutta hänelle metsä on se nautintoa tuova kohde. Metsä on rauhallinen paikka, jossa viettää aikaa.
- Metsä tarjoaa työtä, joka voi tuoda elannon tarvittaessa/halutessa. Eli omalla työllä voi saada metsästä parempaa tuottoa. Tähän liittyy metsätalouden lisäksi mahdollisuus esim. luontopalveluiden tarjoamiseen.
- Metsässä työskentely on hyvä harrastus.
Haitat:
- Voi olla vaikeaa saada rahoitusta. Jos haluaa myydä, voi olla vaikeaa löytää ostajaa. Koska rahoituksen saaminen on vaikeampaa kuin esim. asuntosijoittamisessa, vipua ei voi hyödyntää yhtä suuressa määrin.
- Metsäpalot, hyönteistuhot ja muut luonnontuhot ovat uhka.
- Lainsäädännöllinen uhka metsien käytölle.
21 tykkäystä
Kiitos @Monopoly_of_bees, säästit juuri noin 95% meidän kaikkien aikaa 
4 tykkäystä
Tässä 10min videopätkä samasta podcastista. Aiheena mm. puun hinta ja jatkuva kasvatus.
Kuitupuun hinta on noussut koska sitä tuotiin venäjältä paljon. Ilmeisesti tukeissa hintakehitys on ollut maltillisempaa
Nykyistä hintatasoa Kiiliäinen pitää ”kestämättömänä”.
”Jos tarkastellaan puun hintakehitystä Suomessa ja peilataan lopputuotemarkkinoiden hintakehitykseen, niin voidaan todeta, että se (hinta) on kestämättömällä tasolla.”
4 tykkäystä
Verosuunnittelu ja metsäverotukseen tutustuminen on sitten myös juttu joka kannattaa hanskata, mikäli haluaa tuottoa saada:
Yksi puoli tässä, mistä kuulee vähemmän on se, että kannattaa mahdollisuuksien rajoissa suunnitella korjuu siten, että pysyy alv-velvollisuuden rajan alla: 15k€/v nykyisin.
Yli 15k/v - alv+pääomatulovero → kokonaisvero 47.85% tai enemmän jos sitä tuloa tulee yli 30k/v kun sitten pääomatulovero on 34% eikä 30%…
Alle 15k/v kokonaisvero 30%
Jos metsää omistaa kohtuu pienen pläntin, päätehakkuuseen tähtäävällä metsänhoidolla suuremman kertatulon, mutta jos yläharvennuksella pysyy alle 15k€ / v ja tuloa saa tiheämmin, niin ero käteen jäävässä rahassa voi olla hurja.
Edit:
Tulinkin alla korjatuksi, hyvä!
3 tykkäystä
Tämä muutaman vuoden vanha rahapodi metsään sijoittamisesta on muuten edelleen hyvin kuranttia tavaraa:
2 tykkäystä