Moi, pahoittelut myöhästymisestä (illasta aamuun menty matkustaessa ja tapaamisissa) ja kiitos todella paljon pitkästä viestistäsi @DarkRoast - arvostan todella paljon, että osallistut keskusteluun, vaikka ilmeisen kärkkäästi muotoillut ajatukseni ovat selvästikin sinun omaa ajatteluasi ja asenteitasi vastakkaisia! Juuri näin rakennetaan parempaa ymmärrystä ja ajattelua: keskustelemalla sen ihmisen kanssa, joka vaikuttaa olevan kaikista eniten eri mieltä asioista sinun kanssasi, ja ottamalla keskustelussa tavoitteeksi yrittää edes ymmärtää toisen ajatuksia, eikä lähteä “voittamaan keskustelua”, joka ei yksinkertaisesti ole mitenkään mahdollista. Kiitos!
Kirjoitit:
"Vierastan ajatustasi, että yritystoiminta olisi nollasummapeliä. Asia on mielestäni juurikin päinvastoin. Yritys käyttää niukkoja resursseja (pääoma, materiaalit, tietotaito, työvoima jne) luodakseen valitsemistaan raaka-aineista eniten lisäarvoa tuottavan tien. Otetaan esimerkki:
Kuvitteellisen Oja Oyn toimiala on ojankaivuu. Yritys saa toimeksiannon maanviljelijältä, jonka pellolle vesi kertyy ja sato uhkaa pilaantua. Kaivamalla ojan yrittäjä pelastaa maanviljelijän sadon (=elannon), mutta myös leipurin ja leipäkauppiaan elannon. Miten tämä on nollasummapeliä, joka siis edellyttää, että joku muu kärsii?"
Ymmärrän, että vierastat ajatustani, mutta annappa sille vielä toinen mahdollisuus. Olet täysin oikeassa siitä, että yritystoiminta itsessään ei ole välttämättä nollasummapeliä, eikä yritysten välinen kilpailukaan välttämättä ole sitä, jos esimerkiksi resurssit ovat rajattomat (esim. resursseina tietoa, ajatuksia) tai markkinat voivat kasvaa loputtomasti ja rajattomasti (tästä en keksi yhtään järkevää esimerkkiä).
Nollasummapelin pohtimiseen täytyy miettiä, että mikä on peli, mikä on se kilpailu, jonka voitosta pelataan, ja ketkä kilpailussa kilpailevat keskenään? Jos otetaan esimerkkisi Oja Oy, on se loistava esimerkki tästä. Kuvitteelliseessa tilanteessa ymmärtääkseni kylän ojien määrä ja kaivuun kysynnän määrä ovat rajallisia, ojan kaivuuseen laitettavat resurssit (= kylässä olevian työntekijöiden määrä) ovat rajalliset, joten kilpalijoiden lisääminen ojankaivuumarkkinalle tekisi kilpailusta hyvin nopeasti nollasummapelin, jossa toisen kaivuuyrittäjän voittama urakka ja markkinaosuus olisi poissa toisilta kaivuuyrittäjiltä pois. Sanoisin, että kuvitellun kylän kannalta optimaalinen tilanne olisi se, että ojankaivuusta kilpailisi vaikkapa korkeintaan kaksi ihmistä, jotka saisivat suhteellisen hyvän korvauksen fyysisestä, monotonisesta työstään, ja muut kylän asukkaat voisivat keskittää resurssinsa kylää kehittävämpien töiden tekemiseen. Mitäs tuo kyläesimerkki voisi tarkoittaa skaalattuna globaaliin kilpailuun, kun jättiyritykset tai valtiot kilpailevat keskenään?
Kirjoitit
“Allekirjoitan väitteen, ettei rahalla ole sisäistä arvoa, mutta se mahdollistaa asioita ja hyvinvoinnin kohdentamisen jokaista eniten hyödyttävään mixiin. Kuvittele yhteiskunta ilman rahaa, jossa verot kerätään ja palkat maksetaan hyödykkeinä. Jokainen työntekijä saa saman korin riippumatta henkilökohtaisista tarpeista. Ihminen, joka näkee vallan mainiosti ei tarvitse korista löytyviä silmälaseja. Jossain toisessa yrityksessä taas joku toinen on hajottanut silmälasinsa, mutta niitä ei ole löytynyt korista moneen viikkoon. Eikö tässä rahan tuoma valinnanvapaus ja resurssien kohdistamisen tehokkuus ole arvo itsessään ja luo hyvinvointia?”
Kyllä, ehdottomasti rahan tuoma valinnanvapaus ja resurssien kohdistamisen tehokkuus on funktionaalista arvoa parhaimmillaan, ja sivutuotteena tuottaa hyvinvointia. Jonkinlainen valuutta on mielestäni vaihdannan välineenä ehdoton välttämättömyys toimivalle yhteiskunnalle, mutta en ole oikeastaan kerennyt mielessäni haastamaan sen enempää nykyisten valuuttojen toimivuutta tai välttämättömyyttä.
Kirjoitit:
" Kyseenalaistan vahvasti myös näkökulmasi siitä, että " Kapitalismi nykyisessä muodossaan on uskontona äärimmäisen idioottimainen, huonosti suunniteltu ja vanhanaikainen". Ensimmäiseksi et edes perustele yhtäkään näistä väitteistäsi. Esitän silti omat mielipiteeni.
- On totta, että kapitalismissa on omat vikansa, mutta toistaiseksi se on mahdollistanut miljoonien (myös Suomen) nousun absoluuttisesta köyhyydestä tilanteeseen, jossa ihminen voi valita miten aikansa käyttää (ainakin osittain)."
En perustellut yhtäkään väitteistäni vielä, koska en nähnyt sitä silloin järkevänä. Kirjoittelin blogia Sijoitustiedon puolelle, jossa juuri kukaan ei tullut kirjoituksiani kommentoimaan tai vastaan argumentoimaan. Nyt kun aiheesta herää keskustelua, olen totta kai valmis heittämään vasta-argumentteja toisten ihmisten vasta-argumenttien perään 
Jälkimmäiseen kappaleeseesi: kyllä, “kapitalismilla” on ollut merkittävä osa tuottavuuden, teknologian ja hyvinvoinnin kehittämisessä jne., ja se on parhaiten toimivaksi laajalla skaalalla tähän asti todistettu systeemi. “Kapitalismi” ei kuitenkaan tarkoita pelkästään yhden tyyppistä ekonomista järjestelmää, vaan on valtava määrä kapitalismin alamuotoja jo nyt, ja voisimme yhä kehittää lisää, kunnes löydämme meidän nyky-yhteiskunnallemme toimivimman mallin.
“2. En usko, että kapitalismia on suunniteltu, vaan sen teoria on luotu jälkikäteen havainnoiden. Kapitalismi on luontainen seuraus ihmisen kahdesta henkiinjäämistä tukevasta ominaisuudesta. Ahneus ja laiskuus. Nämä yhdessä ovat läpi historian varmistaneet, että ihminen ja sen esi-isät ovat kohdistaneet rajalliset resurssinsa toimiin, joilla on saatu mahdollisimman paljon ruokaa, suojaa ja lämpöä. Evoluutio on todiste siitä, että kapitalismi toimii (tai on ainakin toiminut). Se joka keksi metsästystä helpottavia keksintöjä sai eniten lihaa omalle lähipiirilleen. Ne jotka näkivät eniten vaivaa ruuan hankkimiseen tai eivät olleet siinä hyviä, kuolivat ympäristön muuttuessa.”
Tässä alat kuulostamaan jo ihan joltain perinteisen uskonnon kannattajalta (ja suuret pahoittelut jos olet, tai jos joku muu on, ja kärkkäillä sanoillani loukkaan teitä) “En usko, että kristinusko on ihmisen suunnittelema, kyllä joku ylempi voima on tämän määrännyt!” Totta kai nykyiset talousjärjestelmämme ovat ihmisen suunnittelemia, ja se onkin yksi perimmäisistä argumenteistani. Niin kuin kaikissa ihmisen suunnittelemissa järjestelmissä, on todella kriittistä pyrkiä selvittämään ja kyseenalaistamaan, että millä suunnitteluperiaatteilla ja mitä funktiota tekemään, kyseinen järjestelmä on suunniteltu. Useimmiten ihmiset vain lainaavat designeja ja funktioita toisista paikoista, ajattelematta tai tajuamatta lainkaan, kuinka esim. sairaita ideologioita tai arvoja jonkun järjestelmän takaa voi löytyä, ja sen monistamalla esim. Suomeen teemme itsellemme karhunpalveluksen.
Jos mietit omaa itseäsi, omia lapsiasi, muita perheenjäseniäsi tai parhaita ystäviäsi, ovatko ahneus ja laiskuus teidän kaksi eniten henkiinjäämistä tukevaa ominaisuutta? Minä uskon vahvasti siihen, että ihmiset eivät synnynnäisesti ole juuri mitään: eivät hyviä, pahoja, laiskoja, ahneita kiinalaisia, amerikkalaisia, kommunisteja tai kapitalisteja. Ihmiset ovat sellaisia, miksi ne ympäristöstä tulevan informaation ja palautteen perusteella muovautuvat.
Ajatuksesi evoluutiosta ovat mielenkiintoisia, mutta en täysin ymmärrä yhteyttä, minkä yrität piirtää evoluution ja kapitalismin välillä. Omat varsin vastakkaiset ajatukseni evoluutiosta nykymaailmassa ovatkin yksi ajatteluni kulmakivistä. Eli oman ajatteluni mukaan nykyihminen esimerkiksi Suomen tapaisessa hyvinvointivaltiossa tulee olemaan totaalinen poikkeus siinä, miten evoluutio on ennen toiminut. Meillä ei ole mitään ilmeistä vaaraa, eikä mitään ilmeistä syytä lisääntyä, joten voimme keskittyä todella paljon luovempiin, kehittävämpiin ja epäitsekkäämpiin asioihin. Tämä voisi tarkoittaa ihmiskunnan kannalta todella mahtavia asioita, mitä tulee teknologian tai hyvinvoinnin kehittämiseen.
“En myöskään pidä kapitalismia vanhanaikaisena, vaan se on muuttunut läpi ajanjaksojen ja mukautunut ympäröiviä normeja ja arvoja noudatellen. Viime aikoina ns kova kapitalismi ja voittojen maksimointi ovat alkaneet murtumaan ja yritykset panostavat mm. ympäristöystävällisyyteen. Tämä on taas sitä mukautumista, mikä mahdollistaa selviytymisen seuraavaan päivään, viikkoon ja vuoteen. Nämä prosessit ja ajatusmallit vaativat aikaa muuttuakseen, sillä kapitalismi ei ole mitään oikeaa; se on vain yksi ihmisen keksintö, jolla se koittaa selittää ympärillään olevia asioita. Kapitalismihan on sitä, mitä ihmiset sen ajattelevat olevan. Se muovaantuu ajan ja arvojen mukana.”
On totta, että kapitalismi on koko aika hieman mukautunut, hyvin samaan tapaan kuin uskonnot. Molemmissa on itse asiassa varmaan täysin sama toimintafunktio: sekä kapitalismiuskonnossa että kristinuskossa uskontojen ympärille on kehittynyt jossain määrin tarpeeton organisoitumisen ja hierarkian taso, ja korkealla vallassa olleet ihmiset eivät ole halunneet luopua vallastaan, jonka takia he ovat halunneet pitää järjestelmän mahdollisimman samanlaisena ja omien arvojensa mukaisena, vaikka ympäröivän maailman arvot muuttuvat kiihtyvää vauhtia. Jos mietit mistä kapitalismin arvot ja normit tällä hetkellä tulevat (= jenkit, jenkkien kaikista eniten valtaa ja varallisuutta omaava osuus), ovatko ne mielestäsi terveet arvot, joiden mukaan systeemiä uudelleenjärjestellä?
Mitä tarkoitat tällä: “Viime aikoina ns kova kapitalismi ja voittojen maksimointi ovat alkaneet murtumaan”, onko sinulla jotain esimerkkejä tai dataa, joka tukisi sitä, että trendi olisi jotenkin voimakkaasti muuttumassa?
Ympäristöystävällisyyttä on tulossa joo, mutta sekin voittojen sanelemana. Eli siinä vaiheessa, kun yritykset tajuavat ekologisuuden olevan mahdollinen kestävä kilpailuetu tai välttämättömyys kilpailussa tuotoista ja pääomista, tulevat asiat muuttumaan. Todennäköisesti se kuitenkin tapahtuu planeettamme kannalta liian myöhään.
Ja jälleen kerran, olet täysin oikeassa: kapitalismi ei ole mitään oikeaa, kuten eivät ole dollarien arvo, kristinusko tai Applekaan - se tulee todeksi vain, kun tarpeeksi iso määrä hulluja uskoo sen olevan jollain tavalla olemassa. Mielestäni voisimme nopeammin alkaa kuvittelemaan sen olevan olemassa meille hyödyllisemmällä, hyvinvointia lisäävämmällä tavalla. Mielestäni meillä kaikilla on valtaa ja vastuuta ajatella paremmin ja sitä kautta muuttaa kuvaamme todellisuudesta, ikävä kyllä toisilla sitä valtaa on vain eksponentiaalisesti enemmän, mutta vastuusta ei tietoakaan.
Kirjoitit:
“Vertaat kapitalismia uskontoon, mikä itsessään on hyväksyttävää. Kaikilla aatteilla on omat kannattajansa, joista toiset uskovat vahvemmin kuin toiset. Korvaani kuitenkin särähtää perustelu: " Uskonnot sentään opettavat oikeita arvoja ja tuovat onnellisuutta elämään”. Mitä ovat “oikeat arvot”? Sinun arvojasi mukailevia arvoja? Mikä tekee arvosta oikean tai väärän?"
Olet täysin oikeassa, arvot ovat jälleen kerran yksi subjektiivinen tai oikeastaan interkatiivinen käsite. Jokaisella ihmisellä on omansa, yhdessä muokkaamme kollektiivisen arvomaailmamme, mutta kannattaa miettiä niitä vaikuttimia, joilla me itse olemme arvomme valinneet. Omat arvoni pohjautuvat pohjimmiltaan aitoon tasa-arvoon ja vapauteen: mielestäni kaikkien ihmisten tulisi olla suht saman arvoisia, ja omata suht sama määrä vapautta ja valtaa. Ikinä ei näin kompleksisessa maailmassa mihinkään aitoon tasapainoasemaan päästä, mutta tällä hetkellä ollaan surkuhupaisan kaukana siitä - jopa Suomessa, joka on kuitenkin varmaan maailman top-5 maa tällä rintamalla. Jenkkien fanittama “vapaus” ja “tasa-arvo” ovat todellisuudessa käsitteiden irvikuvia. Mielestäni omat arvoni ovat esimerkiksi ihmisten hyvinvointiin peilaten ihan terveitä ja perusteltavissa olevia arvoja, mutta nähtäväksi jää, että pystytäänkö esimerkiksi Kiinassa järjestämään yhteiskunta tuottamaan länsimaita vastaava määrä hyvinvointia ilman valtaa tai vapautta, joka voisi kyseenalaistaa länsimaalaiset arvomme tasa-arvosta.
Puuesimerkkisi on turha yksinkertaistus: kuten sanottua, arvot ovat lähtökohtaisesti subjektiivisia, ja sen takia esimerkiksi vasemmistolaiseksi kasvanut ihminen kokee oikeistolaiseksi kasvaneen arvot väärinä, vaikka molemmat ovat ihmisinä pohjimmiltaan tosi samanlaisia. Suomessa poliittinen polarisaatio on onneksi vasta lähtötelineissä verrattuna jenkkeihin.
“Arvot ovat vahvasti aikakauteen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä jälleen abstrakteja asioita. Ne eivät ole mitään oikeaa vaan pikemminkin osa etiikan pörssiä, jossa yhteiskunta ja sen jäsenet määrittelevät arvojen tärkeyden.”
Kyllä, mielestäni meidän pitäisi vaan olla enemmän tietoisia ja kriittisiä omia arvojamme kohtaan, ja kyseenalaistaa se, että mistä ne arvot ovat meille tulleet, millaisia asioita ne arvot todella ajavat maailmassa ja käyttäydymmekö me todella omien arvojemme mukaisesti niin hyvin kuin voisimme? Ja ovatko ne asiat maailmassa todella niitä asioita, joita tällä hetkellä haluamme, vai olemmeko vain konvention tai ulkopuolisen painostuksen johdosta päätyneet arvostamaan erikoisia asioita, jotka eivät kestä tarkempaa tarkastelua.
Mitä tulee ristiretkiin, olet täysin oikeassa: ei liity varsinaiseen aiheeseen.
Kirjoitit:
"Ilmeisesti viittaat, ettei kapitalismi tuota iloa. Listaan alle perusteluja, missä kapitalismi tuottaa iloa.
- Vapaus. Ihminen on vapaa valitsemaan työn, josta saa iloa ja tyydytystä.
- Tehokkuus. Kapitalismi kannustaa käyttämään rajallisia resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja sillä ylijäämällä (kapitalistinen tuotanto - kommunistinen tuotanto) mahdollistetaan asioita myös yksilöille, jotka ovat ilman omaa syytään pudonneet kelkasta.
- Köyhyys. Kapitalismi kannustaa ihmisiä keksimään asioita, joilla voivat päästä pois köyhyydestä ja nostaa elämänlaatuaan. Todistetusti se on jo näin tehnytkin."
Kuten varmaan tässä vaiheessa on tullut selväksi: ei, en ole sitä mieltä että kapitalismi ei tuota iloa. 1. Vapaudesta olen eri mieltä: ihmisillä on hyvin eroava vapaus valita mieluisa työ - vai onko mielestäsi Zuckerbergin lapsella tai jenkeissä laittomana maahanmuuttajana kasvavalla lapasella samat mahdollisuudet? 2. Tehokkuudesta olemme samaa mieltä, kuin myös asioiden mahdollistamisesta “kelkasta jääneille”, mielestäni heidän pitäisi kuitenkin olla etummainen asia eikä pelkästään ylijäämän sivutuote 3. Köyhyydestä olet aivan oikeassa, yksi kapitalismin todellisista urotöistä.
Kirjoitit:
“On hauskaa, että väität kapitalismin olevan “vanhentunut ekonominen uskonto”. Kuitenkin monet uskonnot ja aatteet muuttuvat ajansaatossa, kun tekstejä ja oppeja tulkitaan uusin tavoin. Toisekseen 2020-luvulla uskonnoton ihminen on maailman- ja euroopanlaajuisesti edelleen harvinainen. Toki suomalaisessa kuplassa elävälle uskonto voi tuntua etäiselle.”
Vanhanaikaisuus on suhteellista: joo, kristinusko on päivittynyt varmasti valtavasti suhteessa siihen, mitä se oli joskus 500-luvulla, mutta kokonaan uskontokuplan ulkopuolelta tuleva ulkoavaruuden olio pitäisi käsittämättömänä, että tällaisen tieteellisen ja teknologisen kehityksen keskellä ihmiset voivat edelleen uskoa vetten päällä 2000 vuotta sitten kävelleeseen ukkoon. Uskonnot ovat pahimmillaan ja parhaimmillaan todella vaikutusvaltainen, sosiaalinen, globaali, self-reinforcing konventio.
Kirjoitit:
“Haluan myös muistuttaa tarinasta, joka kertoo professorista, joka ehdotti luokalleen koetta, kun nämä kysyivät mitä vikaa sosialismissa on. Luokalla on kolme tenttiä ja jokainen oppilas saisi niistä keskiarvon perusteella arvosanan. Ensimmäinen tentti meni hyvin, koska lähes jokainen oppilas opiskeli. Toinen meni jo huonommin, koska harvempi opiskeli, sillä “eihän nyt minun arvosanallani ole väliä isossa kuvassa”. Kolmannesta luokka sai hylätyn, koska vain muutama tunnollisin enää opiskeli tenttiin.”
Olen kyseisen tarinan moneen otteeseen monesta lähteestä kuullut, mutta en ole pystynyt ikinä vahvistamaan sitä miksikään muuksi kuin keksityksi, kapitalistista arvomaailmaa ajamaan suunnitelluksi tarinaksi (ks. tämä ja tämä). Haluan laittaa sinut miettimään, että millaisella arvomaailmalla ja millä funktiolla tuo tarina on aikoinaan laitettu liikkeelle? On pelottavaa, miten hyvin tarinat ja analogiat leviävät ihmisten keskuudessa, ja kuinka epäkriittisesti ihmiset suhtautuvat niihin. Narratiivi on aina faktoja tärkeämpää, eikös niin? Sinulle syötettyjen tarinoiden uskomisen sijaan voisi olla paikallaan, että googletat vähän akateemista tutkimusta siitä, miten erilaiset ihmisryhmät keskimäärin keskenään toimivat - voin paljastaa jo tässä vaiheessa, että valta, arvot ja asenteet määräävät aina, kyse on vain niiden laadusta ja määrästä.
Kirjoitit:
“Tähän myös kiteytyy happytalismin ongelmat. Jos yhteiskunta antaa vain kaiken tarvitsemasi, mitä tekisit vapaaehtoisesti sen eteen? Siis työtä, joka ilman eri korvausta mahdollistaa kaiken sen hyvän, mitä sinulle jaetaan. Ihminen arvostaa asioita, joiden eteen on nähnyt vaivaa ja tehnyt työtä. Tietyllä tapaahan työ tekee onnelliseksi. Onnellisuuden maksimointi on mielestäni hyvä päärä, mutta väitän, että nimenomaan kapitalismi tekee sen parhaiten. Se antaa yksilöllen syyn ja kannustimen ponnistella juuri niin paljon kuin onnellisuuden saavuttaminen vaatii. Miksi kukaan panostaisi mihinkään tai ottaisi riskiä, jos siitä ei kerran hyödy? Onko onnellisuus yksilön onnellisuus sinulle tärkeämpää kuin yhteinen hyvä? Mielestäni varsin naiiveja, huonosti perusteltuja ja yksinkertaistavia ajatuksia. Haluat mennä “astetta syvemmälle”, mutta et kuitenkaan onnistu tuomaan mitään ajattelua esiin vaan hankaat tätä “filosofia-jargonin” metadataa viestistä toiseen.”
Jos yhteiskunta antaisi minulle taloudellisen riippumattomuuden, jatkaisin vapaaehtoisesti tekemällä elämässäni täsmälleen niitä samoja asioita, mitä teen saavuttaessani taloudellisen riippumattomuuden “omin voimineni”. Todennäköisesti olisin vain yhteiskuntaa kohtaan kiitollisempi, kun se takaisi minulle riittävästi valtaa ja vapautta oman elämäni suhteen. Kyllä, olet oikeassa, ihminen arvostaa asioita, joiden eteen on nähnyt vaivaa ja tehnyt työtä ja työ tekee tutkitusti paljon onnellisemmaksi kuin vaikkapa tv:n katsominen. Kaikki tämä pitäisi varmasti paikkaansa myös tilanteessa, jossa yhteiskunta jostain syystä antaisi kaikille taloudellisen riippumattomuuden. En tiedä onko sen antamiselle mitään perusteita tosin, enkä ole asiasta vahvasti mitään mieltä.
Väität, että kapitalismi edistää onnellisuuden maksimointia parhaiten. Kapitalismi on yksi parhaista vaihtoehdoistamme, mutta nykymuotoinen kapitalismi esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole tietääkseni lisännyt juurikaan onnellisuutta siellä pitkiin aikoihin. Googlaamalla en löytänyt kuin yhden epäilyttävän käppyrän, joten sitä en lähde postaamaan - muistan vain tuon faktan jostain kirjasta aikoinaan lukeneeni. Jokin kapitalismin muoto varmasti edistää onnellisuuden maksimointia parhaiten.
“Miksi kukaan panostaisi mihinkään tai ottaisi riskiä, jos siitä ei kerran hyödy? Onko onnellisuus yksilön onnellisuus sinulle tärkeämpää kuin yhteinen hyvä?” - tähän vastaan sen, että maailmassa on olemassa valtava määrä muitakin hyödyn muotoja kuin rahallinen hyöty. Jos minulle tai sinulle annettaisiin nyt taloudellinen riippumattomuus, niin meillä olisi täysi valta lähteä tekemään arvomaailmamme mukaisia asioita. En osaa sanoa sinun arvomaailmastasi mitään tai mitä lähtisit luultavasti tekemään, mutta haluaisin todella kovasti kuulla! Oma arvomaailmani ajaa minut myös taloudellisen riippumattomuuden jälkeen tekemään mahdollisimman paljon töitä, joilla voin edistää hyvinvointia ja tasa-arvoa maailmassa. Yhteinen hyvä, eli kollektiivinen hyvinvointi ja onnellisuus ovat mielestäni yhden yksittäisen ihmisen onnellisuutta tärkeämpää, mutta kollektiivinen hyvinvointi koostuu kaikkien yksilöiden hyvinvoinnista.
Kirjoitit:
“En myöskään näe mahdollista, että ihminen on taloudellisesti riippumaton 0€ pääomalla. Täydellisessä omavaraisuudessakin sinun tulee omistaa maat (tai lainata) jolla ruokasi kasvatat. Myös tukien varassa eläminen vasta taloudellista riippumattomuutta onkin. Kertoisitko miten tämä on mahdollista?”
Esimerkkinä tästä: tiedän paljon ihmisiä, jotka ovat asuneet pitkiä aikoja, jopa vuosia esimerkiksi buddhalaisissa luostareissa. Luostari omistaa maat, luostarissa käyvien lahjoituksilla rahoitetaan kaikille riittävä määrä ruokaa ja vettä yms. resursseja, eikä luostari velvoita ketään tekemään mitään - edes töitä ylläpitonsa eteen. Jos asuisin kyseenomaisessa luostarissa ja haluaisin elämältäni lukemista, mietiskelyä ja ajattelun kehittymistä (mitä pohjimmiltaan elämässä haluan), voisin minä itse tehdä sitä tuon kaltaisessa luostarissa olematta taloudellisesti riippuvainen kenestäkään tai mistäkään.
PPS. Tuo on yksi vahva harhakäsitys, mikä ihmisillä on: “koska on olemassa meitä viisaampia, ei meidän kannata viettää aikaamme miettien tai kyseenalaistaen mitään” - juuri sen takia tähän pisteeseen on ajauduttu. Ihmiset voivat aidosti opiskella, oppia ja kehittää ajatteluaan vaikka mille tasolle asti, nyt vain olemme rutinoituneita elämään tälläistä ruuhkaista, kiireistä konsumerismiarkea, jossa stressi ja työasiat vievät viimeisimmätkin mehut aivoistamme. Viestissäsi menet aika paljon henkilökohtaisuuksiin (minkä pyysin jättämään väliin ensimmäisessä ketjun viestissäni), mutta en koe tarvetta lähteä samaan leikkiin mukaan. Tiedän, ettet tunne minua henkilökohtaisesti ja nimimerkkiin nettifoorumilla on vaikea suhtautua empaattisesti, ja uskon, ettet tarkoita sanoillasi mitään pahaa, vaikka ne minua hieman satuttivatkin.
PPPS. Kiitos palautteestasi, nyt saan ensimmäistä kertaa palautetta, joten eiköhän tämä tästä fokusoituneempaan suuntaan lähe kehittymään
PPPPS. Olen avannut ajatteluani aiheesta jo kahteen otteeseen, enkä enää usko, että saan ajatuksiani selitettyä, ellei joku kerro missä interpretaatiossa mennään mönkään. Taloudellisella vapaudella aion jatkaa hyvin pitkälti samojen asioiden tekemistä kuin tällläkin hetkellä, nauttia elämästä, kehittyä ja edistää omasta mielestäni arvokkaita asioita maailmassa.
PPPPPS. Samaa mieltä, vaikkei Sapiensiakaan voi millään tasolla objektiiviseksi kirjaksi sanoa.
PPPPPPS. Jos jollain on laittaa esimerkkejä tai kirjallisuutta varallisuuden uusjaosta, niin lukisin aiheesta mielelläni lisää!
Kirjoitit:
“Lisätään nyt etten todellakaan usko kapitalismin olevan täydellinen tai virheetön, mutta minusta on turha syyttää ihmisen luomaa abstraktia asiaa maailman ongelmista. Vähän sama kun syytetään muovia merien pilaamisesta tai aseita murhista. Kyllä se on aina ihminen, joka vetää liipaisimesta (tai muuten säheltää aseen kanssa) tai heittää sen muoviroskan luontoon. Kapitalismista on aiheutunut valtavia ympäristöongelmia ja -vahinkoja, mutta on päättäjien ja tuomioistuimien tehtävä sanktioida ympäristörikoksista sellaisilla seuraamuksilla, että rötös ei kannata. Eipä toisaalta Kiinan tai Venäjänkään luonnnon kunto huimaa päätä.”
Näin oman viestini lopuksi voitaneen todeta, että on ilmiselvää, että olemme monista asioista samaa mieltä. Mielestäni syyttäminen ei johda mihinkään, enkä sitä yritä tässä tehdäkään, ainakaan kapitalismin suhteen. Kritisoin kapitalismia, enkä halua syyttää ihmisiä, mutta kannustaisin ihmisiä ajattelemaan, että voisimmeko omalla ajattelullamme ja toiminnallamme tehdä kapitalismista entistäkin paremman version, emmekä vain jäädä odottamaan, että joku muu “viisaampi” ajattelee ja tekee asiat puolestamme? Ja jos jollekin ei ole vielä tässä vaiheessa tullut selväksi, niin kyllä, voisin kuvailla Rain Corpia idealistiseksi ajattelijaksi ja toimijaksi.
Olisi mukavaa lukea enemmänkin käyttäjien pitämiä blogeja tällä palstalla.