Koronakesätunnelmia, menneiden ja tulevien osavuosien haikailua, pika-analyysiä LeadDeskistä, ruuankuljetuksesta sekä vihaisista linnuista
Loma- sekä töihinpaluukiireiden, brändi- sekä organisaatiouudistuksen ja Hong Kongin kuvioiden takia ei ole tullut kirjoiteltua hetkeen, mutta mietittyä on tullut sitäkin enemmän. Viimeksi pyydettiin vähemmän filosofista happytalismihölinää ja enemmän itse sijoittamiseen liittyvää analyysiä, joten sitä saa mitä tilaa.
Kelaa siis suosiolla alaspäin, jos haluat lukea lähinnä osakekohtaista höpöttelyä!
Jos jotain todella yleistävää ja yksinkertaistavaa heittäisin vaatimattomasti koko maailman yrityskentän ja talouden suhteen, niin se menisi mielestäni jota kuinkin seuraavissa kappaleissa esitettyjen “skenaarioiden” välimaastossa. Sanottakoon vielä ennen noita näkymiä, että keskimääräistä paremmat ajattelijat mielestäni ymmärtävät, ettei suurin osa asioista ole binäärisesti joko totta tai valhetta, vaan näkevät kaikki harmaan sävyt ja pystyvät pitämään osittain vastakkaisiakin ajatuksia mielessään ilman suurempaa kognitiivista dissonanssia.
Kuten jotkut ovatkin ehkä jo kuulleet, maapalloa kiertää aika pahalaatuinen pandemia, joka on huhujen mukaan lyömässä isompaa taantumaa silmään. Tuo todennäköisesti tapahtuu aika kompleksisen compound effectin kautta, jossa tiettyjen kuluttajien ja firmojen sakkaaminen johtaa tietyn firman sakkaaminen, joka johtaa toisen firman sakkaamisen, joka johtaa toisen sektorin sakkaamiseen, mikä johtaa toisen sektorin sakkaamiseen ja niin edespäin ja niin edespäin, lähtien liikkeelle vähän eri puolilta maapalloa ja eri sektoreista, kunnes ollaan jonkin ajan päästä suurilta osin aika kaukana kasvusta. “Ongelma” tuon skenaarion suhteen on se, että se on voittoja havittelevan sijoittajan mielestä ikävän pessimistinen, jonka lisäksi kaikki aika lailla hyväksyvät saman narratiivin, jolloin pitää tapahtua jotain aika painajaismaista ja odottamatonta, jotta jopa nykyiset painajasmaiset (toki kesän myötä jo optimistisemmaksi muuttuneet) odotukset voidaan selkeästi ylittää ja lyödä yleinen sentimentti maaliskuun paniikinomaiseksi negatiivisuudeksi. Sijoittajat taitavatkin luonnostaan ja harrasteensa seurauksena olla keskimääräistä riskinhaluisempia ja optimistisempia, jonka takia “objektiivisesti” verrattain enemmän paskat uutiset työttömyysrintamalla herättävät vähemmän tunteita kuin “objektiivisesti” verrattain vähemmän hyvät hypeuutiset rokoterintamalta.
No maailmantaloushan on nähdäkseni aika laaja ja ilmeisen monimutkainen juttu, samoin kuten suht epärationaalisten ihmisten muodostamat huutokaupat nimeltään “osakemarkkinat”. Voi olla, että joku sinänsä “epärationaalinen” paniikki lähtee vellomaan, jonka jäljiltä tullaan jälleen compound effect -mielessä isosti kaikkialla alas, kun ensimmäisenä veteen hypänneiden perään varmuuden vuoksi juosseet saavat seurakseen lisää sopuleita. Toisaalta voi olla, että laajempaa “epärationaalista” paniikkia ei pääse syntymään, vaan firmat, sijoittajat ja analyytikot Excel laulaen päivittävät karttojaan ja reittejään, joiden perässä tunnusluku-uskovaiset hyppivät kovimpaan tuottoon ja kasvuun uskottavasti tähtäävien arkkien perään jättäen sataman sekä huonompaa tuottoa tuovat laivat puolityhjilleen.
Ymmärtääkseni monilla sijoitusmarkkinoilla oli aika paljon rahaa pelissä jo ennen koronaa, eikä se kaikenlaisen printtaamisen ja ylivalumisen jälkeen ole hirveästi vähentynyt. Oman mausteensa osakemarkkinoiden kysyntään tuovat varmasti myös kaikenlaiset teknologiset kehityskulut, joiden avulla yhä suurempi määrä oman elämänsä Robin Hoodeja ovat jahtaamassa ennätyksellisiä tuottoja ja leveämpää elämää.
(En vielä lainkaan ymmärrä erilaisten osake/sijoitusmarkkinoiden supply- ja demand- sekä kilpailulogiikkaa, tai miten erilaiset markkinat kytkeytyvät yhteen, joten jos jollain on antaa syvempää paneutumista vaativaa luettavaa tai helposti ymmärrettäviä analogioita aiheesta, niin otan mielellään vastaan.)
Omasta mielestäni tällöin ihan todennäköinen ja varmaan aika yleisesti spekuloitu skenaario on jossain “pörssi rommaa uudestaan, mutta tällä kertaa 80% ja koko talousjärjestelmä romahtaa” -malistelun ja “V-elpyminen ja kaikki rikastuu rikastumistaan” -härkäilyn välillä. Ne, jotka olivat ihmisten tai yritysten välisessä kilpailussa häviöllä jo ennen koronaa, tulevat häviämään nyt entistä rumemmin ja nopeammin. Ne, jotka olivat hyvissä asemissa ihmisten tai yritysten välisessä kilpailussa ennen koronaa ja tulevat joko suorasti tai epäsuorasti hyötymään koronasta, tulevat kehittymään ja murskaamaan kilpailua entistäkin tehokkaammin. Suuret massat ihmisiä ja yrityksiä tulee kärsimään: menetetään töitä, toivoa ja terveyttä. Pieni massa kaikista parhaimmissa asemissa olevia ihmisiä ja yrityksiä tulee parantamaan asemiaan entistä enemmän ja tuottamaan entistä enemmän “arvoa” maailmaan, ja tuossa arvossa on koko aika vähemmän ja vähemmän koettavaa niille suurille massoille.
Eli jos olet pienyritys, -yrittäjä tai työntekijä esim. ravintola-alalla, matkustuksessa tai perusteollisuudessa, niin paska tsägä. Jos olet työntekijä tai omistaja toimialalla tai bisneksessä, joka suorasti tai epäsuorasti hyötyy koronasta (ecommerce, etätyö yms. muunlainen digitalisaatiohäröily), niin onnittelut! Korona tulee heittämään ihmisten käyttäytymisen ja bisnesten toimintamallit pikavauhtia tulevaisuuteen, taantuma/lama tulee tehostamaan kaikenlaisten vanhojen rakenteiden ja toimintamallien kuolemista sekä sijoittajat tulevat työntämään jatkuvalla syötöllä enemmän rahaa teihin ja vähemmän kilpailijoihin, koska olette ainoita, jotka pystyvät tarjoamaan hyvää kasvua ja tuottoa koronan tainnuttamassa taloudessa ja maailmassa yleisesti.
Tai sitten voi olla, että jostain tulee valtava negatiivinen ylläri, joka puhkaisee teknokuplan. Tai sitten voi olla, että tuleekin se V, ja teknot pärjäävät muita huonommin, kun huomataan, että hyvin se muukin talous elpyy eikä tässä vieläkään ole tarvetta millekään uudelle ekonomialle. Tai sitten voi olla, että reptiliaani hyppää Trumpin ihmispuvun alta pihalle ja ilmoittaa hänen rotunsa vallanneen maapallon. Kuka näistä tietää? En minä, eikä toivon mukaan kovi muukaan kauhean tarkkaan, koska muuten tämä tuntuisi hieman epäreilulta kilpailulta… Joka tapauksessa ajattelen edelleen, kunnes toisin todistetaan, että koronasta epäsuorasti tai suorasti pitkässä ja mielellään myös lyhyessä juoksussa hyötyvät firmat eivät ole odotusarvoltaan negatiivisin betti.
Ainakin se on tänä keväänä ja kesänä ollut tulosten puolesta hyvä strategia, mutta tässä tullaan ainakin neljään ongelmakohtaan:
1. Tulokset eivät välttämättä kerro lyhyessä juoksussa strategian toimivuudesta tietyssä kilpailussa
2. En vielä ymmärrä tarpeeksi hyvin sijoittamisen tai osakemarkkinoiden fundamentaalista “kilpailulogiikkaa”, koska puhdasta pelimäisyyttä vääristää sen “pyramidihuijausluonne”
3. Tänä keväänä ja kesänä ei hirveästi huonoja strategioita ole ollut (ellei sitten pohjilta myynyt lentoyhtiöitä ja pysytellyt koko loppuajan käteisessä) ja tilanne ollut todella poikkeuksellinen, joten vaikea vertailla strategioita keskenäänkään
4. Kun yhä isompi määrä ihmisiä uskoo johonkin strategiaan tai ymmärtää logiikan sen takana, pitäisi sen logiikan automaattisesti huonontua, jos sijoittaminen on kilpailu noita muita ihmisiä vastaan. Kuten jo moneen kertaan sanottua, en vielä ymmärrä, että onko se
Noh, ajan myötä olen taas fiksumpi noissakin asioissa, mutta tämän kevään ja kesän myötä olen ainakin vähän fiksumpi seuraavissa asiossa, joiden opit luokittelisin ainakin tällä hetkellä kahteen pääluokkaan:
1. Fundamentaalinen yritystoiminta ja niitä seuraavat talousluvut
Tänä keväänä ja kesänä minulle on vahvistunut ajatus siitä, että osakemarkkinalla pärjätäkseen kannattaa ymmärtää yritystoimintaa laajasti ja perustavanlaatuisesti, jonka päälle vasta kannattaa rakentaa ymmärrys tunnus- ja talousluvuista. Kun tutkii ja mietiskelee yritysten varsinaista toimintaa, kannattaa pitää katse sopivan kaukana tulevaisuudessa, ja miettiä yritystä osakelapun sijaan ihan oikeana organisaationa, jossa on ihan oikea ryhmä ihmisiä yrittämässä tuoda “arvoa” ihan oikealle ryhmälle asiakkaita, palauttaen kenties siitä sivutuotteena jonkin määrän “arvoa” osakkeenomistajille.
Sen sijaan, että pyörittelee pelkästään muiden miettimiä ennusteita ja tunnuslukuja, kannattaa ennen niiden analysointia kysellä itseltään tai muilta esimerkiksi: “Mitenköhän itse toimisin toimitusjohtajana tai asiakkaana tässä tilanteessa? Mistä löytäisin tietoa siitä, miten asiakkaat tai muut yritykset ovat samalla tai vastaavalla markkinalla reagoineet asioihin X ja Y? Mitenköhän tämä nykyinen muutos asiakaskunnassa tulee vaikuttamaan kilpailijoiden tai organisaation toimintaan kahden vuoden päästä?”
Jos on vähän etukäteen samoilla jäljillä kuin yrityksiä työkseen seuraavat analyytikot (heidän julkaistessaan tietoa), tai parhaimmillaan jopa paremmilla jäljillä, laatii omat ennusteensa ja tunnuslukunsa omien fundamentaalista liiketoimintaa koskevien veikkausten perusteella, niin pystyy aika- ja informaatioedulla tekemään parhaat rahat muiden vasta alkaessa reagoimaan P/E-lukujen päivityksiin.
Obvious? Very much, yes. Riittääkö suurimmalla osalla piensijottajista aikaa ja kiinnostusta tähän? Inderesin perusteella ainakin riittää 
Entistä vaikeampaa asiasta tekee se, että pitää olla vähän liiallinenkin luotto omaan itseensä ja näkemykseen, jotta pystyy taloudellisen ja sosiaalisen paineen alla tekemään vallitsevaan narratiiviin vastakkaisia peliliikkeitä, joiden oikeellisuus ei välttämättä tule pitkiin aikoihin paljastumaan.
Yksi tärkeä lisäoppi tähän on myös se, että kannattaa pysytellä osakkeissa ja markkinoissa, joissa suurimmalla varmuudella tietää omaavansa informaatioedun muihin. Inderesin, pankkien yms. tiedonlähteiden avulla suomalaisissa pienosakkeissa tämä on helppoa, ulkomaalaisissa osakkeissa ei niinkään - mutta tästä lisää myöhemmin.
2. Markkinapsykologia ja -narratiivit, hullut huutokaupat ja tekninen analyysi
Aluksi myönnettäköön, että teknistä analyysiä en ole vielä opiskellut – mitä nyt perustermistön ottanut haltuun. Se on sijoittamisesta seuraavaksi opiskeltavien asioiden kärkilistalla.
Mutta jos toinen pääluokka on fundamentaalinen yritystoiminta ja sitä seuraavat talousluvut, niin tämä toinen pääluokka vasta mielenkiintoinen opittava onkin ollut tänä keväänä ja kesänä. Jotenkin äärimmäisen mielenkiintoista seurata, miten täällä Inderesin foorumeilla lähtee narratiivit ja joukkokognitio käyntiin, joilla vaikuttaa olevan edes jonkinlainen reaalimaailman korrelaatio siihen, että mitä joukko muita tuntemattomia ihmisiä on valmiita maksamaan jonkun puolituntemattoman ihmisporukan “osakkeesta”.
Tästä suorana oppina mainittakoon se, että juuri suomalaisissa pienosakkeissa on turvallista pysytellä, koska täällä on niin paljon helpompaa Inderesin ja kumppaneiden avulla seurata, että miten narratiivit tiettyjen yritysten ja osakkeiden kohdalla kehittyvät. Yritäpä siinä sitten muodostaa jonkinlainen “konsensus” Facebookin narratiivista…
Niin kauan kun ei ole perillä tiettyä osaketta koskevasta narratiivista ja muutoksista siinä, tai osaa analysoida samoja tekijöitä teknisen analyysin avulla, kannattanee mieluummin pitää kiinni parhaista betseistään, joihin luottaa sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa eniten. Paljon on tuottoja jäänyt tekemättä, kun olen yrittänyt lyhyellä aikavälillä veivailla kauppoja suuntaan tai toiseen pitäessäni jotain osaketta yli- tai alihypetettynä, mutta toisaalta ehkä tämä kevät ja kesä on ollut äärimmäisyydessään poikkeuksellinen sijoitusympäristö. As in, olisi pitänyt luottaa markkinapsykologiaan enemmän ja antaa sille enemmän painoarvoa hypen laskiessa tai noustessa – toisaalta luotettavien lähteiden mukaan ajoittaminen on aika vaikeaa.
Tästä aiheesta ymmärrän vielä huomattavasti paljon vähemmän kuin fundamentaalisesta yritystoiminnasta ja siitä seuraavista talousluvuista, mutta halu oppia siitä on suunnattoman suurta. Jos joku akateemikko seurailee palstaa, niin olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä jotain tutkimustietoa “Inderes-efektistä” tai mäpätä foorumipostausten avulla narratiivien muutosta ja sitä mahdollisesti seuraavia kurssimuutoksia pienivaihtoisissa osakkeissa 
Seuraavaksi tarkempi kuvaus edellisissä kohdissa mainituista opeista, kerrottuna osan omista sijotuscaseista näkökulmasta tämän kevään ja kesän aikana.
Helmikuu: aaargh, paniikkimyy kaikki Nohosta Kamuxiin ja Revenioon
Jälkikäteen on helppo viisastella ja todennäköisesti pitkässä juoksussa jää 999 kertaa tuhannesta tappiolle, kun yrittää jotain indeksitason liikkeitä ennustaa. Keväällä kävi kuitenkin oikeaan aikaan hyvä tuuri myytäessä ihan paniikin alussa, mutta toisaalta sen taloudelliset vaikutukset olivat pienet, koska pääomaa oli vähemmän pelissä ja ihan hyvin ne silloisetkin osakkeet olisivat sieltä jo tässä puolen vuoden aikana punnertaneet suurilta osin plussalle. Tästä puhuttu paljon jo aiemminkin, joten ei kuluteta enempää aikaa näiden menneiden miettimiseen.
Maaliskuu: “onko tää se pohja, onko tää se pohja, onko tää se pohja?” – Remedy ja Revenio hupulointia
Reveniota ostin aika hyvällä aikataululla takaisin, mutta myin aivan karmealla ajoituksella pois. Reveniosta ei tässä sen enempää, koska se tuntuu olevan foorumin yksi seuratuimpia ja tunnetuimpia firmoja.
Remedyä ostin todella hyvällä aikataululla (ja tuurilla), mutta myin ja ostin välissä vähän huonolla aikataululla takaisin. Tästä olen vähän aiemmassa kirjoituksessa jo kirjoitellutkin, mutta aikamoisella latteudella ja näkemyksettömyydellä verrattuna moniin muihin kanssaforumisteihin. Mainitsen viimeisimmistä mietteistä Remedyn suhteen hieman lisää puhuttaessa Roviosta.
Huhtikuu: Delivery Heron ja LeadDeskin kyytiin isolla painolla ja kovalla konviktiolla
Delivery Hero ja LeadDesk olivat ensimmäisiä omia betsejä, joista tykkäsin ja joihin uskalsin luottaa jo kovasti betsin tekohetkellä. Helppohan se on jälkikäteen kaunistella asioita ja molempien suhteen jury is still out, mutta mielestäni molemmissa oli ja on selvä fundamentaalinen logiikka.
Jos samaan aikaa Nohon ja pienempien kumppaneiden toiminta menee vituiksi, oli jotenkin liian ilmiselvää todeta, että millaiset yritykset ravintola- ja retail-skenessä tulevat tästä kaikista eniten hyötymään. Ne firmat, jotka ovat ennen joutuneet jahtaamaan ja suostuttelemaan ravintoloita ja kauppoja liittymään networkiinsä, ottavat nyt avokäsin vastaan ravintolat ja ravintolaruokaa “etänä” etsivät kuluttajat voimistamaan network effectejä näihin plattoihin, jolloin jo ennestään nopea kasvu vain kiihtyy kiihtymistään.
LeadDeskistä olen varmaan kirjoittanut jo monen kyllästymiseen asti, mutta tässä nyt vielä muutama pointti ennen reilun viikon päästä julki tulevaa H1-katsausta. Ajattelin, että on paljon reilumpaa vielä etukäteen hehkuttaa LeadDesk-konviktiotaan ja tulla paskan tuloksen myötä julkisesti nöyryytetyksi kuin ylentää itseään pelkästään persreikämäisenä Captain Hindsightina. Uskon myös siihen, että itseni ja muiden kannalta on fiksumpaa, jos yritän toistella mahdollisimman vähän jo jaettua näkemystä ja yritän tuoda edes jollain tavalla uutta näkemystä ja tietoa foorumille. Itse uskon ja toivon todella kovaa H1-tulosta kaiken aiemmin kirjoittamani sekä seuraavien lisäpointtien perusteella:
-LeadDesk on nykyisellään puhdas growth SaaS -bisnes, jonka tutkailemiseen ja analysointiin H1 & H2 -tarkistelut taittuvat todella huonosti, kun todellisuudessa liiketoimintaa pitäisi tarkastella enemmänkin MRR:ien ja kumppaneiden suhteen. H2’2019 on voitu marraskuussa ja joulukuussa painaa todella kovaa kyytiä myynnin suhteen hitaamman syksyn jälkeen, mikä näyttäytyy todella paskana H2-tuloksena, mutta aivan maagisena pohjatyönä vuodelle 2020. Kasvupanostukset myyntiin ja markkinointiin näkyvät viivan alla välittömästi, kun taas tulopuoli hakkaa tasaisesti kiihtyvää tahtia vielä vuosikaudet vs. kerran elämässä lisenssitulo.
-Jos CCaaS-bisnes on Euroopassa lähtenyt vetämään yhtä helvetin kovaa kuin Yhdysvalloissa (verrokkiyritysten perusteella), täytyy LeadDeskin olla ollut ryssinyt asioita pahemman kerran, jos se ei ole onnistunut nappaamaan yhä isompaa osuutta kilpailussa pienempiä paikallisia vastustajia vastaan. Track recordin ja kaiken näkemäni materiaalin perusteella LeadDesk on kuitenkin fiksu ja fiksusti johdettu organisaatio, joka toivon mukaan on hyödyntänyt tuhannen taalan tilaisuutensa. LeadDeskin organisaatiolla on todella hyvät opit siitä, miten uuteen markkinaan mennään ja miten siellä laajennutaan, ja nyt tuota laajentumisoppia on päästy mahdollisesti käyttämään todella hyvään markkinatilanteeseen. Ulkoinen shokki, joka piikittää kysyntää lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, hyvä tuote huonoja kilpailijoita vastaan ja kaiken lisäksi valmiiksi tökätty keihäänkärki outbound-myynnin kautta call center -yrityksissä, jonka kautta laajentua yhä voimakkaammin inboundiin ja asiakaspalveluun. Land and expand, land and expand. Organisaatioiden sisäisen lähtökohtan lisäksi tässäkin markkinassa on varmasti jonkinlaista verkostovaikutusta, mitä LeadDeskin pitäisi pystyä hyödyntämään esim. teleoperaattoreiden kautta.
-Tunnusluvuista ja ennusteista H1:lle on todella vaikea mennä varmaksi sanomaan mitään. Toimitusjohtaja kertoi keväällä hymyillen kaupan käyvän paremmin kuin koskaan, mutta sivulauseessa peläten kokonaisten toimialojen puolesta. Saattoiko tuo pelko toimialojen puolesta olla samaa suurilta osin vääräksi todistettua tai ainakin etuaikaista hätää, jonka jälkeen asiat ovat normalisoituneet muuten kuin hulluna huutavan kassakoneen osilta? Ohjeistus on edelleen vahvaa vertailukelpoista liikevaihdon kasvua, joka hähmäisyydessään voi tarkottaa melkein mitä tahansa positiivista prosenttilukua tai jopa negatiivistakin riippuen siitä, miten LeadCloud laskelmissa huomioidaan. Ennustettavuutta heikentää myös se, että LeadDeskistä on todella vaikea löytää markkinakohtaista tietoa tai muuten fiksusti eri tekijöihin hajoitettua tietoa. Koko firman liikevaihtoa, tulosta ja sen kehitystä on vaikea analysoida, jos ei tiedä sen alla vaikuttavia tekijöitä, esim. miten LeadDesk-ydinpalvelu on kasvanut kuukausittain missäkin maassa, miten myyntiin on rekrytty uusia tekijöitä tai miten “UA”-panostukset ovat tuoneet tulosta? Itse myisin juurikin LeadCloudin tapaisia rojuja pois ja fokusoisin kasvua niihin markkinoihin, joista kasvua on tulevina vuosina otettavissa kaikista eniten, joka on jälleen omasta mielestäni merkki fiksusta ja fiksusti johdetusta organisaatiosta. Suomi vs. muu maailma -kasvutrendin perusteella on ainakin odotettavissa kovaa tulosta, samoin muutaman nettisivu- ja käyttötrafiikkia seuraavan työkalun/metriikan perusteella.
-LeadDeskistä niin mielenkiintoisen ja potentiaalisen tekee mielestäni se, että jos nyt osuu oikeaan optimistisessa ja kunnianhimoisessa kasvuennusteessa, tulee tuo skenaario tuomaan valtavat compound effect -voitot tulevina vuosina. Jos sen sijaan, että koronakeväänä ei oltaisi kasvettu tai oltaisiin kasvettu vain maltillisesti, ollaankin kasvettu aivan helvetisti, tulee tuo pilvipalvelusiirtymän trendi yhä vain voimistumaan ja voimistumaan. Ja koska itse tuote sekä sen myynti ja markkinointi skaalautuvat niin kivasti ja on vaikea nähdä nykyisen track recordin perusteella rajoitteita kasvulle nykyisissä tai uusissa markkinoissa, tekee nyt H1:llä mahdollinen onnistuminen tästä osakkeesta aivan mahtavan casen tuleville vuosille. Toisaalta epäonnistuminen voi viedä siivet koko narratiivilta, mutta se lienee pelin luonne.
No niin, se ehkä LeadDeskistä tältä osaa… Jännityksellä jäädään seuraamaan tulevia viikkoja.
Touko-elokuu: monenkirjavia betsejä ja kokeiluja
Oli tarkoitus tehdä jonkinlainen kuukausittainen tarkastelu, mutta loppui energia kirjoittaessa kesken Jumpataas näitä nyt yhteen, niin saadaan kirjoitus valmiiksi.
Big tech: ei tästä sen enempää – analyysia ja ajatuksia on maailma täynnä sekä olen tässä kirjoituksessani jo avannut yhtä varsin yleisesti hyväksyttyä skenaariota talouden ja teknologian kehityksestä. Omistan yksittäisiä yrityksiä sekä laajempia nippuja. Yksittäisistä yrityksistä luotan eniten Alphabetiin ja Amazoon, koska ne ovat vain yksinkertaisesti niin helvetin hyvin ja pitkäjänteisesti kehitettyjä ja johdettuja organisaatioita sekä bisneksiä. Microsoft on aina ollut tuotteineen ja organisaatioineen inhokkini, Facebook zuckeineen laittaa vain organisaationa oksettamaan. Jenkkien ulkopuolelta luottaisin eniten niihin yrityksiin, joihin jenkkien poliittinen valta ulottuu kaikista huonoiten.
Erinäköiset WFH-betsit: tämä on joltain osin meinannut lyödä isosti näpeille ja paljastanut isoja heikkouksia omassa aiemmassa liiallisen itsevarmassa ajattelussa. “WFH-talous hyötyy niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, eli se on varma betsi!” No ei se nyt ihan kaikissa osakkeissa ole valitettavasti pitänyt paikkaansa: suurimmassa osassa olen ollut sopivan ajoissa liikkeellä ja tehnyt todella hyvää tulosta, mutta yllätykset ja liian korkealle hilatut Q2-odotukset, jopa ylitetyt sellaiset, tai mitkä ikinä ihme odotukset “markkinalla” on ikinä vallinneetkaan, ovat romauttaneet muutaman kurssin aika kivasti, kun fiksummat ja nopeammat ovat lähteneet kotiuttamaan voittojaan aiheuttaen paniikkia seuraajissa. Olenpahan ainakin viisastunut siinä, että en lähde treidaamaan narratiivia, ellen ole varmasti ensimmäisten joukossa tajuamassa, kun narratiivi, hype tai trendi kääntyy. Teladoc Health on tästä eräänlainen esimerkki: hyppäsin hyvissä ajoin kyytiin, luin oikeana päivänä tiedon mergeristä, mutta en ollut ensimmäisten joukossa päättämässä oikein, mitä tuo uusi tieto tarkoittaa. Lopputuloksena päädyin irrottautumaan hieman epäoptimaalisessa kohdassa hypeosakkeesta, jonka tarina on vielä pahasti kesken. Mieluummin sitten sijoittaa laajemmin toimialaan, jonka tulevaisuudesta on varma, kuin yksittäisiin osakkeisiin, joiden seuraamiseen jollain jenkkianalyytikoilla ja -sijoittajille on huomattavasti paljon enemmän aikaa ja muita resursseja.
Argh, jos ei itse jaksa edes kirjoittaa loppuun, niin tuskin kukaan jaksaa myöskään lukea loppuun 
Tsempataan.
Kuten sanottua, Q2:lla on ollut vaikeaa tehdä huonoja betsejä suomalaisiin osakkeisiin. Verkkokauppa.com, Musti Group ja Rovio olivat omia onnistuneita poimintoja niistä yrityksistä, joiden Q2-tulosten odotin yllättävän riittävän suuren joukon ihmisiä positiivisesti, mutta joita en ehkä pitkässä juoksussa valitsisi potentiaalisimmiksi suomalaisiksi sijoituscaseiksi. Roviossa päädyin pysymään, koska tein siitä jonkinlaisen turhan Remedy vs. Rovio periaatecasen, jossa päädyin hieman huonosti ajoittaen “siirtämään Remedy-voittoja” yhä enemmän Rovio-betseiksi. Koin, että Remedy oli noussut jo spekulatiivisen paljon verrattuna kesän aikana tulleeseen uuteen informaatioon, kun taas Rovio vaikutti siltä, että suuri joukko ihmisiä ei ollut vielä päivittänyt käsitystään “paskasti performoineen pelifirman” narratiivista ja arvioinut riittävästi esim. jenkkipelimarkkina- tai UA-ajureita.
Kamux, Harvia ja Efecte ovat (jo edellämainittujen, esim. LeadDeskin lisäksi) mielestäni sellaisia yrityksiä, joiden poiminta on ollut sekä tätä kevättä ja kesää että tulevia vuosia ajatellen hyviä vetoja. Kriisit erottavat jyvät akanoista, tekijäihmiset tulevat taantumista ulos entistä kovempina tekijäihmisinä jne, ja näistä bisneksistä ja organisaatioista voisin kirjoitella hieman lisää, kun olen toipunut tämän raamatun kirjoittamisesta. Lyhyesti sanottuna: muutamiin muihin foorumilla enemmän hehkutettuihin kasvucaseihin tällä hetkellä hypätessään ottaa sijoittaja mielestäni mukaansa huomattavasti paljon enemmän riskiä mukanaan, kun taas näissä mielestäni informaatioetua ja markkinapsykologian voimaa on vielä enemmän jäljellä. Kaikkien kohdalla olen ainakin tähän asti ollut todella vakuuttunut a) johtamisesta, strategiasta ja organisaatiosta kokonaisuudessaan b) markkinasta ja sen potentiaalista c) tuotteista, markkinoinnista sekä viestinnästä.
Mutta noista lisää myöhemmin, nyt hetkeksi lepuuttamaan sormia ja ranteita… Toivottavasti joku jaksoi lukea kokonaan ja osa porukasta edes osan - lupaan jatkossa säästää alun hölinöiltä enemmän energiaa itse spekulointiin (jota amatööritason kirjoitukseni ehdottomasti ovat, eivät millään tavalla suosituksia)!