Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä

Pahoittelut hitaasta vastauksesta, aikamoista kaaosta olleet viimeiset 15 tuntia mielenosoitusten takia… Kiitos @lazyway, sain hyvin kiinni!

Kyllä, arvot ovat aina täysin subjektiivisia tai enemmänkin interaktiivisia. Omasta mielestäni millään asialla ei voi olla arvoa tai sen ei voida kokea olevan arvokas, ellei joku ole arvioimassa ja kokemassa sillä olevan arvoa. Periaatteessa arvoistasi muodostuu jonkinlainen hierarkia tai verkosto, jonka pohjalta tai huipulta tai keskeltä tai miten sen ikinä näetkään, löytyvät jonkinlaiset fundamentaaliset arvot, jotka ohjaavat myös muita arvoja. Mielestäni elääkseen mahdollisimman onnellista ja tarkoituksenmukaista elämää, pitäisi jokaisen ihmisen piirtää itselleen tuollainen arvohierarkia, ja todella vakavissaan miettiä perusteet jokaisen arvon taakse. Sen jälkeen maailmassa on paljon helpompi ajatella, toimia ja tehdä päätöksiä, kun usean päätöksen kohdalla ei tarvitse olla miettimässä, että “toiminko tässä nyt rehellisyyden vai tasa-arvon nimissä?”. Vaikkei asia tietenkään noin mustavalkoinen ole.

Olet aivan oikeassa: mielestäni jos menet aivan fundamentaalisiin mietintöihin, voit hyvin helposti todeta, että tällä universumilla ja meidän maapallollamme ei ole mitään merkitystä “isossa kuvassa” - mitä ikinä “iso kuva” tarkoittaakaan, ihmistietoisuus ei siitä ole päässyt vielä perille. Jos hyväksyt sen, voit silti mielestäni tulla muutaman tason alaspäin: “okei, tällä universumilla ei ole ehkä merkitystä millekään isommalle, mutta minä ja muut eliöt voivat silti kokea merkitystä ja kokea tarkoituksen toiminnallemme”. Tai sitten voit päätyä siihen, ettei sinulla ja elämälläsi ole mitään merkitystä tai tarkoitusta, jolloin lopputulemana lienee vetää elämä vessanpöntöstä välittämättä mistään mitään.

Jos taas päädyt siihen, että elämälläsi ja teoillasi on jonkinlainen merkitys ja tarkoitus, ja ehkäpä muidenkin elämillä on, niin on hyvin helppo päätyä siihen lopputulokseen, että sitten sillä elämällä kannattaa jossain määrin tehdä mahdollisimman paljon jotain kivaa, miten sinä sitten itse sen ikinä näetkään…

2 tykkäystä

Kiitos @kabu, olen keskustelumme avulla pystynyt kehittämään ajatteluani todella paljon!

Kirjoitit:

“Tästä terveellisen ruuan hinta vs. epäterveellisen oli jossain mielenkiintoinen ajatus (Olikohan itse asiassa Hararin kirjassa?). Marie Antoinette totesi aikanaan “Jollei kansalla ole leipää, niin syököön leivoksia”. Nykyään tämä oikeasti toteutuu siinä, että halvimmat ruoat ovat usein epäterveellisiä ja kyllästetty halvalla sokerilla.”

Jos olisin jonkun jenkkiruokajätin strategikko, jolle raha ja sen tuottaminen osakkeenomistajille on yksi ydinarvoista, niin päätyisin varmasti hyvin nykyisenlaiseen systeemiin.

Logiikka nykyisen, epäterveellisen ruokateollisuuden takana (ja hyvä esimerkki nykymallisen kapitalismin epäterveellisyydestä ihmiskunnalle) on:

  • Tietääkseni on suht suora korrelaatio sen välillä, miten paljon elintarvikkeet sisältävät erilaisia ravinteita, miten helposti ne pilaantuvat ja miten halpoja ne ovat tuottaa. Orgaaniset asiat pilaantuvat, teollisesti tehdyt eivät, ruokatuotanto tekee jatkuvasti halvempaa siitä ruuasta, mille on eniten kysyntää. Koska kaikista eniten ravinteita sisältävät, orgaaniset ruuat pilaantuvat helpoiten, ovat ne hankinnan, logistiikan, varastoinnin yms. organisaation sisäisen prosessoinnin kannalta kaikista huonoin mahdollinen raaka-aine, jos organisaatio pyrkii vain tekemään voittoa osakkeenomistajille. Toivottavasti tässä nyt tapahtuu hiljalleen muutos, kun ihmiset tulevat tietoisemmaksi syömistään asioista ja kyseenalaistavat asenteet, mitkä Western diet on meihin asuttanut.

  • Koska ruokayritykset taistelevat todella pienistä marginaaleista, täytyy niiden käyttää kaikki tehokkuutta parantavat kikat tuottaakseen enemmän voittoa osakkeenomistajille kuin kilpailijat. Tämä tarkoittaa useimmiten sitä, että käytetään mahdollisimman halpoja raaka-aineita, pumpataan ne mahdollisimman halvalla, täyteen kaiken maailman epäorgaanisia lisäaineita, jotta ne säilyisivät varastoissa ja hyllyillä mahdollisimman, pumpataan ne täyteen sokeria, rasvaa ja suolaa, jotta ne edes paskasta ravintoarvosta huolimatta maistuisivat hyvältä ja täten myisivät mahdollisimman hyvin. Ja tuo hyvältä maistuminenkin perustuu vain ihmisten tottumuksiin, jotka on saatu vuosikymmenten viestinnällä ja vallankäytöllä valjastettua kaikista isoimpien ja epäterveellisimpien jenkkiyritysten exploitattavaksi. Eli sen sijaan, että jenkkiyritykset olisivat hiljentyneet miettimään, että miten me saisimme tuotteisiimme enemmän sellaista arvoa, joka tukisi ihmisten pitkänajan hyvinvointia, ne ovat keskittyneet muokkaamaan asenteitamme siitä, että millainen ruoka tai mikä asia on arvokasta.

  • Ja irvokasta tässä onkin se, että on saatu muokattua asenne, jonka mukaan “calories / $” on tärkein määre, eli kuinka paljon rahaa voin säästää terveydestäni muihin asioihin, kun loogisin seurattava määre omasta mielestäni olisi “nutrients / €”. Vaikka epäterveelliset asiat olisivatkin “halvempia” suhteessa kaloreihin, niin terveellisemmät asiat ovat useammin halvempia suhteessa ruuan sisältämiin ravinteisiin.

Kirjoitit:

“Todetaan ensinnä tähän, että oikeistopuolueella tarkoitan puoluetta, joka pohtisi julkisen sektorin tehtäviä ja merkittävää pienentämistä, en mitään köyhiä kurjistavaa korporaatioiden pönkittämää oikeistoa. Suomen nykyisistä puolueista missään ei taideta pohtia tällaisia asioita. Miksi esimerkiksi valtio pyörittää turvebisnestä, kasinoita, öljynjalostusta, siemenperunabisnestä, asuntovuokrausta, catering-bisnestä, alkoholin vähittäiskauppaa, sarjojen lähettämistä televisiosta jne jne jne… Tämä ei kuulu valtion ydintehtäviin ja todennäköisesti nämä hommat pyörisivät tehokkaammin ja järkevämmin yksityisten toimijoiden kautta. Tai miksi valtion tehtävä on tukea kulttuuria hyvin merkittävästi. Jos jostain kulttuuritekeleestä kukaan ei halua maksaa niin paljoa, että taiteilija tulee toimeen, miksi valtion pitäisi tästä maksaa? Jos minä päätän, että rupean tekemään tikkulehmistä taidetta niin onko valtion tehtävä maksaa siitä minulle? Jos valtio ei maksa tästä niin miksi valtio päättää mikä taide on arvokasta ja mikä ei?”

Tosi hyviä pointteja. Mielestäni tämä oikeisto-vasemmisto-keskustelu äärimmäisen suhteellisena asiana on useimmiten todella väärinymmärretty ja luo ihan tarpeetonta vastakkainasettelua, kun esimerkiksi Suomessa ollaan arvomaailmassa niin paljon lähempänä toisiamme, oltiin sitten yrittäjiä tai duunareita. Useimpien pitäisi tutkia syvällisemmin omia ja puolueidein arvoja, lukea erilaisten vasemmisto- ja oikeistoliikkeiden historiaa ja arvomaailmaa, ennen kuin suuntaavat äänestyskoppeihin ja vaikuttamaan asioihin. Jenkeistä taas en ihmettelisi, jos ajautuisivat jonkinlaiseen vallankumoukseen tai sisällissotaan lähivuosikymmeninä, kun eri ihmisryhmien koetut arvomaailmat alkavat olla niin kaukana toisistaan, ja meininki tosi epätasa-arvoista.

Mitä tekisit esimerkiksi Veikkaukselle tai Alkolle oman tai nykyisen kapitalistisen ideologian nimissä, jos ne pitäisi saada pyörimään tehokkaammin ja järkevämmin?

Kulttuuri on varmaan sanana ja konseptina sellainen, että pitäisi tutkia vielä paljon paremmin, jotta ymmärtäisin, koska kaikkihan mitä me tehdään tai miten me toimitaan Suomessa, on meidän kulttuuria. Ehkä kulttuurin, tai pikemminkin taiteiden tukemisen taustalla on ajatus siitä, että työkseen luovia teoksia tekevät ihmiset inspiroivat myös muita ihmisiä olemaan luovia ja ilmaisemaan itseään? Toisaalta minun mielestäni tätä pitäisi tehdä esimerkiksi työpaikoilla paljon nykyistä enemmän, ja luovuutta mystifioidaan aivan liikaa ja se laitetaan “luovien ihmisten” tehtäväksi, koska ihmiset eivät ymmärrä, mitä luovuus on. Varmaan jonkinlaisena tarkoituksena on myös se, että kannustamalla nykyisiä tikkulehmien tekijöitä tekemään taidetta ja luomaan uutta, he voisivat kehittyä niin hyviksi, että voisivat aikoinaan tehdä sillä rahaa ja tuoda Suomen kulttuuriperinnölle merkittäviä teoksia. Taide auttaa meitä kokemaan autuaita hetkiä, auttaa ymmärtämään omaa kulttuuriperintöämme suomalaisina ja houkuttelee turisteja? Tiedä häntä, en ole aihetta tarpeeksi pohtinut.

Kirjoitit:

“Toinen mihin kaipaisin oikeistopuoluetta Suomessa on kaiken maailman keskiluokalle maksettavien tulonsiirtojen mielekkyyden pohtimiseen. Ajankohtaisena aiheena itselle on tullut mietinnän alle miksi valtio maksaa minun keskiluokkaiselle perheelleni tulonsiirtoa tänä vuonna suunnilleen 30 tuhatta euroa siitä hyvästä, että päätimme hankkia lapsen. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että maksamme elämämme aikana n. 35 tuhatta euroa itse tästä veroina ja hallintokoneisto imaisee tehottomuudessaan tuosta meidän itse itsellemme maksamasta vanhempainvapaarahasta merkittävän osan. Mieluummin maksaisin vähemmän veroja ja säästäisin tuon itse. Varsinkin kun otetaan huomioon Suomen verotusmallin aiheuttaman kannustinongelmat. Progressiivinen korkea verotus ei varsinaisesti kannusta töihin. Perheille, jotka eivät tule toimeen vanhempainvapaan aikana voitaisiin varmasti järjestää elanto fiksumminkin.”

Kyllä, olen hyvin samaa mieltä ja mielestäni monet tuet voitaisiin suunnata paljon paremmin ja tehokkaammin - jenkeistä mallattu koulutus- ja työjärjestelmämme ei kuitenkaan kannusta ihmisiä tarpeeksi menemään töihin valtiolle ja pyrkimään tekemään radikaalia muutosta siellä, vaikka sillä loppujen lopuksi voisi valtiomme ja kansamme kannalta olla iso vaikutus. Ja sitten taas toisaalta, niin kyllä aika iso osa noista keskiluokkaisita perheistä alkaisi valittamaan, jos yrittäisit yhtään viedä heiltä mitään ylimääräistä rahaa pois - mikä olisi poliittinen itsemurha mille tahansa puolueelle tai politiikolle.

2 tykkäystä

Hienosti jatkoit ja pureksit eteenpäin tuota ajatusta. Olen samaa mieltä, että omien arvojen ja sitä kautta myös tavoitteiden kirkastaminen tukee mielekkäämpää elämää. Itse asiassa en täysin tarkoittanut sitä, etteikö maapallolla tai yksittäisellä ihmisellä olisi merkitystä universumille. Ne ovat osa kokonaisuutta ja siten merkitysellisiä. Tarkoitin enemmänkin sitä, että vaikka mielemme lajittelee monia asioita ei-toivottavaksi (jotka ovat meille ikäviä, rasittavia, kivulitaita), niin niilläkin on kokonaisuudessa joku tarkoitus, jota meidän voi olla vaikeampaa nähdä. Esimerkkinä viittaan aiempaan kirjoitukseeni siitä, että on nurjatkin puolensa jos saa kaikki asiat itsestään. Ihminen kun ei kehity parhaalla mahdollisella tavalla ollessaan pelkästään mukavuusalueella. Ja kuitenkin meillä kaikilla (tai ainakin suurimmalla osalla) on luontainen taipumus valita mukava ja helppo vaikean ja ahdistavan sijaan, jos voisimme sen omalla ajattelullamme päättää. Kaikella on siis tarkoituksensa, riippumatta mitä ajatuksia projisoimme asioihin. Asioiden tilaa voi ja kannattaa kehittää parempaan, ymmärtämällä samalla, että kaikki on aina liikkeessä eikä palapeli pysyy kauaa samassa asennossa. Uusia haasteita nousee lähes jatkuvasti ratkottavaksemme, joka taas mielen tasolla voi tuntua monesti hyvin turhauttavalta. Toivomme että palapelin palat voisi liimata pysyvästi paikoilleen kun ne kerran saa oikeaan järjestykseen. :slight_smile:

2 tykkäystä

Täysin samaa mieltä tästä elintarvikeasiasta. Nykyisellään kapitalistinen elintarviketeollisuus ajaa ihmisiä harhaan ja ei missään nimessä aja pitkän ajan hyvinvointia. Toisaalta voi myös kysyä mikä osa tästä on teollisuuden syytä ja mikä kuluttajien. Teollisuus kuitenkin lopulta tuottaa vain sitä mitä kuluttajat haluavat. Ja lyhytjänteiset nopeaa tyydytystä hakevat kuluttajat haluavat sokeria ja rasvaa ruokaan. Elintarviketeollisuus myhäilee tyytyväisenä, että samalla se ruoka sitten säilyy myös hyvin.

Tämä on totta ja erittäin mukavaa Suomessa. Suurin osa kannattaa täällä meidän sosiaalidemokraattista järjestelmää, jossa pidetään heikoista huolta ja annetaan kaikille mahdollisuus kouluttautua. Suomalainen koulutusjärjestelmähän on ollut valtava kilpailuetu tällaiselle pienelle maalle, kun huonoista lähtökohdistakin tuleville lahjakkaille ihmisille annetaan huomottavasti paremmat mahdollisuudet menestyä kuin vaikkapa siellä jenkeissä. Jenkeissä eliitin pitäisi havahtua, että kasvava epätaso-arvoisuus on myös heille ongelma. Tästähän Ray Dalio esimerkiksi on kirjoittanut paljon.

Veikkauksen suhteen on näkemykseni mukaan kaksi selkeää toimintavaihtoehtoa. 1) Tulot laitetaan valtion budjettiin, eikä etujärjestöille korvamerkittynä kuten nykyään ja pelikoneet siirretään pelisaleihin pois kaupoista ja sairaaloista yms. 2) Veikkaus lopetetaan ja siirrytään lisenssijärjestelmään ja reguloidaan mainostusta. Tämä systeemihän on käytössä lähes kaikkialla muualla Euroopassa. Alkon voisi minun puolesta lopettaa ja sallia kaiken alkoholin myynnin ruokakaupoissa. Ei tämä järjestelmä muuallakaan Euroopassa huonosti toimi kunhan pidetään huoli, että ikärajavalvonta toimii kuten nykyään. Sivuhuomatuksena alkoholin ikärajavalvontahan Suomessa pelittää hyvin, mutta ~90% alaikäisistä saa pelata pelikoneilla. Kenelläkään ei ole intressejä valvoa tätä kun sanktioita ei tule toisin kuin alaikäisille alkoholin myynnistä.

Jokin tällainen ajatus siinä varmaankin on taustalla. Silti tuntuu jotenkin hassulta, että valtio on niin merkittävä kulttuurin rahoittaja Suomessa. Valtio siis tavallaan päättää mikä kulttuuri on merkityksellistä.

Tämähän se suurin ongelma juuri on. Keskimäärin ihmiset eivät ymmärrä, että olisi heidän etu jos he eivät saisi vaikkapa vanhempainrahaa. Käytännössä kaikki verotus ja tulonsiirrot luovat tehottomuutta kun raha kiertää valtiolta ja virkamieskoneiston pitää saada elantonsa siitä välistä. Paljonkohan valtion bruttokate on? Näitä ihmisen elinkaaren sisäisiä tulonsiirtoja pitäisi siirtää pois valtiolta ihmiselle itselleen. Heikki Pursiainen kirjoittaa näistä hyvin Paska Suomi kirjassa. Miksi esimerkiksi lääkisopiskelija saa tulonsiirtoa; ei hän ole köyhä. Hän on tilapäisesti pienituloinen, mutta valmistuttuaan hyvätuloinen. Silti valtio sen lisäksi, että rahoittaa koko opiskelun, antaa suoraa tulonsiirtoa lääkisopiskelijoille kymmeniä tuhansia euroja. Tästä syystä olen siirtynyt viime aikoina kannattamaan opintotuen siirtämistä lainapainotteisemmaksi vaikka ennen ihmettelin kuinka opiskelijoille annetaan niin vähän vaikka he tulevat pyörittämään Suomea monilta osin tulevaisuudessa.

1 tykkäys

Koronakesätunnelmia, menneiden ja tulevien osavuosien haikailua, pika-analyysiä LeadDeskistä, ruuankuljetuksesta sekä vihaisista linnuista

Loma- sekä töihinpaluukiireiden, brändi- sekä organisaatiouudistuksen ja Hong Kongin kuvioiden takia ei ole tullut kirjoiteltua hetkeen, mutta mietittyä on tullut sitäkin enemmän. Viimeksi pyydettiin vähemmän filosofista happytalismihölinää ja enemmän itse sijoittamiseen liittyvää analyysiä, joten sitä saa mitä tilaa.

Kelaa siis suosiolla alaspäin, jos haluat lukea lähinnä osakekohtaista höpöttelyä!

Jos jotain todella yleistävää ja yksinkertaistavaa heittäisin vaatimattomasti koko maailman yrityskentän ja talouden suhteen, niin se menisi mielestäni jota kuinkin seuraavissa kappaleissa esitettyjen “skenaarioiden” välimaastossa. Sanottakoon vielä ennen noita näkymiä, että keskimääräistä paremmat ajattelijat mielestäni ymmärtävät, ettei suurin osa asioista ole binäärisesti joko totta tai valhetta, vaan näkevät kaikki harmaan sävyt ja pystyvät pitämään osittain vastakkaisiakin ajatuksia mielessään ilman suurempaa kognitiivista dissonanssia.

Kuten jotkut ovatkin ehkä jo kuulleet, maapalloa kiertää aika pahalaatuinen pandemia, joka on huhujen mukaan lyömässä isompaa taantumaa silmään. Tuo todennäköisesti tapahtuu aika kompleksisen compound effectin kautta, jossa tiettyjen kuluttajien ja firmojen sakkaaminen johtaa tietyn firman sakkaaminen, joka johtaa toisen firman sakkaamisen, joka johtaa toisen sektorin sakkaamiseen, mikä johtaa toisen sektorin sakkaamiseen ja niin edespäin ja niin edespäin, lähtien liikkeelle vähän eri puolilta maapalloa ja eri sektoreista, kunnes ollaan jonkin ajan päästä suurilta osin aika kaukana kasvusta. “Ongelma” tuon skenaarion suhteen on se, että se on voittoja havittelevan sijoittajan mielestä ikävän pessimistinen, jonka lisäksi kaikki aika lailla hyväksyvät saman narratiivin, jolloin pitää tapahtua jotain aika painajaismaista ja odottamatonta, jotta jopa nykyiset painajasmaiset (toki kesän myötä jo optimistisemmaksi muuttuneet) odotukset voidaan selkeästi ylittää ja lyödä yleinen sentimentti maaliskuun paniikinomaiseksi negatiivisuudeksi. Sijoittajat taitavatkin luonnostaan ja harrasteensa seurauksena olla keskimääräistä riskinhaluisempia ja optimistisempia, jonka takia “objektiivisesti” verrattain enemmän paskat uutiset työttömyysrintamalla herättävät vähemmän tunteita kuin “objektiivisesti” verrattain vähemmän hyvät hypeuutiset rokoterintamalta.

No maailmantaloushan on nähdäkseni aika laaja ja ilmeisen monimutkainen juttu, samoin kuten suht epärationaalisten ihmisten muodostamat huutokaupat nimeltään “osakemarkkinat”. Voi olla, että joku sinänsä “epärationaalinen” paniikki lähtee vellomaan, jonka jäljiltä tullaan jälleen compound effect -mielessä isosti kaikkialla alas, kun ensimmäisenä veteen hypänneiden perään varmuuden vuoksi juosseet saavat seurakseen lisää sopuleita. Toisaalta voi olla, että laajempaa “epärationaalista” paniikkia ei pääse syntymään, vaan firmat, sijoittajat ja analyytikot Excel laulaen päivittävät karttojaan ja reittejään, joiden perässä tunnusluku-uskovaiset hyppivät kovimpaan tuottoon ja kasvuun uskottavasti tähtäävien arkkien perään jättäen sataman sekä huonompaa tuottoa tuovat laivat puolityhjilleen.

Ymmärtääkseni monilla sijoitusmarkkinoilla oli aika paljon rahaa pelissä jo ennen koronaa, eikä se kaikenlaisen printtaamisen ja ylivalumisen jälkeen ole hirveästi vähentynyt. Oman mausteensa osakemarkkinoiden kysyntään tuovat varmasti myös kaikenlaiset teknologiset kehityskulut, joiden avulla yhä suurempi määrä oman elämänsä Robin Hoodeja ovat jahtaamassa ennätyksellisiä tuottoja ja leveämpää elämää.

(En vielä lainkaan ymmärrä erilaisten osake/sijoitusmarkkinoiden supply- ja demand- sekä kilpailulogiikkaa, tai miten erilaiset markkinat kytkeytyvät yhteen, joten jos jollain on antaa syvempää paneutumista vaativaa luettavaa tai helposti ymmärrettäviä analogioita aiheesta, niin otan mielellään vastaan.)

Omasta mielestäni tällöin ihan todennäköinen ja varmaan aika yleisesti spekuloitu skenaario on jossain “pörssi rommaa uudestaan, mutta tällä kertaa 80% ja koko talousjärjestelmä romahtaa” -malistelun ja “V-elpyminen ja kaikki rikastuu rikastumistaan” -härkäilyn välillä. Ne, jotka olivat ihmisten tai yritysten välisessä kilpailussa häviöllä jo ennen koronaa, tulevat häviämään nyt entistä rumemmin ja nopeammin. Ne, jotka olivat hyvissä asemissa ihmisten tai yritysten välisessä kilpailussa ennen koronaa ja tulevat joko suorasti tai epäsuorasti hyötymään koronasta, tulevat kehittymään ja murskaamaan kilpailua entistäkin tehokkaammin. Suuret massat ihmisiä ja yrityksiä tulee kärsimään: menetetään töitä, toivoa ja terveyttä. Pieni massa kaikista parhaimmissa asemissa olevia ihmisiä ja yrityksiä tulee parantamaan asemiaan entistä enemmän ja tuottamaan entistä enemmän “arvoa” maailmaan, ja tuossa arvossa on koko aika vähemmän ja vähemmän koettavaa niille suurille massoille.

Eli jos olet pienyritys, -yrittäjä tai työntekijä esim. ravintola-alalla, matkustuksessa tai perusteollisuudessa, niin paska tsägä. Jos olet työntekijä tai omistaja toimialalla tai bisneksessä, joka suorasti tai epäsuorasti hyötyy koronasta (ecommerce, etätyö yms. muunlainen digitalisaatiohäröily), niin onnittelut! Korona tulee heittämään ihmisten käyttäytymisen ja bisnesten toimintamallit pikavauhtia tulevaisuuteen, taantuma/lama tulee tehostamaan kaikenlaisten vanhojen rakenteiden ja toimintamallien kuolemista sekä sijoittajat tulevat työntämään jatkuvalla syötöllä enemmän rahaa teihin ja vähemmän kilpailijoihin, koska olette ainoita, jotka pystyvät tarjoamaan hyvää kasvua ja tuottoa koronan tainnuttamassa taloudessa ja maailmassa yleisesti.

Tai sitten voi olla, että jostain tulee valtava negatiivinen ylläri, joka puhkaisee teknokuplan. Tai sitten voi olla, että tuleekin se V, ja teknot pärjäävät muita huonommin, kun huomataan, että hyvin se muukin talous elpyy eikä tässä vieläkään ole tarvetta millekään uudelle ekonomialle. Tai sitten voi olla, että reptiliaani hyppää Trumpin ihmispuvun alta pihalle ja ilmoittaa hänen rotunsa vallanneen maapallon. Kuka näistä tietää? En minä, eikä toivon mukaan kovi muukaan kauhean tarkkaan, koska muuten tämä tuntuisi hieman epäreilulta kilpailulta… Joka tapauksessa ajattelen edelleen, kunnes toisin todistetaan, että koronasta epäsuorasti tai suorasti pitkässä ja mielellään myös lyhyessä juoksussa hyötyvät firmat eivät ole odotusarvoltaan negatiivisin betti.

Ainakin se on tänä keväänä ja kesänä ollut tulosten puolesta hyvä strategia, mutta tässä tullaan ainakin neljään ongelmakohtaan:

1. Tulokset eivät välttämättä kerro lyhyessä juoksussa strategian toimivuudesta tietyssä kilpailussa
2. En vielä ymmärrä tarpeeksi hyvin sijoittamisen tai osakemarkkinoiden fundamentaalista “kilpailulogiikkaa”, koska puhdasta pelimäisyyttä vääristää sen “pyramidihuijausluonne”
3. Tänä keväänä ja kesänä ei hirveästi huonoja strategioita ole ollut (ellei sitten pohjilta myynyt lentoyhtiöitä ja pysytellyt koko loppuajan käteisessä) ja tilanne ollut todella poikkeuksellinen, joten vaikea vertailla strategioita keskenäänkään
4. Kun yhä isompi määrä ihmisiä uskoo johonkin strategiaan tai ymmärtää logiikan sen takana, pitäisi sen logiikan automaattisesti huonontua, jos sijoittaminen on kilpailu noita muita ihmisiä vastaan. Kuten jo moneen kertaan sanottua, en vielä ymmärrä, että onko se

Noh, ajan myötä olen taas fiksumpi noissakin asioissa, mutta tämän kevään ja kesän myötä olen ainakin vähän fiksumpi seuraavissa asiossa, joiden opit luokittelisin ainakin tällä hetkellä kahteen pääluokkaan:

1. Fundamentaalinen yritystoiminta ja niitä seuraavat talousluvut

Tänä keväänä ja kesänä minulle on vahvistunut ajatus siitä, että osakemarkkinalla pärjätäkseen kannattaa ymmärtää yritystoimintaa laajasti ja perustavanlaatuisesti, jonka päälle vasta kannattaa rakentaa ymmärrys tunnus- ja talousluvuista. Kun tutkii ja mietiskelee yritysten varsinaista toimintaa, kannattaa pitää katse sopivan kaukana tulevaisuudessa, ja miettiä yritystä osakelapun sijaan ihan oikeana organisaationa, jossa on ihan oikea ryhmä ihmisiä yrittämässä tuoda “arvoa” ihan oikealle ryhmälle asiakkaita, palauttaen kenties siitä sivutuotteena jonkin määrän “arvoa” osakkeenomistajille.

Sen sijaan, että pyörittelee pelkästään muiden miettimiä ennusteita ja tunnuslukuja, kannattaa ennen niiden analysointia kysellä itseltään tai muilta esimerkiksi: “Mitenköhän itse toimisin toimitusjohtajana tai asiakkaana tässä tilanteessa? Mistä löytäisin tietoa siitä, miten asiakkaat tai muut yritykset ovat samalla tai vastaavalla markkinalla reagoineet asioihin X ja Y? Mitenköhän tämä nykyinen muutos asiakaskunnassa tulee vaikuttamaan kilpailijoiden tai organisaation toimintaan kahden vuoden päästä?”

Jos on vähän etukäteen samoilla jäljillä kuin yrityksiä työkseen seuraavat analyytikot (heidän julkaistessaan tietoa), tai parhaimmillaan jopa paremmilla jäljillä, laatii omat ennusteensa ja tunnuslukunsa omien fundamentaalista liiketoimintaa koskevien veikkausten perusteella, niin pystyy aika- ja informaatioedulla tekemään parhaat rahat muiden vasta alkaessa reagoimaan P/E-lukujen päivityksiin.

Obvious? Very much, yes. Riittääkö suurimmalla osalla piensijottajista aikaa ja kiinnostusta tähän? Inderesin perusteella ainakin riittää :wink: Entistä vaikeampaa asiasta tekee se, että pitää olla vähän liiallinenkin luotto omaan itseensä ja näkemykseen, jotta pystyy taloudellisen ja sosiaalisen paineen alla tekemään vallitsevaan narratiiviin vastakkaisia peliliikkeitä, joiden oikeellisuus ei välttämättä tule pitkiin aikoihin paljastumaan.

Yksi tärkeä lisäoppi tähän on myös se, että kannattaa pysytellä osakkeissa ja markkinoissa, joissa suurimmalla varmuudella tietää omaavansa informaatioedun muihin. Inderesin, pankkien yms. tiedonlähteiden avulla suomalaisissa pienosakkeissa tämä on helppoa, ulkomaalaisissa osakkeissa ei niinkään - mutta tästä lisää myöhemmin.

2. Markkinapsykologia ja -narratiivit, hullut huutokaupat ja tekninen analyysi

Aluksi myönnettäköön, että teknistä analyysiä en ole vielä opiskellut – mitä nyt perustermistön ottanut haltuun. Se on sijoittamisesta seuraavaksi opiskeltavien asioiden kärkilistalla.

Mutta jos toinen pääluokka on fundamentaalinen yritystoiminta ja sitä seuraavat talousluvut, niin tämä toinen pääluokka vasta mielenkiintoinen opittava onkin ollut tänä keväänä ja kesänä. Jotenkin äärimmäisen mielenkiintoista seurata, miten täällä Inderesin foorumeilla lähtee narratiivit ja joukkokognitio käyntiin, joilla vaikuttaa olevan edes jonkinlainen reaalimaailman korrelaatio siihen, että mitä joukko muita tuntemattomia ihmisiä on valmiita maksamaan jonkun puolituntemattoman ihmisporukan “osakkeesta”.

Tästä suorana oppina mainittakoon se, että juuri suomalaisissa pienosakkeissa on turvallista pysytellä, koska täällä on niin paljon helpompaa Inderesin ja kumppaneiden avulla seurata, että miten narratiivit tiettyjen yritysten ja osakkeiden kohdalla kehittyvät. Yritäpä siinä sitten muodostaa jonkinlainen “konsensus” Facebookin narratiivista…

Niin kauan kun ei ole perillä tiettyä osaketta koskevasta narratiivista ja muutoksista siinä, tai osaa analysoida samoja tekijöitä teknisen analyysin avulla, kannattanee mieluummin pitää kiinni parhaista betseistään, joihin luottaa sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa eniten. Paljon on tuottoja jäänyt tekemättä, kun olen yrittänyt lyhyellä aikavälillä veivailla kauppoja suuntaan tai toiseen pitäessäni jotain osaketta yli- tai alihypetettynä, mutta toisaalta ehkä tämä kevät ja kesä on ollut äärimmäisyydessään poikkeuksellinen sijoitusympäristö. As in, olisi pitänyt luottaa markkinapsykologiaan enemmän ja antaa sille enemmän painoarvoa hypen laskiessa tai noustessa – toisaalta luotettavien lähteiden mukaan ajoittaminen on aika vaikeaa.

Tästä aiheesta ymmärrän vielä huomattavasti paljon vähemmän kuin fundamentaalisesta yritystoiminnasta ja siitä seuraavista talousluvuista, mutta halu oppia siitä on suunnattoman suurta. Jos joku akateemikko seurailee palstaa, niin olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä jotain tutkimustietoa “Inderes-efektistä” tai mäpätä foorumipostausten avulla narratiivien muutosta ja sitä mahdollisesti seuraavia kurssimuutoksia pienivaihtoisissa osakkeissa :slight_smile:

Seuraavaksi tarkempi kuvaus edellisissä kohdissa mainituista opeista, kerrottuna osan omista sijotuscaseista näkökulmasta tämän kevään ja kesän aikana.

Helmikuu: aaargh, paniikkimyy kaikki Nohosta Kamuxiin ja Revenioon

Jälkikäteen on helppo viisastella ja todennäköisesti pitkässä juoksussa jää 999 kertaa tuhannesta tappiolle, kun yrittää jotain indeksitason liikkeitä ennustaa. Keväällä kävi kuitenkin oikeaan aikaan hyvä tuuri myytäessä ihan paniikin alussa, mutta toisaalta sen taloudelliset vaikutukset olivat pienet, koska pääomaa oli vähemmän pelissä ja ihan hyvin ne silloisetkin osakkeet olisivat sieltä jo tässä puolen vuoden aikana punnertaneet suurilta osin plussalle. Tästä puhuttu paljon jo aiemminkin, joten ei kuluteta enempää aikaa näiden menneiden miettimiseen.

Maaliskuu: “onko tää se pohja, onko tää se pohja, onko tää se pohja?” – Remedy ja Revenio hupulointia

Reveniota ostin aika hyvällä aikataululla takaisin, mutta myin aivan karmealla ajoituksella pois. Reveniosta ei tässä sen enempää, koska se tuntuu olevan foorumin yksi seuratuimpia ja tunnetuimpia firmoja.

Remedyä ostin todella hyvällä aikataululla (ja tuurilla), mutta myin ja ostin välissä vähän huonolla aikataululla takaisin. Tästä olen vähän aiemmassa kirjoituksessa jo kirjoitellutkin, mutta aikamoisella latteudella ja näkemyksettömyydellä verrattuna moniin muihin kanssaforumisteihin. Mainitsen viimeisimmistä mietteistä Remedyn suhteen hieman lisää puhuttaessa Roviosta.

Huhtikuu: Delivery Heron ja LeadDeskin kyytiin isolla painolla ja kovalla konviktiolla

Delivery Hero ja LeadDesk olivat ensimmäisiä omia betsejä, joista tykkäsin ja joihin uskalsin luottaa jo kovasti betsin tekohetkellä. Helppohan se on jälkikäteen kaunistella asioita ja molempien suhteen jury is still out, mutta mielestäni molemmissa oli ja on selvä fundamentaalinen logiikka.

Jos samaan aikaa Nohon ja pienempien kumppaneiden toiminta menee vituiksi, oli jotenkin liian ilmiselvää todeta, että millaiset yritykset ravintola- ja retail-skenessä tulevat tästä kaikista eniten hyötymään. Ne firmat, jotka ovat ennen joutuneet jahtaamaan ja suostuttelemaan ravintoloita ja kauppoja liittymään networkiinsä, ottavat nyt avokäsin vastaan ravintolat ja ravintolaruokaa “etänä” etsivät kuluttajat voimistamaan network effectejä näihin plattoihin, jolloin jo ennestään nopea kasvu vain kiihtyy kiihtymistään.

LeadDeskistä olen varmaan kirjoittanut jo monen kyllästymiseen asti, mutta tässä nyt vielä muutama pointti ennen reilun viikon päästä julki tulevaa H1-katsausta. Ajattelin, että on paljon reilumpaa vielä etukäteen hehkuttaa LeadDesk-konviktiotaan ja tulla paskan tuloksen myötä julkisesti nöyryytetyksi kuin ylentää itseään pelkästään persreikämäisenä Captain Hindsightina. Uskon myös siihen, että itseni ja muiden kannalta on fiksumpaa, jos yritän toistella mahdollisimman vähän jo jaettua näkemystä ja yritän tuoda edes jollain tavalla uutta näkemystä ja tietoa foorumille. Itse uskon ja toivon todella kovaa H1-tulosta kaiken aiemmin kirjoittamani sekä seuraavien lisäpointtien perusteella:

-LeadDesk on nykyisellään puhdas growth SaaS -bisnes, jonka tutkailemiseen ja analysointiin H1 & H2 -tarkistelut taittuvat todella huonosti, kun todellisuudessa liiketoimintaa pitäisi tarkastella enemmänkin MRR:ien ja kumppaneiden suhteen. H2’2019 on voitu marraskuussa ja joulukuussa painaa todella kovaa kyytiä myynnin suhteen hitaamman syksyn jälkeen, mikä näyttäytyy todella paskana H2-tuloksena, mutta aivan maagisena pohjatyönä vuodelle 2020. Kasvupanostukset myyntiin ja markkinointiin näkyvät viivan alla välittömästi, kun taas tulopuoli hakkaa tasaisesti kiihtyvää tahtia vielä vuosikaudet vs. kerran elämässä lisenssitulo.

-Jos CCaaS-bisnes on Euroopassa lähtenyt vetämään yhtä helvetin kovaa kuin Yhdysvalloissa (verrokkiyritysten perusteella), täytyy LeadDeskin olla ollut ryssinyt asioita pahemman kerran, jos se ei ole onnistunut nappaamaan yhä isompaa osuutta kilpailussa pienempiä paikallisia vastustajia vastaan. Track recordin ja kaiken näkemäni materiaalin perusteella LeadDesk on kuitenkin fiksu ja fiksusti johdettu organisaatio, joka toivon mukaan on hyödyntänyt tuhannen taalan tilaisuutensa. LeadDeskin organisaatiolla on todella hyvät opit siitä, miten uuteen markkinaan mennään ja miten siellä laajennutaan, ja nyt tuota laajentumisoppia on päästy mahdollisesti käyttämään todella hyvään markkinatilanteeseen. Ulkoinen shokki, joka piikittää kysyntää lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, hyvä tuote huonoja kilpailijoita vastaan ja kaiken lisäksi valmiiksi tökätty keihäänkärki outbound-myynnin kautta call center -yrityksissä, jonka kautta laajentua yhä voimakkaammin inboundiin ja asiakaspalveluun. Land and expand, land and expand. Organisaatioiden sisäisen lähtökohtan lisäksi tässäkin markkinassa on varmasti jonkinlaista verkostovaikutusta, mitä LeadDeskin pitäisi pystyä hyödyntämään esim. teleoperaattoreiden kautta.

-Tunnusluvuista ja ennusteista H1:lle on todella vaikea mennä varmaksi sanomaan mitään. Toimitusjohtaja kertoi keväällä hymyillen kaupan käyvän paremmin kuin koskaan, mutta sivulauseessa peläten kokonaisten toimialojen puolesta. Saattoiko tuo pelko toimialojen puolesta olla samaa suurilta osin vääräksi todistettua tai ainakin etuaikaista hätää, jonka jälkeen asiat ovat normalisoituneet muuten kuin hulluna huutavan kassakoneen osilta? Ohjeistus on edelleen vahvaa vertailukelpoista liikevaihdon kasvua, joka hähmäisyydessään voi tarkottaa melkein mitä tahansa positiivista prosenttilukua tai jopa negatiivistakin riippuen siitä, miten LeadCloud laskelmissa huomioidaan. Ennustettavuutta heikentää myös se, että LeadDeskistä on todella vaikea löytää markkinakohtaista tietoa tai muuten fiksusti eri tekijöihin hajoitettua tietoa. Koko firman liikevaihtoa, tulosta ja sen kehitystä on vaikea analysoida, jos ei tiedä sen alla vaikuttavia tekijöitä, esim. miten LeadDesk-ydinpalvelu on kasvanut kuukausittain missäkin maassa, miten myyntiin on rekrytty uusia tekijöitä tai miten “UA”-panostukset ovat tuoneet tulosta? Itse myisin juurikin LeadCloudin tapaisia rojuja pois ja fokusoisin kasvua niihin markkinoihin, joista kasvua on tulevina vuosina otettavissa kaikista eniten, joka on jälleen omasta mielestäni merkki fiksusta ja fiksusti johdetusta organisaatiosta. Suomi vs. muu maailma -kasvutrendin perusteella on ainakin odotettavissa kovaa tulosta, samoin muutaman nettisivu- ja käyttötrafiikkia seuraavan työkalun/metriikan perusteella.

-LeadDeskistä niin mielenkiintoisen ja potentiaalisen tekee mielestäni se, että jos nyt osuu oikeaan optimistisessa ja kunnianhimoisessa kasvuennusteessa, tulee tuo skenaario tuomaan valtavat compound effect -voitot tulevina vuosina. Jos sen sijaan, että koronakeväänä ei oltaisi kasvettu tai oltaisiin kasvettu vain maltillisesti, ollaankin kasvettu aivan helvetisti, tulee tuo pilvipalvelusiirtymän trendi yhä vain voimistumaan ja voimistumaan. Ja koska itse tuote sekä sen myynti ja markkinointi skaalautuvat niin kivasti ja on vaikea nähdä nykyisen track recordin perusteella rajoitteita kasvulle nykyisissä tai uusissa markkinoissa, tekee nyt H1:llä mahdollinen onnistuminen tästä osakkeesta aivan mahtavan casen tuleville vuosille. Toisaalta epäonnistuminen voi viedä siivet koko narratiivilta, mutta se lienee pelin luonne.

No niin, se ehkä LeadDeskistä tältä osaa… Jännityksellä jäädään seuraamaan tulevia viikkoja.

Touko-elokuu: monenkirjavia betsejä ja kokeiluja

Oli tarkoitus tehdä jonkinlainen kuukausittainen tarkastelu, mutta loppui energia kirjoittaessa kesken :slight_smile: Jumpataas näitä nyt yhteen, niin saadaan kirjoitus valmiiksi.

Big tech: ei tästä sen enempää – analyysia ja ajatuksia on maailma täynnä sekä olen tässä kirjoituksessani jo avannut yhtä varsin yleisesti hyväksyttyä skenaariota talouden ja teknologian kehityksestä. Omistan yksittäisiä yrityksiä sekä laajempia nippuja. Yksittäisistä yrityksistä luotan eniten Alphabetiin ja Amazoon, koska ne ovat vain yksinkertaisesti niin helvetin hyvin ja pitkäjänteisesti kehitettyjä ja johdettuja organisaatioita sekä bisneksiä. Microsoft on aina ollut tuotteineen ja organisaatioineen inhokkini, Facebook zuckeineen laittaa vain organisaationa oksettamaan. Jenkkien ulkopuolelta luottaisin eniten niihin yrityksiin, joihin jenkkien poliittinen valta ulottuu kaikista huonoiten.

Erinäköiset WFH-betsit: tämä on joltain osin meinannut lyödä isosti näpeille ja paljastanut isoja heikkouksia omassa aiemmassa liiallisen itsevarmassa ajattelussa. “WFH-talous hyötyy niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, eli se on varma betsi!” No ei se nyt ihan kaikissa osakkeissa ole valitettavasti pitänyt paikkaansa: suurimmassa osassa olen ollut sopivan ajoissa liikkeellä ja tehnyt todella hyvää tulosta, mutta yllätykset ja liian korkealle hilatut Q2-odotukset, jopa ylitetyt sellaiset, tai mitkä ikinä ihme odotukset “markkinalla” on ikinä vallinneetkaan, ovat romauttaneet muutaman kurssin aika kivasti, kun fiksummat ja nopeammat ovat lähteneet kotiuttamaan voittojaan aiheuttaen paniikkia seuraajissa. Olenpahan ainakin viisastunut siinä, että en lähde treidaamaan narratiivia, ellen ole varmasti ensimmäisten joukossa tajuamassa, kun narratiivi, hype tai trendi kääntyy. Teladoc Health on tästä eräänlainen esimerkki: hyppäsin hyvissä ajoin kyytiin, luin oikeana päivänä tiedon mergeristä, mutta en ollut ensimmäisten joukossa päättämässä oikein, mitä tuo uusi tieto tarkoittaa. Lopputuloksena päädyin irrottautumaan hieman epäoptimaalisessa kohdassa hypeosakkeesta, jonka tarina on vielä pahasti kesken. Mieluummin sitten sijoittaa laajemmin toimialaan, jonka tulevaisuudesta on varma, kuin yksittäisiin osakkeisiin, joiden seuraamiseen jollain jenkkianalyytikoilla ja -sijoittajille on huomattavasti paljon enemmän aikaa ja muita resursseja.

Argh, jos ei itse jaksa edes kirjoittaa loppuun, niin tuskin kukaan jaksaa myöskään lukea loppuun :smiley: Tsempataan.

Kuten sanottua, Q2:lla on ollut vaikeaa tehdä huonoja betsejä suomalaisiin osakkeisiin. Verkkokauppa.com, Musti Group ja Rovio olivat omia onnistuneita poimintoja niistä yrityksistä, joiden Q2-tulosten odotin yllättävän riittävän suuren joukon ihmisiä positiivisesti, mutta joita en ehkä pitkässä juoksussa valitsisi potentiaalisimmiksi suomalaisiksi sijoituscaseiksi. Roviossa päädyin pysymään, koska tein siitä jonkinlaisen turhan Remedy vs. Rovio periaatecasen, jossa päädyin hieman huonosti ajoittaen “siirtämään Remedy-voittoja” yhä enemmän Rovio-betseiksi. Koin, että Remedy oli noussut jo spekulatiivisen paljon verrattuna kesän aikana tulleeseen uuteen informaatioon, kun taas Rovio vaikutti siltä, että suuri joukko ihmisiä ei ollut vielä päivittänyt käsitystään “paskasti performoineen pelifirman” narratiivista ja arvioinut riittävästi esim. jenkkipelimarkkina- tai UA-ajureita.

Kamux, Harvia ja Efecte ovat (jo edellämainittujen, esim. LeadDeskin lisäksi) mielestäni sellaisia yrityksiä, joiden poiminta on ollut sekä tätä kevättä ja kesää että tulevia vuosia ajatellen hyviä vetoja. Kriisit erottavat jyvät akanoista, tekijäihmiset tulevat taantumista ulos entistä kovempina tekijäihmisinä jne, ja näistä bisneksistä ja organisaatioista voisin kirjoitella hieman lisää, kun olen toipunut tämän raamatun kirjoittamisesta. Lyhyesti sanottuna: muutamiin muihin foorumilla enemmän hehkutettuihin kasvucaseihin tällä hetkellä hypätessään ottaa sijoittaja mielestäni mukaansa huomattavasti paljon enemmän riskiä mukanaan, kun taas näissä mielestäni informaatioetua ja markkinapsykologian voimaa on vielä enemmän jäljellä. Kaikkien kohdalla olen ainakin tähän asti ollut todella vakuuttunut a) johtamisesta, strategiasta ja organisaatiosta kokonaisuudessaan b) markkinasta ja sen potentiaalista c) tuotteista, markkinoinnista sekä viestinnästä.

Mutta noista lisää myöhemmin, nyt hetkeksi lepuuttamaan sormia ja ranteita… Toivottavasti joku jaksoi lukea kokonaan ja osa porukasta edes osan - lupaan jatkossa säästää alun hölinöiltä enemmän energiaa itse spekulointiin (jota amatööritason kirjoitukseni ehdottomasti ovat, eivät millään tavalla suosituksia)! :slight_smile:

2 tykkäystä

Erinomaisen LeadDeskin erinomainen H1

Menee kirjoittelu liian pitkälle, kun pitää jo lounastauotkin omistaa tälle. Ajattelin kuitenkin, että kaiken tämän LeadDesk-kirjoittelun jälkeen en voi näin villinä osaripäivänä hiljentyä!

Omasta mielestäni osaripäivä sekä sitä edeltävät että seuraavat päivät antavat tietoa yksinkertaistaen kahdesta asiasta (samaa jakoa käsittelen aiemmassa blogikirjoituksessani):

  1. Osakkeen takana vaikuttavan, ihan ihka oikean ihmisryhmän toiminnasta
  2. Osaketta tai sen takana vaikuttavaa organisaatiota edes jollain tavalla seuraavan, ihan ihka oikean ihmisryhmän groupthinkistä osakkeeseen ja sen takana vaikuttavaan ihmisryhmään liittyen

Luettavuuden nimissä jaan ensin ajatuksiani kohdasta 2). Kun Remedyn kohdalla arvioin sentimentin notkahduskohtaa hieman väärin ja etupainotteisesti, osui se LeadDeskin kohdalla aika kohdilleen. Kerrankin harrastin siis riskinhallintaa ja keventelin vähän, jonka taustalla ajatteluni meni kaikessa yksinkertaisuudessaan a) jos sieltä tulee joku täydellisen veret seisauttava H1, niin olen jo isosti sisässä ja pystyn lisäämään muiden vielä miettiessä H1:n merkitystä b) jos tulee “odotetun hyvä”, niin markkina saattaa silti reagoida jyrkästi, jolloin pääsen myymään ja/tai ostamaan lisää c) jos tulee jostain random-syystä shokeeraavan paska, ja koko case menee roskikseen, niin olenpahan etupeltoon hyppäämässä uppoavasta laivasta pois.

No H1 oli oman tarkasteluni jälkeen jotain a):n ja b):n väliltä, mutta aamulla käytin vielä tuoreeltaan keksimääni “Kauppalehti-ilmapuntaria” hyödykseni. “Inderes-ilmapuntari” tarkoittaa sitä, että yrität ottaa asiasta suhteellisen hyvin perillä olevien ihmisten fiiliksistä arvion, ottaen huomioon, että useat heistä saattavat myös yrittää pelata omaan pussiinsa ja hämätä muita kanssafoorumisteja. “Kauppalehti-ilmapuntari” puolestaan tarkoittaa sitä, miten joku auktoriteettia omaava toivottoman pihalla yritystoiminnasta oleva talousjournalisti näkee yrityksen tiedotteen ja yrittää muotoilla siitä maksimissaan puolessa tunnissa jonkin julkaisemisen arvoisen ja klikkejä keräävän “uutisen”, joka kuitenkin jossain määrin varsinkin pienissä osakkeissa vaikuttaa sentimenttiin. No tässä tapauksessa otsikkoon oli nostettu “LeadDeskin tulos tippui niukasti tappiolle”, jonka vaikutus oli varmasti negatiivinen sekä LeadDesk-sentimentille että odotuksilleni Kauppalehden journalistisesta tasosta. Kun mistään muualta en myöskään saanut inputia omaan sentimenttiperstuntumaani, päädyin myymään lisää suoraan avauksesta ja ostamaan reippaasti takaisin paniikin noustessa sekä laskiessa.

Noh, sitten 1):n, jolla pitkässä juoksussa pitäisi olla enemmän väliä, eli LeadDeskin bisneksen ja organisaation oikean maailman performanceen. Kuten sanottua, H1 oli oman analyysini mukaan jotain veret seisauttavan hyvän ja odotetun hyvän välillä, vaa’an kallistuessa jonkin verran odotetun hyvän puoleen. Joku analyytikko tai journalisti voi keskittyä jo tässä vaiheessa pyörittelemään EPS:iä, mutta omasta mielestäni sekä SaaS-kasvuyhtiönäkemykseni mukaan tämän sijoitucasen ja sen taustalla pyörivän organisaation kannalta merkittävin numero H1-raportissa on 9704. Eli vertailukelpoisen, oikaistun jatkuvan vuosilaskutuksen sopimuskanta, joka nousi 2019 joulukuun lopun 8,264M€:stä 9,704M€:n 30.6.2020, eli n. 17.4%. Jos tässä nyt ei ole jotain valtavaa kielimuuria vai väärintulkintaa luvuissa, niin LeadDesk on tykittänyt jostain 690k€:n MRR:stä 810k€:n, joka ei vielä todella nopeasti kasvavien SaaS-firmojen joukossa ole mikään merkittävä MRR growth rate, mutta onhan se nyt LeadDeskin historiaan ja muuhun Helsingin pörssiin verrattuna aivan jäätävä kasvu ja kehityssuunta! Mielestäni tämä on todella merkittävää, ja @Antti_Luiro voi varmaan nohevana tuotantatalouden opiskelijana ja insinöörismiehenä vahvistaa laskutoimitusten suurpiirteistä oikeellisuutta, tai avata minulle, että missä menen laskujen suhteen mönkään.

Jos putsataan LeadVenture, ja jos LeadDeskin MRR on noussut osavuosien ja tasaisesti eri kuukausien välillä, näyttää tuommoinen x1.37 hihavakio antavan about oikeita historiallisia liikevaihtolukuja MRR:n päälle arviona tele- ja asiantuntijapalveluiden tuomasta liikevaihdosta. Jos LeadDesk jurruttaisi samassa 810k€:n MRR:ssä paikallaan loppuvuoden, tarkoittaisi se silti 13M:n liikevaihtoa tuolla x1.37 hihavakiolla. Jos ARR kasvaisi tasaisesti 10% H2:lla , olisi MRR n. 890k€ joulukuussa ja liikevaihto 13.4M. Jos sama 17%, niin 13.7M. Jos taas ARR:n growth rate jatkaa nopeaa kasvamistaan skaalaetujen sekä koronan myötä ja onkin vaikka +30% H2:lla, on MRR joulukuun lopulla jo 1.05M€, ja koko vuoden liikevaihto n. 14.2M.

Joko minulta on jäänyt joku pieni tai suuri palanen ymmärtämättä LeadDeskin raportoinnista tai liiketoiminnasta, jonka takia lukuni ovat pahasti päin prinkkalaa, tai sitten Inderesin ennusteisiin loppuvuodelle on lisättävä runsaasti kunnianhimoa. Pitäisin formeria enemmän todennäköisenä Petrin ollessa todellinen SaaS-analyytikkoguru, mutta jälkimmäistä myös jokseenkin mahdollisena.

Itse alan olla niin LeadDesk-uskovainen, että kaipaisin suuresti jotain argumentoimaan loogisen bear casen puolesta - mistä syystä tämä LeadDeskin kasvujuna alkaisi hyytymään, kun organisaatiossa tehdään asioita näin fiksulla tavalla?

3 tykkäystä

Ajattelin avata yleistä pohdintaa jota funtsinut ja mielellään kuulen myös muiden näkemyksiä. Itse siis suht. noviisi sijoittaja, olen toki sijoittanut jo 7v mutta lähinnä säännöllisellä kuukausisäästämisellä rahastoihin ja osakkeisiin.

Vuosi sitten aloin aktiivisemmin seuraamaan markkinoita ja treidaamaan, siirsin kaiken pääoman pankin rahastoista ETF:iin sekä hajautin enemmän salkkuani ottamalla mukaan myös pienyhtiöitä ja korkeamman riskin yrityksiä.

Yleisesti oma fiilis on että en ihan täysin ymmärrä miksi suomalaiset pääosin sijoittavat suomalaisiin yrityksiin, täälläkin 90% keskustelusta pyörii kotimaisten yritysten ympärillä mikä tietenkin ymmärrettävää kun suomalaisia ollaan. Kuitenkin ainakin oma havainto ollut että Suomi yhtiöistä on hyvin vaikea saada vastaavia tuottoja samalla volyymilla kuin esim. Jenkki tai Saksa yhtiöistä, Suomessa yritystoiminnalle ja sen kasvattamiselle on poikkeuksellisen huonot edellytykset. Valtion verotus, julkinen talous, vasemmistohallitus yms. Jarruttaa todella paljon Suomalaisten yritysten kasvua ja se on enemmän sääntö kuin poikkeus tässä maassa. Tietenkin Suomalaisena sijoittajana on helpompi seurata Suomi yhtiöitä ja pysyä kärryillä markkinassa, mutta ainakin oma fiilis on että parempaa tuottoa riskisuhteeseen saa melkein mistä vain muualta.

Mielellään kuulen kokeneimpien sijoittajien näkökulmia tähän, oma fiilis on ainakin se lyhyemmän kokemuksen pohjalta että alan entistä enemmän kokoamaan oman salkun Jenkki ja muista Euroopan isojen talousmaiden yrityksistä joissa yleisesti politiikka ja toimintaympäristö kannustaa menestymiseen.

4 tykkäystä

Jos löydät Yhdysvalloista tai Saksasta tuottavampia osakkeita niin silloin sinne kannattaakin ehdottomasti mennä. Täytyy kuitenkin muistaa että kilpailu Yhdysvaltojen ja Saksan sijoitusmarkkinoilla on kovempaa ja markkinat tehokkaampia. Näin ollen on periaatteessa vaikeampi löytää räikeästi väärinhinnoiteltuja osakkeita verrattuna Suomen tapaiseen reunamarkkinaan.

2 tykkäystä

Olen @Pohjolan_Eka n kanssa samoilla linjoilla. Suomessa (ja myös esim. Ruotsissa tätäkin enemmän) on paljon esimerkiksi kiinnostavia pienempiä yhtiöitä ja hyviä kasvutarinoita, joihin kansainväliset isommat sijoittajat eivät pääse niin hyvin käsiksi. Näissä on paljon potentiaalia piensijoittajan salkkuun. Toki FAANG jne. yhtiöiden omistaminen on myös ollut erittäin kannattavaa, sitä ei käy kiistäminen.

Jos minulla olisi tiedossa kansainvälisistä yhtiöstä vastaava analyysipalvelu kuin Inderes ja Redeye helsinki/tukholma akselilla, perspektiivini voisi olla kansainvälisempi. Toisaalta pohjoismainen universumi tarjoaa itselleni jo riittävästi tilaisuuksia osakepoimintaan.

Ajattelen myös osittain arvosijoittamisen kautta ja pidän enemmän ajatuksesta ostaa hyvää kasvua kohtuullisilla kertoimilla. Jenkkilän kertoimet ovat selvästi korkeammalla tänä päivänä keskimäärin.

5 tykkäystä