Itse näen lukujen ja kertoimien lisäksi tärkeäksi ymmärtää myös yhtiön vahvuudet liiketoiminnan näkökulmasta. Nuo kaikki yhtiöt on kuitenkin hieman erilaisia ja sen vuoksi pitäisi tunnistaa ne “keihäänkärjet”, joilla yritykset erottuu muista Suomessa ja toisaalta myös Euroopassa. Sinnehän IT-alan pörssiyhtiöillä pitäisi olla kasvutavoitteet ainakin jollain osa-alueella.
esim. Nixu, miten se erottuu muista alan toimijoista omilla liiketoiminta-alueillaan Pohjoismaat/Pohjois-Eurooppa. Mihin kasvu nojaa ja onko uusia tuotteita/palveluita kehitteillä?
Samoin yhtiöiden sisäisestä dynamiikasta ja vahvuudesta kertoo avainhenkilöiden osaamistasot. Mitä isompi yhtiö, sitä vähemmän toimitusjohtajalla on merkitystä, kun puhutaan itse teknologiasta tai arkkitehtuurista tai miksei konsultoinnin myynnistäkin. Jokainen yhtiö elää ja kuolee avainhenkilöiden mukana. Hyvä yksikön vetäjä yleensä saa alleen hyviä osaajia ja tiimin vahvuus paranee. Esimerkkinä vaikkapa tuo Netum ja kyberturvallisuus - en ole tosin tarkemmin yrittänyt penkoa, mutta kyllähän tiimin henkilötaustat pitäisi nähdä, miten hyvää ja laaja-alaista tuo osaaminen on. Muutenhan tuo voi jäädä ylllättävän heikoksi jatkossa, kun kilpailutukset kuitenkin on avoimia julkisella sektorilla ja esim. Nixun pitäisi olla myös vahvoilla tuolla sektorilla.
Eli kertooko tämä sen että matkailu- ja ravintola-ala sai heikosti tukia it-projekteihin ja muut alat taas saivat niitä hyvin? Löytyykö osareista tieto kuinka suuren osan projekteista asiakkaat rahoittivat valtion tulella 2019 vs 2020?
Mitä väliä sillä on millä tuella projekteja rahoitettiin IT-firmojen osalta? Oleellisempaa kuinka paljon niitä tilauksia on tullut, mutta luulenpa projektien viivästyneen tai peruuntuneen kokonaan. Isompiakin murheita varmasti ollut myynnin ollessa nollissa liene kuinka pitkään ja asiakasrajoitusten pyöriessä koko ajan
Mielenkiintoista kyllä, Nixu toimiii Netumin alihankkijana ainakin joissain palveluissa.
” Väestörekisterikeskus kilpailutti digitaalisen turvallisuuden asiantuntijapalveluita valtionhallinnolle. Palvelun käyttäjinä voivat olla valtionhallinnon yksiköt, kuten ministeriöt, niiden alaiset valtion virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset ja eräät muut valtionhallinnon hankintayksiköt sekä Suomessa toimivat Euroopan unionin erillisvirastot. Väestörekisterikeskuksen kilpailutuksen perusteella sopimustoimittajiksi valittiin neljä toimittajaa.”
&
”Netum on tuottanut vastaavia palveluja 2010 – 2014 Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskukselle, 2014 – 2017 Valtorille, 1.1. – 5.5.2018 Väestörekisterikeskukselle ja uudella sopimuksella huhtikuusta alkaen. Nixu Oyj, Nixu Certification Oy ja LAV Security Oy ovat olleet ja ovat uudessa sopimuksessa Netumin alihankkijoina. Palvelussa on tuotettu joka vuosi useita kymmeniä tietoturvallisuuden konsultointi- ja auditointipalveluja.
Tehtävä sopimus on voimassa 12.4.2022 saakka.”
Itse tulkitsen tämän niin, että Netumilla on paremmat suhteet valtionhallintoon.
Kommentoin sen verran kun kerran alunperin kysyin, että itse uskon että vaikuttaa koska rahaa on kanavoitunut miljardi tolkulla EU alueella juuri teknoyhtiöille. Monessa maassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa, mutta kyllä nuo kotoisetkin BF summat yhteensä on suuria.
Kuinka suuri vaikutus sitten on? Verrattuna yleiseen IT kehitystarpeen aiheuttamaan kysyntään, en pidä sitä suurimerkityksisenä. Onhan se kiva lisätulovirta, ja ehkä hieman nostanut hintatasoa IT alan palveluissa samalla. Muutenkin osaajapula on jo valmiiksi kova. Tukien loppuminen ei sen vuoksi juuri näy ainakaan näillä pörssiyhtiöillä. Jos ala ei olisi näin hyvässä kysyntätilanteessa, painoarvo olisi suurempi.
Kyllä BF:ltä tarjottiin 100k tuotekehitykseen, kunhan jokin käyttökohde oli, joka ei ollut verkkokauppa. IT-alalla sitä tuotekehitystä on aika kätevää keksiä vs MaRa.
Business Finlandilta olisi kyllä moni yritys saanut Koronatukea erilaisiin hankkeisiin, joihin tavittiin niin monimutkaiset projektikuvaukset ym, että ne jäivät pienyrityksiltä hakematta ilman konsulttien käyttöä. Monissa yrityksissä oli (ja on edelleen) puute käyttöpääomasta. Tähän ongelmaan ei BF vastannut millään lailla ja ei ilmeisesti ollut tarkoituskaan. Valtiokonttori puolestaan vaati, että liikevaihdon pitää olla pudonnut min 30 %. Jos vain 29 %, niin ei penniäkään.
Voittopuolisesti hyviä esityksiä IT-palveluyhtiöillassa.
Goforen pitkän aikavälin EBITA-tavoite 50% korkeampi kuin Siilillä (15% vs 10%). Mistä näin suuri ero johtuu? Goforekin kuitenkin täysin puhdas konsulttitalo eikä liiketoiminta sisällä yhtään korkeakatteista omaa softaliiketoimintaa.
Hesarissa (maksumuurin takana) tänään mielipidekirjoitus jossa 20v kokemuksen omaava koodari puhuu alan työvoimapulasta.
Pulaa ei hänen mukaan ole niinkään tekijöistä, vaan suomea puhuvista 5-10 vuoden kokemuksen omaavista tekijöistä. Ilmeisesti etenkin julkisen puolen projekteissa em. on vaatimus, ja tässä menee hyviä resursseja vähän haaskuuseen kun tiimiin voisi sekoittaa enemmän junioreita ja senioreita jolloin noita senioreja riittäisi useampaan projektiin.
Alalla työskentelevänä voin allekirjoittaa tämän. Täysin märkäkorvia sekä ulkomaalaisvahvistuksia vaihtelevalla kokemuksella löytyy, kieltä osaavat veteraanit ovat jo muualla duunissa ja ainoa tapa saada niitä on maksaa paremmin ja nyysiä jostain.
(Menee nyt lisää offtopicin puolelle, mutta…) ongelma junioreiden palkkaamisessa on se, että aloittelevan koodarin tekeminen on usein firmalle kolmella tavalla tappiollista
Kalliiden senior-devaajien aikaa on pois laskutettavasta työstä, kun junioria pitää opastaa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, ja millä tavalla
Kalliiden senior-devaajien aikaa on pois laskutettavasta työstä, kun juniorin tuottamaa koodia pitää oikolukea ja korjata
Juniorille pitää kaiken lisäksi maksaa vielä palkkaa
En ole ollut hirveän monella eri alalla töissä niin en tiedä kohdataanko samaa ongelmaa muissa asiantuntijatehtävissä, mutta voisin lonkalta sanoa että softakehityshommissa kyseessä on vähintään keskimääräistä vaikeampi tehtävä – pähkinänkuoressa voisi sanoa että softakehittäjän tuottavuus tekee “hockey stickin” muutaman vuoden kohdalla.
En tästä syystä ihmettele yhtään miksi tämä ongelma on ja pysyy. Ainoastaan kaikista suurimmilla firmoilla on paukkuja järjestää jotenkin järkevästi omia trainee-ohjelmia ja luoda projekteihin junioreille suunniteltuja positioita ja aihioita.
Suurin ongelma on että ei nappaisi investoida juniorin koulimiseksi tuottavaksi koska on iso riski että naapurifirma nyysii kaverin heti kun siitä tulee tuottava. Riippumatta siitä kuka opettin juniorin tuottavaksi osaaville joutuu maksamaan hyvin ja siitä että on ollut se firma joka opetti ei välttämättä juuri saa hyötyä. Lojaaliuden katoava kansanperinne hankaloittaa elämää.
Kyllä, kun tekee työpaikastaan miellyttävän ja maksaa hyvin niin kaverit pysyvät töissä mutta silti…
Ulkomaalaisvahvistukset ovat yleensä muutaman vuoden kokemuksella, tosin tässäkin taso vaihtelee laidasta laitaan. Kuvio tuntuu olevan että esim. itä- ja etelä-euroopassa haetaan sen verran kokemusta ettei ole enää “juniori joka ei edes osaa paikallista kieltä” ja sitten lähdetään pohjois-eurooppaan hakemaan paremmin palkattua duunia ja parempaa asuinaluetta. Se on sitä työvoiman liikkuvuutta. Vaikka luulisi että tämä on pääosin EU:n sisäistä, voin sanoa että paljon on venäjä-ukraina-valko-venäjä -akselilta hyvinkin osavaa kaveria tyrkyllä. Jos ei vahvasti aksentilla vähän sinne päin viuhuva enklanti ole kynnyskysymys projektin osalta niin näitä löytyy. Joutuu vain näkemään melkoisesti vaivaa selvittää osaako kaveri oikeasti asiansa vai onko vain suuret puheet, mutta tämä nyt pätee muutenkin ohjelmoijia palkattaessa - opiskelupapereilla ei tee juuri mitään, valmistuneet projektit ja edes jotenkin tunnetut aiemmat työnantajat ovat paljon kovempaa valuuttaa ja silti on pakko testata jokainen hakija jota vakavasti harkitsee.
Viime aikoina suomalaisissa pörssin it-taloissa sen verran pöhinää ja omistajat myyneet (Gofore, Solteq), että odotettavissa varmaankin kondolisoitumisen toteutumista lyhyellä aikajaksolla. Mitä veikataan, että mitkä yhtiöt fuusioituvat?
Varmastikin konsolidoitumista tapahtuu alalla. Arvostukset vaan ovat melko kireitä, niin uskoisin tämän hiukan hidastavan prosesseja. Mielestäni esim. Solteq Digital mielestäni sopisi hyvin Goforelle, joka on hankki annilla rahaa alkukesästä. Huomauttaisin kuitenkin, että kaikki myynnit eivät ole merkki mistään. Esim. Solteqin tilanteessa pääomasijoittaja myi ja tämä on täysin normaali toimintatapa pääomasijoittajilla, he eivät lähtökohtaisesti ikinä ole pitkäaikaisia omistajia. Jos johonkin sisäpiiritoimintaan itse kiinnittäisin huomiota, niin ne olisivat:
Goforen anti. Firma ei varsinaisesti olisi lisää rahaa tarvinnut.
Ingmanien lisäys Digiassa. Viime aikoina tämä suku on tiennyt mitä tekee
Vincitin tiedotteet ja sisäpiiritoiminta tai niiden puute.
Nämä tosin ovat pelkkiä arvauksia ilman mitään faktaa, mutta kirjoitin ne nyt kuitenkin.
Tässä mukana olevat firmat ja miten nyt treidaavat vs vuoden korkeimpaan closeen ja 100 ja 200 päivän closejen keskiarvoon.
TIETO
VINCIT
SIILI
SOLTEQ
INNOFACTOR
DIGIA
GOFORE
BILOT
NETUM
NIXU
Latest
29.72
9.40
13.94
5.92
1.67
7.45
21.80
7.20
4.32
7.52
YTD Max
29.82
11.20
18.42
6.88
2.00
9.16
23.60
11.28
4.60
11.25
200 dma
27.20
9.02
15.12
4.72
1.61
7.51
18.39
7.77
4.26
9.24
100 dma
27.69
9.99
16.14
5.86
1.78
7.77
19.18
7.32
4.26
8.65
∆ YTD Max
0 %
-16 %
-24 %
-14 %
-17 %
-19 %
-8 %
-36 %
-6 %
-33 %
∆ 200dma
9 %
4 %
-8 %
25 %
4 %
-1 %
19 %
-7 %
1 %
-19 %
∆ 100 dma
7 %
-6 %
-14 %
1 %
-6 %
-4 %
14 %
-2 %
1 %
-13 %
Oma tulkinta on, että markkinat eivät näe kasvun ja kannattavuuden realisoituvan samanaikaisesti . Kasvulla yllättäneet tuntuvat julkaisseen vähän pehmeämpiä kannattavuuslukuja.
Vaihtuvuutta tuntuu olevan ja varmaankin palkkainflaatiota aiheutuu?
Ainakin PK-seudulla on todella paljon IT-alan työpaikkoja auki (julkisesti auki olevat vain jäävuoren huippu) ja sen myötä palkat ovat vahvassa nousussa. Vaikea sanoa miten paljon se tuloksisssa näkyy, mutta kyllä se kertoo omaa kieltään yritysten kasvusta sekä patoutuneen kysynnän avautumisesta koko sektorilla. Projektia pukkaa monella talolla kiihtyvällä tahdilla tulevina vuosina.
muutaman vuoden kohdalla.