Löydät siis parempia kohteita, mutta et vaida nykysiä sijoituksias niihin. Mikäs järki tässä touhussa on?
1 tykkäys
Mikäli sellaisista hyvistä yhtiöistä, joiden omistajana haluaa olla, joku näyttää markkinoilla edullisemmin hinnoitellulta kuin toinen, ainakin itselleni tulisi mieleen sijoittaa osingoista saatua pääomaa nimenomaan siihen houkuttelevampaan kohteeseen, eikä siihen joka vaikuttaa sillä hetkellä kalliimmalta.
Ääritapauksessa tuolla kuvailemallasi menetelmällä sinulla olisi aina vain yhtä yritystä salkussa - koska myisit kaikki muut ja vaihtaisit ne siihen parempaan. Ja taas kun löytyisi parempi, myisit nykyisen ja vaihtaisit siihen.
2 tykkäystä
Siis tuotto-odotus pitää olla teoriassa paras suhteessa riskiin ja sitä se ei ole, jos sijoitukset on vain yhdessä tai parissa yhtiössä. Sen takia näin ei todellisuudessa kävisi.
Pointti nyt vaan oli siinä, että miks osingot olisivat parempia kuin omien ostot. Siinä ei ole mitään eroa, koska voit vaihtaa omistuksia niihin parempiin kohteisiin muutenkin. Ero on maksetuissa veroissa.
Ja jotta pystyisit sanomaan jonkun olevan parempi kohde osinkojen verotuksen huomioonottaen, niin sun on kyllä kannattavaa siirtää nykyisiä omistuksia tähän kannattavampaa sijoituskohteeseen ihan muutenkin. Ei se tarkoita, että sun pitäs koko omaisuuttas siihen laittaa vaan ylipainottaa sitä parempaa kohdetta suhteessa nykyiseen omistukseesi siinä.
Koska se uusi kohde olisi parempi myös maksettujen osinkoverojen jälkeen, niin se olisi sitä varmasti myös jos huomioitaisiin kaupankäyntikulutki.
Ainut järkevä peruste tähän olisi se, että joutuisi maksamaan myyntivoitoista veroa ja olisi veroansassa.
1 tykkäys
Kiitos @Pika-Sissi, kun vastasit puolestani. Juuri näin ajattelen. Hintaerot eli korkeampien ja ale-hintojen erot voivat olla jopa monta kymmentä prosenttia. Eli aina ei ole hyvä aika ostaa osaketta. Sijoittaminen on minulle sellaista ‘hyvän osakkeen metsästystä’.
Lisäksi minua (ainakin jonkun verran) pidättelee verotus. Jos myyntivoiton veroa ei tarvitsisi maksaa tai se olisi huomattavasti alhaisempi, voisin vaihtaa sukkelammin johonkin toiseen lappuun. Ehkä silloin nopeata kauppaa tulisi tehtyä enemmän.
Sijoittajana olen mukana yrityksissä pitkällä tähtäimellä. Omistajana - en spekulanttina. Parhaat sijoitukset ovat olleet yrityksiin, joista olen tosi ylpeä ja joiden businekseen uskon. Pysyn kyydissä myös huonompien kvartaalien yli. Joskus tulee takkiin, mutta huomattavasti useammin pitkämielisyys palkitaan.
Tiedän, että meitä on moneen junaan, enkä ollekaan sano, että tämä on ainoa oikea tapa. Varmaan monta hyvää pikakauppaa on mennyt sivu suun, mutta en niitä harmittele. Minulle sopii tämä.
1 tykkäys
Täysin samaa mieltä. Jenkeissä tehdään paljon enemmän omien osakkeiden ostoja kuin esim. Suomessa, juurikin noista syistä. Nallehan kommentoi tämän tästä, että miten Suomessa ollaan osinkojen perään. Siinä komppaan Nallea. Aika moni kuitenkin käyttää osingot muuhun kuin saman yhtiön osakkeiden ostoon.
Ongelmaksi on jenkeissä tullut viime vuosina se, että on otettu halpaa (lähes ilmaista) lainaa ja sillä ostettu omia osakkeita. Nyt kun korot lähtee nousemaan, näiden yhtiöiden tuloksenteossa ei enää olekaan varaa laskuihin.
2 tykkäystä
Tytöt ja poijjaat: Kaikki ovat tuossa yllä olevassa osittain oikeassa. Setä joskus kysyi Evankelistalta Q & A:ssa Osingon Syvimmästä Olemuksesta, joten kaivakaa se sieltä, jos Inden mielipiteen haluatte. Jos firmalla on järkevä ja uskottava kasvusuunnitelma, on turhaa jakaa osingot ulos (kyllä kurssinousu sitten kuittaa osingot:) Jos taas firma takoo hyvää tulosta, muttei keksi voitoille mitään järkevää kasvukohdetta (tai markkina on täysi eikä kasvu ole realismia), niin sitten vaan osingot peliin. Verothan tulevat aina lopulta maksuun, joten älkää vältelkö niitä loputtomiin (rikastumisen alkuvaiheessa välttely eli suunnittelu on usein ok, mutta Massen vaiheessa vähän turhaa…).
Masse-sedän slogan tässä kovin monimutkaisessa maailmassa on aina ollut: “Simple is beautiful”. Pätee muuten muuhunkin elämään kuin vain sijoittamiseen:
Filosofi-Masse, FA
2 tykkäystä
Tulevat maksuun, mutta maksat suhteessa vähemmän mitä kauemmin onnistut välttelemään veroja ja antaa sen laskennallisen vero-osuudenkin kasvaa muun sijoituspossan mukana. Lykätty veronamaksu on kuin ilmanen laina.
2 tykkäystä
Juu näinhän se menee. Siinä vaiheessa vaan, kun masset on jo pääosin tehty ja sijoittaminen ja nämä foorumit ovat lähinnä viihdettä, niin köyhäinapu verokarhulle alkaa tuntua jos ei oikealta niin jokseenkin mukiinmenevältä: Yleisemmin tällaista pehmenemistä kutsutaan ikääntymiseksi…
2 tykkäystä
Älkää muistuttako minua nyt noista veroista yhtään enempää!
Juuri maksoin toistakymmentä tuhatta euroa edellisen vuoden veivauksista veroja ja ensi jouluna ilmeisesti menee kolmannellekymmenelle tuhannelle.
Miksi hemmetissä menin veivaamaan? Nyt kaduttaa.
Nyt istun peeveli vieköön Nokioideni päällä jatkossa niin, ettei verottaja tule saamaan pennin jeniä vuosikausiin!
Hä-hä! Siinä saa pohjattoman ahne karhu käpistellä ja pyöritellä tyhjää hunajapurkkia ihmeissään. Minä hieron kämmeniä kotona vastakkain samaan aikaan tyytyväisenä myhäillen.
Joko se ”kansalais-sijoituskuori” kohta on käytössämme?
Saisi edes jonkun osan omaisuudestaan suojaan mesikämmenen välittömiltä kähvellysyrityksiltä.
Toisaalta, onhan nuo salkun tuotkin toki olleet kohtuulliset, etenkin viimeisen 1.5 vuoden ajalla - vaan silti kouraisee syvältä maksella vaivalla kerätyistä hunajoista kahmaloittain karhulle jälkeen päin.
5 tykkäystä
Verotus on niitä ainoita asioita Suomessa, missä tasa-arvosta ei ole tietoakaan. Piensijoittajana ja yrittäjänä tämä on tullut moneen kertaan todettua. Osakesäästötili on tervetullut uudistus, mutta se on vasta ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Jos ei muuta, niin ainakin voi sanoa, että sen mitä valtiolta on saanut, on jo 35 vuotiaana tullut maksettua takaisin, ja moninkertaisesti.
Itse aiheeseen vielä sen verran, että 20 vuotta on pitkä aika. Pidän varsin realistisena mahdollisuutena sitä, että Helsingin pörssi ei välttämättä ole olemassa tässä muodossa enää 20 vuoden päästä. Varsinkin jos Ruotsi sattuisi liittymään euroon, niin pohjoismainen tai Itämeren EU-maiden yhteinen pörssi on mielestäni realistinen mahdolisuus. Ehkä voisi puhua listattujen suomalaisten yhtiöiden indeksistä.
3 tykkäystä
Ruotsiin liittyminen euroon onki todennäkönen skenaario. 
Mihis tää yhdistynyt pörssi sijoitetaan? Moniko maa haluaa luopua kontrollista tällasissa asioissa. Sen jälkeen lähtisi pääkonttoritkin pois muista maista, koska olisi ihan järkyttävän raskasta operoida monen maan lainsäädännön alaisena. Pörssissä ei voi kuitenkaan olla velvoitetta toteuttaa monen maan lakeja, koska se synnyttäs paljon ristiriitatilanteita. Pörssien yhdistyminen ei ole näin ollen mahdollista.
Minulla oli tässä oletuksena se, että EU:n integraatio jatkuu. Pörssien integraatio ei ole välttämättä todennäköisin vaihtoehto, mutta en todellakaan sulkisi sitä pois. Ruotsin liittymistä euroon, en pidä todennäköisenä tämän halltuskauden aikana enkä seuraavankaan. 20 vuotta on kuitenkin pitkä aika ja siihen mahtuu monta erilaista hallituspohjaa. Esimerkiksi Tallinnan pienen pörssin yhdistyminen suurempaan pörssiin tai yhtiöiden listautuminen muualle ei mielestäni ole kaukaa haettua (esim. Tallink).
Pörssi on yksi merkittävä rahoituskanava yrityksille, potentiaalisen rahoituspohjan laajentaminen on mielestäni yksi looginen ajuri pitkän tähtäimen kehitykselle. Kirjanpitostandardeja on jo pitkään ajettu yhtenäisiksi ja yritysverotuken erot ovat EU:ssa (varsinkin kilpailevien maiden välillä) myös kaventuneet. Lainsäädäntöä muutetaan jatkuvasti, ja nykyäänkin monet yhtiöt ovat listattuina useampaan pörssiin. Pörssin säännöt sekä corporate governance tuskin muodostavat kynnyskysymyksiä maiden välille. Voihan yritys nykyäänkin valita mihin listautuu.
Kuten sanoin, 20 vuotta on pitkä aika.
2 tykkäystä